Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Me Naisten suuri raha ja rakkaus -kysely paljasti, että se joka maksaa, saa päättää. Raha tuo valtaa myös kotona.

"Mies tykkää käyttää rahaa ­elektroniikkaan, minä matkustamiseen. Mieheni tienaa enemmän, mutta on myös tosi pihi. Mitä enemmän säästöön kertyy, sitä enemmän hän pihistelee. Paitsi kun hän haluaa ostaa jotain kivaa elektroniikkaa.” Nainen, 25

Mitä ostamme? Kuka maksaa? Kuinka kalliille matkalle lähdemme? Millä ­autolla ajamme? Syömmekö pastaa vai pihviä? Hankimmeko räsy- vai villa­maton?

Kysyimme nettisivuillamme, kuinka raha-asiat hoituvat parissuhteissa. Saimme 790 vastausta, joissa monissa sivuttiin samaa ongelmaa: kuka päättää, ­mihin meillä rahat käytetään?

Raha on valtaa perheen sisäisessä päätöksenteossa. Se joka kaivaa kukkaronsa esiin, saa usein viimeisen sanan, varsinkin suurissa hankinnoissa. Naisen euro on Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen mukaan 82,7 senttiä, joten miehet saavat useammin päättää esimerkiksi auton tai viihde-elektroniikan ostosta.

Suhteen vähävaraisempi osapuoli on yleensä nainen, mutta hänen osansa on usein päättää kodin jokapäiväisistä ­asioista. Naisen vastuulla ovat yleensä ruoka, ­sisustus, vaatteet ja päivittäis­tavarat. Mies pääsee vaikuttamaan yhteisiin hankintoihin paljon harvemmin, koska autoja ja telkkareita ei hankita ­joka vuosi.

”Mies haluaa säästää eikä ostaa mitään uutta, jos vanha on vielä kunnossa. En olisi halunnut uuteen ­kotiimme vanhoja, rumia ja kuluneita huonekaluja, mutta mies ei halunnut satsata sisustukseen enempää kuin oli pakko. Aikani katsoin huonekaluja, jotka eivät ­sopineet uuteen taloon ja päätin hommata haluamani vähitellen itse, omilla rahoillani. Ilmoitin, että eron sattuessa kaikki yksin ostamani ovat myös minun.” Nainen, 35

– Valta ei perustu pelkästään siihen, kuinka suuria hankinnat ovat. Myös sillä, mitä syödään ja miten asutaan, on ­hyvinvointiin suuri merkitys. Näitä päätöksiä on määrällisesti enemmän, Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Anu Raijas sanoo. Hän on tutkinut muun muassa perheiden sisäistä taloudellista päätöksentekoa sekä arjen ­hyvinvointia.

Anu Raijaksen mukaan pariskunnat osaavat usein jo keskustella isoista hankinnoista, vaikka lopullisen päätöksen tekisikin se, joka maksaa. Aina ostosten tarpeellisuudesta ei kuitenkaan päästä yksimielisyyteen tai maut eivät kohtaa. Sekä kumppanin tuhlailu että kitsastelu ärsyttävät.

Idyllistä kiinni

Valta ei ole kiinni sukupuolesta: joskus nainen tienaakin miestä enemmän. Silloin asetelma kääntyy päälaelleen.

– Tutkimuksessani kävi ilmi, että niillä naisilla, joilla on paremmat tulot kuin miehellään, oli enemmän sananvaltaa yhteisiä hankintoja koskevissa päätöksissä, Anu Raijas sanoo.

Useissa kansainvälisissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että miestään enemmän tienaava vaimo voi olla uhka suhteen hyvinvoinnille. Se ei sinänsä huononna parin välejä, mutta tarjoaa naiselle mahdollisuuden lähteä pois huonosta suhteesta, koska hän ei ole ­taloudellisesti riippuvainen miehestään.

Kyselymme paljastaa, että naisen ­valta-asema on tuntunut joistakin miehistä pahalta.

