Papujen lyhyt oppimäärä

Erilaiset pavut ovat hyviä, terveellisiä ja kauniita kuin korut.

Kuva Pia Inberg

Kuivattuja papuja ja herneitä pidetään turhaan vaivalloisina, sillä  keittäminen on helppoa. Yön yli liotus runsaassa vedessä, veden vaihto ja keittäminen. Siinä se. Keitetyt linssit ja pavut säilyvät jääkaapissa noin viikon.

Pienet pavut kypsyvät alle tunnissa, isot noin puolessatoista tunnissa. Kypsymisaika riippuu siitä, miten papuja on säilytetty, joten seuraa niiden pehmeyttä. Kypsä papu jauhautuu helposti haarukan alla. Linssit kypsyvät noin 20 minuutissa, eikä niitä tarvitse liottaa.

Papuja ja herneitä kannattaa keittää kerralla koko pussillinen ja pakastaa osa. Ohueksi litistetyssä pussissa ne mahtuvat kätevästi pakastimeen.

Suomalaisia herneitä löytää helposti, mutta papujen ystävä joutuu ostamaan tuontitavaraa. Meillä kasvaa erittäin proteiinipitoista härkäpapua, mutta sato päätyy kaupan hyllyn sijaan rehulaariin.

Valkoinen papu
Miedon makuisia valkoisia papuja on isoja ja pieniä. Pienemmät ovat tuttuja brittien tomaattisäilykkeestä, jota syödään aamiaisella paahtoleipien kanssa.

Kikherne
Kahvi- eli kikherneet ovat perusruokaa Lähi-idässä. Niistä tehdään kuuluisaa hummus-tahnaa ja falafel-pyöryköitä. Ne sopivat myös patoihin ja salaatteihin.

Herne
Herneet ovat meille tutuin palkokasvi. Perinteisen hernerokan lisäksi vihreät ja keltaiset herneet taipuvat moneen, esimerkiksi tahnoihin ja pihveihin.

Linssi
Linssejä on erivärisiä ja -kokoisia. Meillä yleisimpiä ovat erottamattomasti intialaiseen keittiöön kuuluvat vihreät ja punaiset linssit.

Mustapapu
Muodikkaita mustapapuja pidetään erityisen terveellisinä niiden rauta- ja antioksidanttipitoisuuden ansiosta.

Ruskea papu
Jauhoisia ruskeita papuja käytetään paljon padoissa. Niiden parina tarjotaan usein sianlihaa.

Pintopapu
Pintopavut ovat punatäpläisiä, vaaleanruskeita papuja, joita keitellään paljon meksikolaisiin ruokiin.

Mungopapu
Mungopavut sopivat keitettyinä lisukkeeksi. Useimmiten niitä käytetään idättämiseen.

Kidneypapu
Kidneypavut muistuttavat muodoltaan munuaisia. Ne kuuluvat meksikolaiseen lihasoosiin, chili con carneen.

Mustasilmäpapu
Mustasilmäpavut ovat englanniksi herneitä, black eyed peas. Papuja koristaa tumma täplä, ja niiden maku on pähkinäinen.

Adsukipapu
Adsukipavut ovat lempeän makuisia. Japanilaiset valmistavat niistä namuja ja jälkiruokia.

Mahapulmia?

Palkokasvit ovat hankalasti sulavaa ruokaa. Ongelma
helpottuu parilla tempulla:

  • Liota papuja pitkään, vähintään 8 tuntia. Mitä kauemmin papuja on varastoitu, sitä pidemmän liotuksen ne tarvitsevat.
  • Kaada liotusvesi pois ja huuhtele pavut hyvin.
  • Keitä pavut ihan kypsiksi.
  • Voit edistää papujen sulamista vaihtamalla veden 1–2 kertaa keittämisen aikana.

Klikkaa tästä ihaniin papu-, linssi- ja herneresepteihin.

Katso hittivideo – Näin syntyy kolmen aineksen juustokakku

Huomio kakunystävät! Juustokakun tehtaileminen ei ole milloinkaan ollut näin yksinkertaista.

