Aurinkoihottuma on alkukesän ärsyttävimpiä seuralaisia. Kuva: Colourbox
Aurinkoihottuma on alkukesän ärsyttävimpiä seuralaisia. Kuva: Colourbox

Ihotautien erikoislääkäri kertoo, miten aurinkoihottuman voi pitää loitolla, miten sen tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.

Moni saa ensimmäisillä lämpimillä keleillä ikävää ihottumaa. Arkikielessä puhumme aurinkoihottumasta. Se on yläkäsite erilaisille auringon aiheuttamille ihotulehduksille. Niistä yleisin on auringonpolttama. Toisiksi yleisin on monimuotoinen valoihottuma, jota ihmiset kutsuvat aurinkoihottumaksi.

1. Mistä aurinkoihottuma johtuu?

Noin 15–20 prosenttia suomalaisista kärsii monimuotoisesta valoihottumasta. Se on tyypillistä nimenomaan loppukeväästä ja alkukesästä, jolloin iho ei ole vielä karaistunut, kertoo Mehiläisen ihotautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tomi Leivo. Ihottuma syntyy, kun iho saa liian suuren annoksen aurinkoa kestokykyynsä nähden.

Ihottuma ei johdu aurinkovoiteesta, vaan ennemminkin puutteellisesta suojauksesta ja siitä, että on viettänyt liian kauan aikaa auringossa.

Ihottuma on tyypillisintä teineistä nelikymppisiin ja harvinaisempaa sitä vanhemmilla. Taipumus aurinkoihottumaan voi olla periytyvä.

2. Millaisia oireet ovat?

Ihottuman oireita voivat olla vesikellot, punaiset näppylät, punaiset ja hilseilevät läiskät, kutina sekä pelkkä punoitus. Auringonpolttama sen sijaan ei kutise, vaan sattuu. Ihottuma on myös yleensä rajautunut tietyille alueille, toisin kuin auringonpolttama.

Ihottumaa tulee vain niihin paikkoihin, joihin valo on osunut. Jos ihottumaa on muuallakin, on kyse jostain muusta ihovaivasta. Monimuotoinen valoihottuma iskee tyypillisesti dekolteeheen, käsivarsiin ja jalkoihin.

3. Kuinka nopeasti ihottuma iskee ja kauan se kestää?

Monimuotoinen valoihottuma alkaa muutaman tunnin tai korkeintaan kahden päivän sisällä auringossa oleilun jälkeen.

Ihottuman pahin vaihe kestää yleensä pari päivää, jos ei enää altistu auringolle. Kaikki oireet loppuvat viikossa tai kahdessa. Jos jatkaa auringossa oleilua, ihottuma voi kestää vielä kauemmin.

4. Miten aurinkoihottumaa voi ehkäistä?

Tomi Leivon mukaan paras tapa ehkäistä ihottumaa on karaistaa ihoa auringolle varovasti annostellen. Sopiva aika vaihtelee, sillä herkkyys auringolle on yksilöllistä. Kun iho saa aurinkoa sopivan pienissä osissa, parhaassa tapauksessa välttää ihottuman kokonaan. Jos iho on todella herkkä auringolle, sitä voidaan karaistaa valohoidon avulla.

Auringossa on tärkeää suojata iho vaatteilla ja aurinkovoiteella. Alkukesästä sopiva suojakerroin on 30, ja sitä voi laskea vähitellen. Voidetta on tärkeää lisätä muutaman kerran päivän aikana.

Moni ehkäisee aurinkoihottumaa ja valmistaa ihoa aurinkoon syömällä beetakaroteenikapseleita. Leivo ei suosittele niitä.

– Jos niillä on jotain tehoa, se on hyvin rajoittunutta, hän sanoo.

5. Miten ihottumaa voi hoitaa?

Olivat oireet lievät tai voimakkaat, ihottuman iskiessä on syytä vältellä aurinkoa.

Jos ihottuma on lievää, sitä voi kokeilla hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavalla hydrokortisonivoiteella. Jos oireet ovat pahoja, lääkäri voi määrätä voimakasta kortisonivoidetta tai oikein voimakkaisiin oireisiin kortisonitabletteja. Kortisonivoidetta käytetään yleensä parista päivästä viikkoon ja kortisonitabletteja kolme päivää.

Niin sanotusta after sun -voiteesta ei Leivon mukaan ole apua ihottumaan.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Torkuttaminen tuntuu useimpina aamuina täysin välttämättömältä, mutta tavasta on enimmäkseen vain haittaa.

Herätyskello soi, mutta ääni saa lähinnä kääntämään kylkeä. Vielä viisi minuuttia… eikun sittenkin vielä kolme… Monet laittavat lukemattomia herätyksiä päälle vain sen takia, että ylös nouseminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Toiset torkuttavat, koska se on niin ihanaa ja lohduttavaa.

