Steve Jobs sen tiesi. Itsetutkiskelu on avain moneen ongelmaan. Kuva: Shutterstock
Steve Jobs sen tiesi. Itsetutkiskelu on avain moneen ongelmaan. Kuva: Shutterstock

Itsetutkiskelu voit auttaa löytämään elämään oikeat ihmiset ja intohimot.

Joskus suurimmat oivallukset syntyvät, kun sinulta kysytään suoraan. Tärkeät kysymykset voit esittää myös itselleen, vaikka itsensä kyseenalaistaminen onkin helpommin sanottu kuin tehty.

Vauhtiin voit kokeilla päästä näillä Independentissä listatuilla kysymyksillä. Parhaimmillaan voit oppia ymmärtämään paremmin, millaisia läheisiä elämääsi haluat, missä olet hyvä ja mihin haluat arjessa keskittyä.

Jokainen tarvitsee joskus rakastavan potkun persuksilleen.

1. Onko ympärilläni oikeita ihmisiä?

”Äh, en jaksa edes yrittää!” ”Ihan sama, ei tule onnistumaan.”

Ympärilläsi olevien ihmisten asenne tarttuu. Kaikille sattuu joskus huonoja päiviä, mutta elämä negatiivisten läheisten ympäröimänä ei varmasti paranna elämänlaatuasi.

Oikeat läheiset tukevat ja rohkaisevat sinua, ja parhaimmillaan he myös tsemppaavat sinua ylittämään itsesi. He tietävät, mihin parhaimmillasi pystyt, ja haluavat kannustaa sinua tekemään töitä unelmiesi eteen. Jokainen tarvitsee joskus rakastavan potkun persuksilleen!

2. Teenkö sitä, missä olen paras?

Jos jokapäiväinen työ maistuu puulta, voi olla, ettet pääse hyödyntämään suurimpia vahvuuksiasi. Usein ne asiat, joissa loistamme, ovat niitä samoja, joihin suhtaudumme kaikista intohimoisimmin.

3. Missä onnistuin tänään?

Kun puhutaan onnellisuudesta, usein neuvotaan kirjoittamaan päivittäin lista asioista, joista on kiitollinen. Kokeile suhtautua samalla positiivisuudella myös työpäiväsi aikaansaannoksiin. Mieti joka päivä, missä onnistuit: kenties piristit asiakkaan päivää tai perustelit kokouksessa mielipiteesi hyvin. Olkoon onnistuminen pieni tai suuri, kirjoita se ylös. Kun kaikki tuntuu menevän pieleen, voit piristää itseäsi lukaisemalla listan.

Jos kuolisin tänään, jatkaisinko päivääni niin kuin olin suunnitellut?

Oman suorituksen arvioiminen kannustavasti auttaa tutkitusti. Harward Business Schoolin professori pyysi työntekijöitä käyttämään työpäivän viimeiset 15 minuuttia sen pohtimiseen, missä he olivat sinä päivänä onnistuneet. He, jotka kirjoittivat onnistumisensa ylös, suoriutuivat työssään 22,8 % paremmin kuin työntekijät, jotka laistivat pohtimisen.

4. Minkä takia olen valmis kärsimään?

Meneekö leijonanosa energiastasi saman asian parissa kamppailuun? Oli kyseessä sitten vaikea ihmissuhde tai työprojekti, kannattaa välillä pysähtyä miettimään, minkä eteen omaa hyvinvointiaan on valmis uhraamaan. Joskus luovuttaminenkin voi olla paras vaihtoehto.

5. Eläisinkö viimeisen päiväni näin?

Vuonna 2005 Applen toimitusjohtaja Steve Jobs piti puheen Standfordin yliopistosta valmistuville. Tuolloin oli kulunut vuosi siitä, kun hän oli saanut syöpädiagnoosin. Jobs kertoi, kuinka oli jo 33 vuoden ajan kysynyt itseltään aamuisin saman kysymyksen: Jos kuolisin tänään, jatkaisinko päivääni niin kuin olin suunnitellut?

Jos liian useana aamuna peräkkäin vastaus oli ”en”, Jobs tiesi, että jokin muutos oli tehtävä.