Juustokakku on aina hyvä idea, mutta sen valmistaminen voi tuntua raskaalta prosessilta. Vaan ei enää, kiitos YouTuben ja japanilaisen videobloggaajan Ochikeronin! Japanilaisnainen näyttää hittivideollaan, miten syntyy pumpulinpehmeä juustokakku vain kolmesta ainesosasta. Video on katsottu jo 2,9 miljoonaa kertaa.

Hittiherkun nimi on soufflé cheesecake eli kohokasjuustokakku. Sen rakenne on keveä ja pumpulinpehmeä. Valmistamiseen tarvitset vain kolme munaa, 120 grammaa suklaata sekä tuorejuustoa.

Videon lopussa Ochikeron upottaa läpinäkyvän kakkuvuuan vesihauteeseen. Toimenpide voi näyttää hämyisältä, mutta sen ei kannata antaa hämmentää! Kaada vain taikina tavalliseen kakkuvuokaan, joka on vuorattu voidellulla leivinpaperilla. Aseta sitten kakkuvuoka syvään uunipeltiin, johon on kaadettu kuumaa vettä, ja tyrkkää koko komeus uuniin kypsymään.

Myös muut Ochikeronin reseptivideot ovat katsomisen arvoisia. Usein hän muotoilee ruuista anime-henkisiä eläimiä, kuten sushipallopingviinejä tai nalleja, jotka uinuvat omelettipeiton alla. Kukin voi itse päättää, ovatko syötävät eläimet söpöjä vai karmivia.

Katso video tästä:

 

Tässä on syy sinunkin nälkäkiukkuusi

Kaikki tunnistavat nälkäraivarit, mutta nyt tutkijat ovat selvittäneet niiden syynkin.

Oletko joskus menettänyt malttisi, kun edellisestä ateriasta on vierähtänyt liian pitkä aika? Alatko helposti tiuskia ympärillä oleville ihmisille aina ennen ruokapöytään istumista? Et ole ongelminesi yksin – nälkäkiukku riivaa monia.

Ravintoperäinen raivo johtuu uuden tutkimuksen mukaan siitä, että keho tulkitsee nälän hengenvaarallisena tilanteena.

Syynä verensokerit ja geenit

Nälkä aiheuttaa verensokerin laskemista, mikä näkyy tokkuraisuutena ja keskittymiskyvyn herpaantumisena. Muiden kanssa keskusteleminenkin voi tuntua vatsan kurniessa hankalalta. Nälkäisenä ihminen joutuu keskittymään tekemisiinsä tavallista tarkemmin, mikä kuluttaa lisää energiaa. Jos nälkä jatkuu liian pitkään, tilanne todennäköisesti purkautuu kiukutteluna, koska tunteitaan ei pysty pidättelemään loputtomiin.

Alhainen verensokeri myös nostaa kehon stressihormonitasoja, jolloin pää on jatkuvassa pelkotilassa ja valmis taistelemaan hyökkäystä vastaan. Sen takia pienikin provosoiva kommentti saattaa tuntua nälkäisenä veriseltä loukkaukselta.

Keho säätelee näläntunnetta ja raivoa samojen geenien avulla. Kun ihminen on nälkäinen, tämä geeni alkaa erittää hermoston toimintaan vaikuttavaa viestimolekyyliä, joka käskee syömään. Samaan aikaan molekyyli vaikuttaa ihmisen vihanhallintakykyyn, joka heikkenee.

Miten nälkäkiukusta pääsee eroon?

Pienet itkupotkuraivarit ennen päivällistä saattavat olla luonnollinen osa ihmisen fysiikkaa, mutta hauskaa puuha ei kuitenkaan ole.

Tutkijat antavat aivan simppelin vinkin riesan välttämiseksi: syö ennen kuin olet nälissäsi. Parhaita välipaloja ovat ne, jotka pitävät verensokerin tasaisena. Karkkien napostelu ei kannata, vaan proteiinit ja kuidut vievät pitkälle.

Lisäksi asiantuntijat kehottavat välttämään vaikeita tilanteita nälkäisenä. Esimerkiksi parisuhteen tulevaisuudesta ei kannata alkaa keskustella juuri ennen päivällistä.