” Minulla oli paremmat tulot, joten ex-mieheni jätti minut.” Nainen, 22

” Mies on ollut joskus käärmeissään siitä, että varallisuuteni takia en tarvitse häneltä rahaa.” Nainen, 33

Kun tulot ovat hyvin erisuuruiset, valta-asetelma korostuu: kumman tulojen mukaan arkea eletään vai löytyykö välimuoto?

” Erilaiset tulotasot ja niiden sovittaminen yhteen ovat suhteemme isoin rahakiista. Mieheni tienaa tuplaten minua enemmän, eikä minulla ole rahaa tehdä kaikkea, mitä hän haluaisi. Emme ole vielä löytäneet ratkaisua ongelmaan.” Nainen, 28

Puolet kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että varakkaamman kuuluu maksaa suurempi osa yhteisistä menoista. Anu Raijas on samaa mieltä.

– Hyvä ratkaisu on tehdä pieniä laskutoimituksia ja jakaa maksut tulojen suhteessa. Onko sekään oikein, että kaikki jaetaan puoliksi, ja toisen tili ammottaa aina tyhjyyttään, kun toisella puolestaan on rahaa vaikka kuinka paljon?

Sun, mun ja meidän eurot

Toimisiko parisuhde parhaiten, jos ­molemmat tienaisivat suunnilleen yhtä paljon? 23 prosenttia kyselyyn vastanneista vastasi kyllä, 30 prosenttia ei, ja loput eivät ota kantaa.

Puolisoiden rahankäyttötyyleihin tilipussin koolla ei välttämättä olekaan merkitystä, eivätkä pelkät isot tulot ­takaa vakaata taloutta. Kyselyyn vastanneista moni arvostelee kumppaninsa taloustaitoja.

” Suhteemme alussa mieheni oli huono raha-asioissa. Hänellä oli hyvä palkka, mutta hän oli jatkuvasti peeaa loppukuusta ja siitä tuli erimielisyyttä. Seurasin kuluja ja tiesin tarkkaan, paljonko pakollisiin yhteisiin kuluihin rahaa meni. Lopulta teimme kulujen perusteella budjetin, mikä auttoi.” Nainen, 59

Vastauksissa korostuu, että etenkin avioliitossa moni on sopinut, että kaikki talou­teen tuleva raha on yhteistä, ja se maksaa, kummalla sattuu olemaan rahaa.

” Avioliitossa kaikki on kuitenkin loppupeleissä yhteistä.” Nainen, 34

Silti yhteiset tilit ovat nykyään harvassa – vastaajista alle kymmenellä prosentilla on käytössään vain yksi yhteinen käyttötili, jonne kaikki rahat menevät. 65 prosentilla on käytössään pelkästään omat käyttötilit ja 23 prosentilla sekä omat tilit että yhteinen taloustili, jolta maksetaan esimerkiksi ruuat ja muut pakolliset menot.

”Olen aiemmassa liitossani jakanut rahat. Hullu saa olla mutta ei tyhmä, eli ikinä enää en rahoja lähde jakamaan tai yhdistämään.” Nainen, 49

– Meillä Suomessa on paljon yleisempää kuin muualla, että pariskunnat pitävät rahansa erillään. Monessa muussa maassa yhteistalous useimmiten perustetaan, kun pari muuttaa yhteen, sanoo Anu Raijas.

Kansainvälisissä tutkimuksissa on huomattu, että kumppaneilla voi olla erilainen elintaso, vaikka he elävät samassa suhteessa. Rahojen pitäminen erillään ruokkii ilmiötä.

”Tasapuolisuuden nimissä jaetaan kaikki puoliksi. Ei sitten tule sitä tunnetta, että toinen elättää toista.” Nainen, 25

Suomalaisnaiset ovat alkaneet ansaita omaa rahaa eurooppalais- ja amerikkalaissiskojaan aiemmin, joten omista ­euroista on tullut tärkeitä. Myös avoliittojen yleisyys selittää erillistalouksien suosiota, sillä avoliitoissa ollaan taloudellisesti itsenäisempiä.

