Suurin pudottaja -ohjelmassa kilpailijat laihduttavat mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa.
Suurin pudottaja -ohjelmassa kilpailijat laihduttavat mahdollisimman paljon lyhyessä ajassa.

Tulos yllätti tutkijatkin: Suurin pudottaja -ohjelman kilpailijoista suurin osa lihoi takaisin vanhoihin lukemiinsa.

108 kiloa.

Niin paljon Danny Cahill laihdutti seitsemän kuukauden aikana. Hän oli Amerikan Suurin pudottaja -sarjan kahdeksannen kauden ylivoimainen voittaja. Painoa lähti enemmän kuin keneltäkään ohjelmassa aikaisemmin.

Kun Cahill aloitti kilpailun vuonna 2009, hän painoi 195 kiloa. Finaalissa vaaka näytti enää 86,5 kiloa.

Elämä ei kuitenkaan jatkunut yhtä kevyenä.

Kuuden vuoden seuranta

The New York Times uutisoi tutkimuksesta, jossa seurattiin Suurin pudottaja -sarjan 8. kauden kilpailijoiden painoa kuuden vuoden ajan ohjelman jälkeen.

Suurimman pudottajan ideana on laihduttaa hurja määrä kiloja tiukan dieetin ja rankan urheilun avulla. Kilpailijat laitetaan äärirajoille, jotta tulokset olisivat mahdollisimman suuria.

Tutkimuksen tulokset ovat murheellista luettavaa. Suurin osa kuudestatoista kilpailijasta on lihonut paljon tai jopa kaikki kilot takaisin. Osa kilpailijoista painaa jopa enemmän kuin kilpailuun mennessään.

Kun kisa loppui, kilpailijoiden aineenvaihdunta hidastui merkittävästi.

Ohjelman jälkeen kilpailijat eivät polttaneet tarpeeksi kaloreita, jotta he olisivat pysyneet uusissa mitoissaan. Vaikka kilpailijat olivat ohjelmaan mennessään selvästi ylipainoisia, heillä oli kuitenkin normaali aineenvaihdunta. Kun kisa loppui, heidän aineenvaihduntansa oli hidastunut merkittävästi.

Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu, kuinka aineenvaihdunta hidastuu dieetin jälkeen. Yllättävää oli kuitenkin se, että Suurimman pudottajan kilpailijoiden aineenvaihdunta ei palautunut normaaliksi vuosienkaan jälkeen. Kävi päinvastoin: kilpailijoiden aineenvaihdunta hidastui entisestään, ja kilot jatkoivat kasautumistaan.

Keho haluaa kilot takaisin

Suurimman pudottajan menestynein kilpailija Danny Cahill lihoi kilpailun jälkeen 45 kiloa. Cahillin pitää syödä 800 kilokaloria vähemmän kuin kokoisensa miehen tavallisesti, jotta hän voi pitää yllä nykyisen 134 kilon painonsa.

Keho yrittää vuosia saada menetettyjä kiloja takaisin. Tätä biologista seikkaa vastaan ei voi taistella. Kilojen pitäminen poissa ison painonpudotuksen jälkeen ei ole kuitenkaan aivan mahdotonta. Science Daily julkaisi huhtikuussa tutkimuksen, jonka mukaan keho ikään kuin hyväksyy uuden painonsa, jos painoa saa pidettyä yllä vuoden ajan.

Ja mitä pidempään uusista vaa'an lukemista pitää kiinni, sitä todennäköisemmin kilot pysyvät kurissa yhä edelleen.

Seitsemän kuukauden äkillinen rykäisy ei välttämättä ole se paras vaihtoehto.

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!