Lähde: The Independent

Käsittämättömän helpot ja herkulliset Carmelitas-neliöt

Toffeinen herkku haastaa brownien aseman suosikkileivonnaisena!

Carmelitas-neliöt

16 palaa
valmistusaika 40 min

3 ½ dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 ½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1 tl leivinjauhetta
150 g voita
1 dl maitoa

Täyte
1 prk (noin 400 g) karamellisoitua kondensoitua maitoa
100 g tummaa suklaata rouhittuna

1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

2. Mittaa jauhot, kaurahiutaleet, sokeri, vaniljasokeri ja leivin jauhe kulhoon. Lisää huoneenlämpöinen voi ja nypi aineet murumaiseksi seokseksi. Ota 1 ½ dl muruseoksesta syrjään ja jätä odottamaan. Lisää

maito loppuun muruseokseen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

3. Kaada taikina leivinpaperoituun neliön malliseen (20 x 20 cm) kakkuvuokaan ja painele jauhotetuin käsin tasaiseksi levyksi. Pistele pohja haarukalla. Paista kakkupohjaa uunin keskitasossa noin 15 minuuttia.

4. Lusikoi kondensoitu maito esipaistetun pohjan päälle pieninä nokareina. Ripottele päälle myös suklaa rouhe. Ripottele päällimmäiseksi syrjään ottamasi muruseos.

5. Paista kakkua uunin keskitasossa vielä noin 15 minuuttia. Anna jäähtyä ja leikkaa neliöiksi.

VINKKI! Valitse kondensoitu maito, jonka purkin kyljessä lukee caramelized. Se on keitetty valmiiksi kinuskiksi. Tuote löytyy yleensä leivonta- tai säilykeosastolta.

Tätä me olemme kaivanneet! Uusi ruokakeksintö pelastaa kasvikset

Turha vai tarpeellinen? Päätä itse!

Muotoilija Michelle Ivankovic ja markkinoija Adrienne McNicholas aloittivat viime vuonna joukkorahoituskampanjan, jolla he esittelivät keksintönsä, food hugger -nimen saaneen tulpan. Se voidaan laittaa halkaistuun tomaattiin, omenaan, sipuliin, paprikaan, appelsiiniin, sitruunaan, kurkkuun – siis mihin tahansa pyöreähköön kasvikseen, josta usein tulee käytettyä vain osan esimerkiksi leivän päällä. Loppu nahistuu jääkaapissa vain lentääkseen lopulta käyttökelvottomana roskiin.

Tulppaa käyttämällä voi vähentää ruokahävikkiä, mutta vähintään säästää aikaa tuorekelmuleikiltä. Tiedäthän? Leikkaat tomaatista pari siivua ja haluat säilyttää lopun myöhempää käyttöä varten, joten yrität askarrella tuorekelmusta sopivan kokoista palaa tomaatin suojaksi. Lopulta kelmua tulee käytettyä aivan liikaa, ja aikaakin on kulunut vaikka kuinka.

Vaikka en ole käyttänyt tuotetta, olen jo fani - enkä ole yksin. Ivankovic ja McNicholas toivoivat tuotteelleen noin 29 000 euron rahoitusta, mutta päätyivät saamaan yli 165 000 euroa. Nyt he myyvät silikonisyleilijöitä netissä ja pian myös kaupoissa Yhdysvalloissa.

Keksintöhän on vähän kuin "miehenkorvikkeeksi" nimetty kuminen liina, jolla saa minkä tahansa tiukasti kiinni jumittuneen purkin auki. Kannen voisi askarrella auki veitselläkin, mutta onhan se nyt helpompaa vetäistä esille hommaan varta vasten keksitty kapistus.

Sama pätee syleilijöihin. Voivat ne olla turhiakin mutta ainakin hitsin söpöjä. Ne lupaavat myös säilyttää kasvikset parempina ja pitää hajut sisällään. Näin sipulin tuoksu ei tartu muuhun jääkaapin sisältöön.

Food huggereista on kirjoittanut esimerkiksi Core77. Sivusto tiivistää jutussa hyvin, miksi Ivankovic ja McNicholas iskivät kultasuoneen: he keksivät hyvän kapistuksen arkiseen ongelmaan, jota kukaan muu ei ole osannut ratkaista.