– Myönnetään. Minä torkutan. Siitäkin huolimatta, että tiedän hyvin, ettei niin kannattaisi tehdä. Olen monet kerrat lukenut, kuinka torkuttaminen tekee tokkuraiseksi, pilaa unirytmin ja muutenkin asiantuntijoiden mukaan vaikuttaisi tuhoavan elämän. Mutta minkäs teet, kun torkuttaminen on niin ihanaa, kertoo Milla, 25.

”Torkutan ihan puhtaasti siksi, että se on niin pirun nautinnollista.”

Hän torkuttaa puhtaasti nautinnollisista syistä.

– Herään usein arkiaamuina puoli tuntia tavallista aiemmin, jotta voin torkuttaa kunnolla. Torkuttaminen on ihanaa tietenkin siksi, että on aamulla mainiota herätä tietoon, että voi nukkua vielä vähän pidempään. Lisäksi lyhyiden torkahdusten välillä voi parhaimmillaan nähdä suloisia unia.

Vaikka torkuttamisesta voisikin aamutuimaan saada hetkeksi lohtua, se ei pidemmän päälle ole hyvä keino pidentää unen määrää. Vaikka unien venyttämisen voisi kuvitella auttavan väsymykseen, ovat torkutuksen vaikutukset todellisuudessa päinvastaiset.

Lue myös: Teitkö sinäkin taas nämä virheet? 5 asiaa, joita ei kannata himoita heti aamusta, jos haluaa olla virkeä

Huffpost-sivuston mukaan sekä unen kesto että laatu vaikuttavat siihen, kuinka virkeältä olo tuntuu päivällä. Torkuttaminen voi aiheuttaa kehnon olon johtuen niin sanotusta heräämisen hitaudesta. Se aiheuttaa uneliaisuutta, ärtyneisyyttä ja sekavaa oloa.

Kun torkuttaa, alkaa joka herätyskellon pirinän jälkeen uusi unisykli, joka keskeytyy toistuvasti.

Heräämisen vaikeus johtuu siitä, että torkutusuni on paljon huonolaatuisempaa kuin tavallinen uni. Torkuttaessa jokaisen herätyskellon pirinän jälkeen alkaa uusi unisykli. Toistuvien herätyksien takia unisykli ei pääse loppuun asti, vaan keskeytyy toistuvasti. Kaikkein virkeimmillään ihminen on herätessään unikierroksen päätteeksi.

Miten torkutuksesta voi sitten päästä eroon? Kokosimme siihen viisi vinkkiä.

1. Laita herätyskello niin kauas, ettet yllä siihen sängystä käsin 

Kun herätyskello on esimerkiksi huoneen toisella puolella pöydällä tai lattialla, on pakko nousta ylös sammuttamaan se. Mitä kauemmas herätyskellon vie, sen parempi: silloin myös sänky jää kauas taakse ja houkutus palata vällyjen väliin ei ole niin paha. Siinähän sitä on jo pystyssä, joten samalla vauhdilla voi jatkaa keittiöön aamupalalle.

2. Aseta herätyskello soimaan mahdollisimman myöhään

Herätyskelloa ei kannata laittaa soimaan liian aikaisin, muuten jättää itselleen turhaan torkutusvaraa. Optimaalisinta on asettaa herätys ajankohtaan, jolloin on pakko viimeistään nousta ylös. Kyseinen aika on monille kutakuinkin sama joka aamu. Pitkällä aikavälillä keho tottuu heräämään aina tiettyyn aikaan ja oppii päättämään unisyklin herätyskellon soimiseen. Ihminen herää kaikkein virkeimmillään, kun herätys ei keskeytä unisykliä.

3. Mieti, mitä oikeasti haluat ehtiä tehdä aamulla 

Aika moni vannoo esimerkiksi käyvänsä suihkussa, föönaavansa hiukset sekä meikkaavansa ajatuksella. Kun herätyskello soi, sitä päätyy kuitenkin usein kääntämään kylkeä ja toteamaan, että kyllä ne ripsarit ehtii bussissakin taiteilla. Ole rehellinen itsellesi äläkä varaa sitä turhaa varttia hiusten kihartamiselle, jota et kuitenkaan tule tekemään. Kannattaa mieluummin nukkua keskeytyksettä 15 minuuttia kauemmin.

4. Tee itsellesi ihana aamiainen valmiiksi tai sovi aamupalavuoroista esimerkiksi kumppanin kanssa

Jos herätessä tietää, että jääkaapissa odottaa herkullinen marjatuorepuuro tai smoothie, nousemiseen saa ihan uudenlaista motivaatiota. Jos taas kumppani on tehnyt ruisleivät valmiiksi, ei edes kehtaa jäädä sänkyyn köllimään.

5. Ajasta kahvinkeitin

Monissa kahvinkeittimissä on ajastinvaihtoehto, jota kannattaa hyödyntää. Ajasta kahvi porisemaan samaan aikaan, kun herätyskellosi soi. Kahvin herkullinen tuoksu ja tieto siitä, ettei tarvitse kuin kaataa juomaa mukiin ilman keittämisen vaivaa, saavat heräämisen tuntumaan helpommalta.

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?