Miten tämä nyt menikään? Hampaiden harjaamisessakin voi tehdä virheitä. Kuva: Colourbox
Miten tämä nyt menikään? Hampaiden harjaamisessakin voi tehdä virheitä. Kuva: Colourbox

Hampaiden harjaus, tuo jokapäiväinen, tuttu toimenpide. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa, mutta usko tai älä, siinäkin voi tehdä monta asiaa väärin.

Mutta ei hätää! Hammaslääketieteen tohtori Jukka Leinonen listasi, kuinka voit kehittyä harjaajana.

Virhe 1: Harjaat liian vähän aikaa

Hampaita tulisi harjata vähintään kahden minuutin ajan, jotta ne todella puhdistuvat. Mutta harva harjaa, Leinonen sanoo. Koska hampaiden harjaus ei ole mitään maailman kiehtovinta puuhaa, siihen käytetty aika tulee helposti arvioitua yläkanttiin.

– Tein joskus itsekin testin ja laitoin sekuntikellon päälle, kun aloin pestä hampaita. Kun olin lopettanut, katsoin kelloa: 20 sekuntia.

Eli katso kellosta. Monissa sähköhammasharjoissa on nykyään ajastin, joka ilmoittaa, milloin on tullut harjattua tarpeeksi. Nykyään Leinonen harjaa itse vähintään kolme minuuttia.

– Muuten huomaan, etteivät hampaani vielä puhdistuneet.

Virhe 2: Harjaat liian kovaa

– Jos vastaanotolle tulee särkyä valittava potilas, jonka hampaat näyttävät kuitenkin hymyillessä puhtailta ja valkoisilta, osaan melkein jo katsomatta sanoa, missä on vika. Liian kovaa on harjattu.

Kovaa harjaaminen on todella yleinen ongelma ja voi aiheuttaa korjaamattomia vaurioita suussa kuten ikenien vetäytymistä. Ikenen alta paljastuvassa hampaassa ei ole samalla suojaavaa kiillettä, joten niitä alkaa helposti vihloa. Ne voivat myös reikiintyä helpommin.

Hammasharjaa ei ole tarpeellista painaa hammasta vasten, vaan kevyt pyörivä tai edestakainen liike hampaan pinnalla riittää. Jos hammasharjallasi on tapana muuttua nopeasti räjähtäneen juuriharjan näköiseksi, peli on selvä. Liikaa hauista. 

– Harjaa voi pidellä ihan vaikka pelkällä peukalolla ja keskisormella, jolloin voimaa ei tule vahingossa liikaa.

Harjaa tulisi myös pidellä 45 asteen kulmassa. Käytännössä optimaalisen kulman tajuaminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Sähköhammasharja ratkaisee tämänkin ongelman; koska sen pää pyörii, kulmalla ei ole niin väliä.

Jos hammaskaulat ovat paljastuneet, niihin ei kannattaisi käyttää valkaisevaa tahnaa, koska se voi pahentaa vihlontaa ja kuluttaa haurasta kiillettä entisestään.  Etenkin valkaisevien markettitahnojen teho perustuu pieniin, hampaan pintaa hioviin rakeisiin.

– Jos välttämättä haluaa valkaisevia tahnoja käyttää, niitä saisi käyttää vain hampaiden kärkiin. Lähelle ienrajaa sitten vihloville hampaille tarkoitettua tahnaa. Ienrajan puhdistaminen on kuitenkin kaikkein tärkeintä.

Virhe 3: Harja on liian kova tai liian iso

Liian kovalla harjalla voi aiheuttaa samankaltaista tuhoa kuin liian kovaa harjaamalla. Siksi kannattaisi aina valita mahdollisimman pehmeä harja. Monet harjat ovat myös liian isoja. Pienipäisellä harjalla yltää paremmin takahampaisiin, jotka reikiintyvät useimmin, koska niiden puhdistaminen on haastavampaa. Poski voi painaa harjaa lujasti hammasta vasten, jolloin ienraja voi taas kärsiä.

Kannattaako aikuisenkin harjata lastenharjalla?

Kannattaako siis aikuisenkin harjata lastenharjalla?

– Se on vähän kaksipiippuinen juttu. Olen itsekin joskus testannut lastenharjaa juuri noista syistä, mutta pienempänä se harjaa tietenkin myös pienemmältä pinta-alalta, jolloin harjaamiseen pitäisi sitten muistaa käyttää enemmän aikaa. Etsi mieluiten pehmeä, omaan suuhun sopivan kokoinen harja. Takahampaita harjatessa suuta kannattaa laittaa pienemmälle, melkein kiinni, jolloin poski rentoutuu ja taakse pääsy helpottuu.

Virhe 4: Harjaat liian kauan samalla harjalla

Harja vaihtoon kolmen kuukauden välein!

Virhe 5: Skippasit iltapesun

Juu, kaikkihan tietävät, että hampaat tulisi pestä aamuin illoin, mutta ei kai sen niin väliä, jos toinen joskus unohtuu?

– Aamupesun unohtaminen ei kovin vaarallista olekaan, mutta iltapesua ei saisi jättää välistä, Leinonen sanoo.

Päivän mittaan syödessä ja juodessa hampaiden pinnalle kertyy runsaasti biofilmiksi kutsuttua bakteerikasvustoa. Se voi aiheuttaa ientulehduksen jo yhdessä yössä.

– Kaikki ovat tämän varmasti joskus kokeneet, jos vaikka reissussa on unohtunut harja kotiin. Ikenet alkavat aristaa ja punoittaa tosi nopeasti. Hyvä juttu on kuitenkin se, että ne myös lähtevät nopeasti paranemaan, kun ne taas puhdistetaan.

Monet hammaslääkärit ohjeistavat, että hampaat tulisi pestä aamulla ennen aamupalaa, mutta mitä järkeä on pestä hampaita, jos ei ole syönyt eikä juonut vielä mitään sitten iltapesun?

– Niin, no, ei siinä tavallaan mitään järkeä olekaan, jos hampaat on puhdistanut todella hyvin illalla, Leinonen myöntää.

Ennen vai jälkeen aamupalan -kysymykseen ei voi antaa täysin yksiselittäistä vastausta.

Ennen vai jälkeen aamupalan -kysymykseen ei voi edes antaa täysin yksiselittäistä vastausta. Karieksen kannalta on hampaat olisi parempi pestä vasta aamupalan jälkeen, mutta hampaiden eroosiosta (eli kiilteen liukenemisesta) kärsivän kuitenkin kannattaisi tehdä se ennen aamupalaa. Ruoan ja juoman sisältämät hapot pehmentävät kiillettä ja jos harjaan tarttuu heti aamiaisen jälkeen, happojen pehmentämä kiille voi tulla harjatuksi pois. Auts!

Mutta nyt seuraa paljastus: Leinonen ei pese itsekään hampaat kuin illalla.

– Mutta pesen ja lankaankin ne sitten todella huolellisesti.

Lankaamisessa voi tehdä omat mokansa. Niihin pääset tutustumaan täältä.

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.