Kuoleman ei kuitenkaan tarvitse kolkutella ovella, sillä omaa arkea voi lähteä pohtimaan muutenkin. Hyvä lähtökohta on miettiä, onko jokaisessa päivässä jotain, mistä tulee hyvälle mielelle. Vai elätkö koko ajan odottaen jotain tulevaa? Jos arjen kiintopiste on aina viikonloppu, loma tai jokin juhla, kannattaa arkea muuttaa.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Alexandra Shulmanin kuvaa kehuttiin vuolaasti, mutta Shulman itse ei ymmärrä, miksi tavallisesta bikinikuvasta pitää tehdä niin iso asia.

Kehopositiivisuus on ehdottomasti yksi parhaimpia asioita, mitä vuodella 2017 on ollut tähän mennessä tarjota. Yhä useampi vannoo sen nimeen, että kaikki saavat näyttää juuri siltä kuin haluavat, eikä kenellekään ole oikeutta kommentoida toisen ulkonäköä.

Lue myös: Kolme eri ikäistä naista kertoo kehosuhteestaan: ”Tässä kropassa eletään vain kerran”

Hyvällä asialla on kuitenkin toinenkin puoli. Refinery29-sivusto kertoo britannian Voguen entisestä päätoimittaja Alexandra Shulmanista, joka julkaisi vähän aikaa sitten itsestään kuvan bikineissä. Kuvassa hän seisoo uima-asussa hotellihuoneessa, ja kuva on otettu vastapäisen peilin kautta.

59-vuotiaan Shulmanin kuvaa kehuttiin vuolaasti siitä, kuinka rohkeaa sen julkaiseminen oli ja miten hyvää esimerkkiä Shulman näyttää muille.

 

Time for the boat trip

Henkilön Alexandra Shulman (@alexandrashulman) jakama julkaisu

Eräs kommentoijista kertoo, että rakastaa sitä, kuinka Shulman ylentää tavallisen selfien uudelle tasolle. Toinen puolestaan kuvailee kuvaa raikkaaksi tuulahduksesi sen jälkeen, kun on nähnyt jatkuvasti vain lukemattomia hoikkien ihmisten kuvia sosiaalisessa mediassa.

Mutta hetkinen – Shulmanin selfie ei siis ole ihan tavallinen vaan jollain tavalla erikoinen, eikä kuva olisi ehkä yhtä hyvä, jos hän olisi eri kokoinen?

Tätä ihmetteli myös Shulman. Hän hämmästyi kommenttien määrää – niitä on ehtinyt kertyä jo yli 4 000. Vaikka kommentit toki tarkoittavat hyvää, ne tekivät samaan aikaan kuvasta isomman asian kuin mitä se todellisuudessa oli.

”Minusta ei ole koskaan tuntunut siltä, että sillä olisi väliä, miltä näytän bikinit päällä.”

– Minä sattumoisin rakastan bikinejä, eikä minusta ole koskaan tuntunut siltä, että sillä olisi väliä, miltä näytän ne päällä, Shulman sanoo.

Hän ei itse näe syytä sille, miksi tavallista bikinikuvaa pitäisi ajatella rohkeana tai esimerkillisenä tekona. Kuvassa kun on ihan tavallinen ihminen bikineissä – siinä se.

– En osannut arvata, että sellaisen kuvan julkaisu, jossa olen bikinit päällä, voisi saada aikaan vihaa saatika valtavan määrän kehuja, Shulman sanoo.

Vaikka kehuilla ja positiivisilla kommenteilla tarkoitettiin hyvää, Shulman muistuttaa yhdestä asiasta: kehopositiivisuuden mukaan kaikki vartalot ovat hyviä ja normaaleja, eikä niistä tarvitse tehdä isoa numeroa missään mielessä.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Entinen jojoilija

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Hei 'oikku', tässä toinen. Samaa kummastelin. Mutta tässä sen näkee, että meitä on yhtä moneksi kuin on näitä nettiin pykättyjä erilaisia 'tutkimuksiakin'. Ja myös ne allit, olisikin kuten tässä kirjoitelmassa mainitaan. Parinkymmenen kilon pudotuksen jälkeen voi todeta, että kyllä lähtee, mutta ei välttämättä juuri ensin ja eniten sieltä mistä itse haluaisi. Tsemppiä kaikille.
Lue kommentti

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!