Huolehtiminen motivoi ratkaisemaan arjen pulmat. Kuva: Shutterstock
Huolehtiminen motivoi ratkaisemaan arjen pulmat. Kuva: Shutterstock

Murehtiminen ei ole pelkästään negatiivinen asia, vaan psykologin mukaan siitä on hyötyä ainakin kahdella tavalla.

Kylläpäs taas huolettaa ja stressaa. Töissä on viisi eri projektia kesken, eilen tuli riitaa kumppanin kanssa ja pitäisi jaksaa syödä terveellisemmin. Tässähän alkaa jo murehtia omasta murehtimisestaan.

Huolehtimisen ajatellaan usein olevan pahasta, ja murehtiminen voikin mennä liiallisuuksiin, mikä uhkaa terveyttä. Mutta voi murehtimisesta olla myös hyötyä! Kun huolet eivät aja hermoromahduksen partaalle, vaan ikävät tunteet pysyvät järkevissä rajoissa, murehtiminen on tapa selvitä arjen ongelmista. Ne potkivat meitä persuksille.

Kun seuraavan kerran murehdit murehtimisesta, muista Kalifornian Riversiden yliopiston psykologian professorin Kate Sweeneyn opit: murehtiminen hyödyttää kahdella tärkeällä tavalla.

1. Huoli motivoi ratkaisemaan ongelmia. Murehtiminen ja epävarmuus auttavat aivoja tunnistamaan ja keskittymään kohtaamiimme ongelmiin. Samalla huolen tunne motivoi tekemään järkeviä, hyviä ratkaisuja. Huolehtimisesta ei siis tarvitse turhaan stressata, koska se itse asiassa vie meitä eteenpäin kohti ongelmien selvittämistä.

2. Asioista murehtiminen korostaa positiivisia tunteita ja lieventää negatiivisia. Kun on stressannut vaikkapa työtehtävästä etukäteen, ja sen saa lopulta tehtyä, tuntuu uskomattoman hyvältä, eikö? Varmasti paremmalta kuin jos ei olisi murehtinut siitä lainkaan. Toisaalta: jos jokin meneekin pieleen, siihen on ehtinyt jo valmistautua pelkäämällä pahinta.