Kuva Jukka Rapo
Hehkutat musiikissasi Helsinkiä. Miten kehuisit Helsinkiä savolaiselle, jonka mielestä pääkaupungissa on kallista eivätkä bussikuskitkaan tervehdi?
Ei vitsi, en mä saisi vakuutettua sitä ihmistä, koska Helsinki on tärkeä mulle niin henkilökohtaisista syistä. Se on paljon enemmän kuin kaupunki. Olin 4-vuotias, kun muutin tänne perheeni kanssa pakolaisina Kongon sisällissodan takia. Helsinki tarkoitti mahdollisuutta uuteen elämään, koulunkäyntiin ja töihin.
Musiikkiasi kehutaan sanomalla, ettei se kuulosta suomalaiselta. Mitä se kertoo suomalaisesta musiikista?
Suomalaisen musiikin ongelmana on ollut jenkkimeiningin kopioiminen, vaikka se kulttuuri ei istu Suomeen. Täällä katsotaan myötähäpeällä, jos räppäri tekee klubimusiikkivideon, jossa on naisia.
Minua sanotaan kansainvälisen kuuloiseksi varmaan siksi, että lausun vähän keskivertoa paremmin englantia. Teen silti ensisijaisesti suomalaista räppiä englanniksi.
Puhut perheesi kanssa lingalaa ja ranskaa, muiden kanssa suomea ja räppäät englanniksi. Millä kielellä ajattelet?
Ainakin uneni ovat suomenkielisiä. Olen puhunut suomea lapsesta asti koulussa ja kodin ulkopuolella. Ranska ja lingala taas ovat kotikieliäni. En ole oikeastaan ikinä miettinyt, millä kielellä ajattelen, kun puhun esimerkiksi ranskaa. Ajattelenkohan mä ranskaksi?
Kielet eivät mene sekaisin. Monikielisyys on vain rikkaus. Tosin ruotsi ei kyllä ole oikein mahtunut joukkoon.
Kirjoitat öisin. Voisitko elää tavallista kasista neljään -arkea?
En usko. Olen maailman huonoin heräämään aikaisin. Yössä vain on taikaa. Auringossa nurtsilla kirjoittaminen olisi liian runollista.
Oikeastaan koko kirjoitusprosessissa on magiaa. Kun hanat aukeavat, olen kuin jonkinlaisessa transsissa. Saatan valvoa kahdeksaan, koska en uskalla irtautua tilastani. Pelkään, että jotain jännää jää syntymättä, jos menen nukkumaan. Samasta syystä syöminenkin saattaa jäädä.
Sinua hehkutetaan tulevaisuuden tähdeksi. Miltä suosio tuntuu?
Biisini HKI levisi netissä nopeasti, ja yhtäkkiä kaverit tulivat sanomaan, että olet kaikkialla. Mäkin olin ihan, että vou! Oli siistiä tajuta keikalla, että eturivissä on tyyppi, jonka huulet väpättävät jokaisen biisin aikana. Olen suhtautunut tilanteeseen leppoisasti. En ole niin stara, että minun tarvitsisi pitää aurinkolaseja.
