Jenni, 31, ja Tomi, 31, sekä 9-vuotias lapsi
”Olen seurustellut Tomin kanssa 15-vuotiaasta asti. Tunsimme toisemme jo ennestään, mutta varsinainen seurustelu alkoi nuorisobileistä.
Alkuun seksi oli suhteessamme pääasia. Aloimme nopeasti viettää öitä toistemme kanssa, ensin viikonloppuisin, mutta pian lähdin kouluunkin hänen vierestään. Seksielämämme oli värikästä ja tyydyttävää. Tomi oli niin innokas, että välillä käytin jopa tekosyitä päästäkseni vanhempieni luokse nukkumaan. Puolentoista vuoden seurustelun jälkeen menimme kihloihin.
Kun olimme olleet yhdessä kuusi vuotta, saimme lapsen. Seksielämä oli hurjista alkuajoista normalisoitunut muutamaan kertaan viikossa. Tunsin koko raskausajan olevani haluttu, eikä lapsen syntymäkään ollut mikään käännekohta. Mutta kun lapsi oli 2–4-vuotias, elämässämme alkoi stressaava kausi.
Asunnon etsiminen, väliaikaisasunnot kerrostalossa ja anopin nurkissa, keskenmeno sekä lapsen sairastuminen ottivat veronsa. Mieheni alkoi kieltäytyä seksistä säännöllisesti. Siinä missä minä paineen alla pystyin rentoutumaan seksin aikana, Tomi ei pystynyt. Hän kärsi myös huonosta vatsasta ja vetosi usein siihen. Nykyään vatsaan on lääkkeet, mutta se kelpaa edelleen syyksi.
Vastauksena vaikeneminen
Myös suutelu ja muu fyysinen kontakti välillämme lopahti. Otin asian puheeksi, mutta mieheni ei ole koskaan ollut hyvä keskustelemaan hankalista asioista. ’Älä hei avaudu’ on aika yleinen reaktio, jos yritän jutella. Tomi ei kiertele tai selittele, hän vain vaikenee täydellisesti. Ainoa saamani selitys on se, että hän on tyytymätön minuun kodinlaittajana. En ole kovin kiinnostunut ruuanlaitosta, sisustamisesta ja siivoamisesta. Se on ollut miehelleni kova pettymys.
Kodinhoito onkin yksi suosikkiriidanaiheistamme. Jossain vaiheessa huomasin, että niinä iltoina, joina olin ehtinyt siivota ja laittaa ruuat, sain myös seksiä. Huomattuani asian aloin siivota yhä harvemmin ja kieltäydyin seksistä siivouspäivän iltoina. Seksi palkkiona ja kiristyskeinona tuntui inhottavalta.
Useimmiten Tomi alkaa ennen nukkumaanmenoa voihkia väsymystään tai vatsaansa. Siitä tiedän, että on turha kuvitella mitään. Joskus huomaan, että hänellä olisi haluja, mutta hän kääntyy selin, etten huomaisi asiaa. Se on kaikkein kamalinta. Sitten on niitä kertoja, kun vaistoan, että molempia huvittaisi. Mutta suhteemme on jo niin umpikujassa, ettei enää tiedä, mistä aloittaisi. Minä pelkään torjutuksi tulemista nykyään niin paljon, että en juuri tee aloitteita. Kun joskus pääsemme ensimmäistä kosketusta pitemmälle, seksi on kömpelöä suoritusta.
Olemme puhuneet pariterapiaan menosta, mutta emme ole saaneet aikaiseksi. Olen yrittänyt itse miettiä, mistä ongelmamme johtuu. Voiko se, että en ole mikään pullantuoksuinen kodinhengetär, olla tosiaan niin suuri pettymys, että Tomi ei halua minua enää? Hän kuitenkin sanoo rakastavansa minua eikä halua erota.”
MItä ajatuksia juttu herätti? Kerro mielipiteesi!
Kommentoi 14
14