– Niillä, jotka päätyvät menemään naimisiin, on perinteisempi näkemys asioista. Siihen kuuluu usein, että rahoja hallinnoidaan yhdessä, Anu Raijas on huomannut.

Puoliksi, kai

Raha on vuodesta toiseen säilyttänyt asemansa parisuhteiden kestoriidan­aiheena. Niin todennäköisesti myös teillä: kyselyssämme 63 prosenttia kertoi riitelevänsä kumppaninsa kanssa raha-asioista ainakin kerran vuodessa.

Anu Raijaksen mukaan pienituloisuus kiristää usein puolisoiden välejä. Mutta rahasta voi riidellä, vaikka sitä olisikin tarpeeksi.

”Ostelin luottokortilla ja piilotin laskuja aikani. Mies löysi ne ja riitelimme.” Nainen, 40

Pahimmilta kahnauksilta voitaisiin välttyä, jos asioista sovittaisiin etukäteen. Se on kuitenkin monelle vaikeaa.

– Parisuhteessa pitäisi uskaltaa puhua, miten raha-asioita hoidetaan. Moni kuitenkin tuntee, että romantiikka ja idylli rikkoutuvat, kun istutaan pöydän ääreen ja sovitaan miten laskut hoidetaan.

Suhteen suloisen ensihuuman aikaan rahasta puhuminen ei tule mieleen. ­Vähitellen kumppanit tottuvat rooleihinsa, ja vanhat käytännöt jäävät elämään arkeen, vaikka elämäntilanne muuttuisikin.

Tämän on huomannut myös Anu Raijas tutkimuksissaan: useimmiten rahan käyttöihin liittyviin tapoihin on vain ajauduttu sen sijaan, että olisi mietitty, mikä on järkevää.

– Sopiminen helpottaisi molempia osapuolia. Jos erotilanteessa sitten kaivetaan kaikki vanhat asiat esille, on turhan myöhäistä ruveta vyyhtiä purkamaan.

”Kumppanillani ei ollut kunnollista käsitystä rahasta, ja hän kuvitteli maksaneensa lähes kaiken. Tarkastelun tuloksena selvisi, että minä olin maksanut tuplasti häneen verrattuna. Hän ratkaisi asian huutamalla ja on nykyään exäni.” Mies, 28

Nettikyselyn vastauksista välittyy kuva, ettei moni halua turhaan niuhottaa esimerkiksi ruokaostoksien jakamisesta.

”Se maksaa, kumpi sattuu lompakon käteen ensin ottamaan.” Nainen, 30

Hieman yli puolet vastaajista kertoo puolittavansa ruokakulut kumppaninsa kanssa. Osa käyttää yhteistä tiliä tai ruoka­kassaa, josta ruuat maksetaan, mutta moni luottaa myös siihen, että laskut jakautuvat puoliksi mutu-tuntumalla, esimerkiksi vuorotellen maksamalla. Yhteiset, pakolliset menot maksetaan yhdessä, ja omia rahojaan kukin saa käyttää yleensä miten lystää.

Uusperheissä rahan ja ihmissuhteiden ristivedot on vielä mutkikkaampia.

”Mies tuhlaa aikuisiin omillaan eläviin lapsiin kohtuuttomasti, mielestäni lapset pitäisi opettaa elämään omillaan, heidän omaa parasta ajatellen. Ei täällä olla loputtomasti rahaa viljelemässä... ” Nainen, 47

Tunne- ja ­sukusiteiden vyyhteen voi olla vaikea saada yhteisymmärrystä – kohtuullisuus ja tarpeet kun ovat jokaisen omia mieli­piteitä.

Me Naisten Suuri raha ja rakkaus -kysely toteutettiin lokakuussa netissä Menaiset.fi-sivustolla. Kyselyyn tuli 790 vastausta. Vastaajien keski-ikä oli 38 vuotta ja heistä 88 % oli naisia. Yli puolet vastaajista oli naimisissa tai kihloissa, 79 % asui yhdessä puolisonsa kanssa. Kursivoidut sitaatit on poimittu kyselyn vastausten joukosta.