Taasko pitää ajaa tuntitolkulla tylsiin sukujuhliin? Kuva: Shutterstock
Taasko pitää ajaa tuntitolkulla tylsiin sukujuhliin? Kuva: Shutterstock

Onko teillä jo otettu käyttöön perhejuhlakiintiö?

Parisuhteissa kinastellaan muutamista samoista aiheista: siivoamisesta, lasten hoidosta, koiran lenkittämisestä sekä sukuloinnista. Kun kesäviikonloput kuluvat koko suvun mökkiviikonlopuissa tai mummojen syntymäpäiväjuhlissa, seksielämäkin kärsii, kun kahdenkeskistä aikaa ei löydy.

Ongelmasta kirjoitti eilen No Sex and the City -blogia pitävä Jemina. Blogissaan Jemina kertoo kinastelevansa kumppaninsa kanssa erityisesti siitä, kuinka paljon kenenkin sukulaisia tulisi tavata. Iso syy ongelmille on, että Jeminalla ja hänen kumppanilla on erilaiset taustat ja tavat suhtautua sukulointiin.

– Kumppanini tulee perheestä, jossa ollaan läheisiä ja vietetään paljon aikaa yhdessä. Suku tapaa toisiaan kokoontumisissa, joihin saapuu aina yli sata ihmistä. Oma perheeni puolestaan on hyvin pieni emmekä me aina ole kovin paljon tekemisissä toistemme kanssa.

”Riitelimmekin säännöllisesti siitä, miten usein minun pitäisi osallistua tämän erilaisiin sukujuhliin.”

– Kun aiemmin asuin kumppanini kotimaassa, riitelimmekin säännöllisesti siitä, miten usein minun pitäisi osallistua tämän erilaisiin sukujuhliin, syntymäpäiville ja sunnuntaipäivällisille. Kumppanini piti tärkeänä, että hänen sukunsa tapaa minua säännöllisesti ja minä heitä, kun taas minä – no, minä pidin tärkeänä lähinnä sitä, että minun ei tarvinnut niin tehdä.

Lopulta pariskunta kyllästyi kinaamiseen. Ratkaisuksi muodostui perhejuhlakiintiö.

– Kiintiö toimi siten, että sovimme vuodelle tietyn määrän perhe- ja sukutapahtumia, joihin osallistuisin. Lukumäärän päätimme yhdessä, mutta se sovittiin yleensä minun hyväkseni vähän alakanttiin siitä, mitä kumppanini olisi ehkä tahtonut. Hän puolestaan sai veto-oikeuden päättää siitä, mitkä juhlat olivat erityisen tärkeitä, Jemina kertoo.

– Niinpä kun hän ilmoitti, että tiettyihin kemuihin on osallistuttava, minä nyökkäsin, vedin mekon päälle ja menin kiltisti juomaan kaffea mummojen ja serkkujen ja kummin kaimojen kanssa. Kahdeksan tapahtuman jälkeen kiintiö oli sitten käytetty, eli jos alkuvuosi oli yhtä sukujuhlahumua, loppuvuodesta koko aiheesta ei tarvinnut enää keskustella.

Kiintiösysteemi vaatii Jeminan mukaan vielä hienosäätöä, mutta on jo vähentänyt riitelyä huomattavasti.

”Onko kiintiössä vielä kertoja jäljellä, ja jos on, onko kyseinen juhla sellainen, johon yksi kiintiökerta kannattaa käyttää?”

Sukujuhlissa ravaamisen vähentämisen puolesta on puhunut myös erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström. Iltasanomien jutussa Kihlström sanoo, että seksielämä saattaa kärsiä suhteessa, jos sukuloimaan mennään viikoiksi, vaikka kumpikaan ei sitä halua. Kun asioista ei keskustella, pakkopullalta tuntuvat sukujuhlat turhauttavat ja aiheuttavat riitoja.

Jeminan ja tämän kumppanin perhejuhlakiintiöstä sopiminen voikin toimia niille, joilla suvun tapaaminen aiheuttaa riitoja. Kiintiötä ei silti tarvitse täysin orjallisesti noudattaa, vaan se ennemmin auttaa järkevässä keskustelussa.

– Saatoimme lähestyä kysymystä neutraalimmin: onko kiintiössä vielä kertoja jäljellä, ja jos on, onko kyseinen juhla sellainen, johon yksi kiintiökerta kannattaa käyttää? Luonnollisesti tätä keskustelua ei käyty joka kerta eikä numeroistakaan pidetty kovin tarkkaa kirjaa, mutta kiintiön periaatetta pohdittiin aina osallistumispäätöstä tehdessä, Jemina sanoo.