”Väitän, että jokainen, joka on ollut masentunut enemmän kuin lievästi, on ajanut moottoritietä ajatellen kaiken loppumista”, Katri sanoo. Kuva: Katri Lehtola

Kirjailija Katri Rauanjoki luuli olevansa vähän stressaantunut, mutta diagnoosiksi tulikin keskivaikea masennus.

– Se on selittämätöntä ahdistusta, joka liittyy usein vuorokauden aikoihin. Kun pimeä laskeutuu, laskee myös mieliala. Se on näköalattomuutta; ensi viikko tuntuu kaukaiselta. Pinna kiristyy ja lyhenee, Katri Rauanjoki kuvailee, miltä keskivaikea masennus tuntuu.

Oululainen kirjailija-opettaja sai diagnoosin kahdeksan vuotta sitten huomaamatta sitä oikein itse. Hän valvoi aamuyöt ja kuvitteli olevansa vähän stressaantunut kolmen pienen lapsen äiti.

”Käpertyy itseensä ja kuivuu ja tuntuu, ettei sieltä ole ulospääsyä.”

– Masennus oli todella iso yllätys, sillä olin aina ollut luonteeltani iloinen ja kävin töissä ihan normaalisti.

– Se on sellaista, ettei pysty lukemaan kirjaa tai katsomaan elokuvaa, koska ajatukset eivät pysy niin kauan kasassa. Muisti on kateissa. Käpertyy itseensä ja kuivuu ja tuntuu, ettei sieltä ole ulospääsyä. Tulee myös pelkoja, että entä jos en paranekaan vaan jään tällaiseksi.

Kuin Burana päänsärkyyn

Kahdeksan vuotta myöhemmin Katri kirjoitti masennuksesta romaanin Jonain keväänä herään, joka kulkee faktan ja fiktion välimaastossa. Entinen suorittaja halusi kuvata masennusta, sillä se on hänen mielestään edelleen tabu, joka lasketaan helposti omaksi viaksi.

Katri nousi pohjalta mielialalääkkeiden ja terapian avulla. Lääkkeitä hän ei ole uskaltanut jättää vieläkään. Vaikka nyt on hyvä olla, hän pelkää, että niiden lopettaminen saattaisi johtaa taas uuteen alamäkeen.

– Mielialalääke on masennukseen kuin Burana päänsärkyyn. Se ottaa pahimman ahdistuksen pois. Joku toinen saa serotoniinin omasta kehostaan, minä en. Siksi syön sitä purkista, Katri sanoo.

Lue Katrin koko haastattelu Me Naisten numerosta 18/2016!

Ei ole vain koiranomistajien höpinää, että lemmikki tunnistaisi omistajansa olevan surullinen.

Tämän kaikki koiranomistajat tiesivät jo: karvaisen kaverin seura on lohdullista ja mieliala kohenee kummasti, kun koira on lähellä heiluttamassa häntäänsä tai tunkemassa syliin. Muut saattavat epäillä, että koirien tunteilu on vain omistajien kuvitelmaa, koska, no, oma koira vain on maailman paras ja ihanin.

Lue myös: 12 asiaa, joista vain koiranomistaja pääsee hyötymään.

Epäilyt voi kuitenkin viskata mäkeen, vihdoinkin se on todistettu: kyllä, koirat tunnistavat surun! Uuden tutkimuksen mukaan negatiiviset tunteet tarttuvat koiraan, ja ne tunnistavat surun äänestä. Tunteiden tarttuminen on alkeellinen ja alitajuntainen empatian muoto, jonka hallitsemisen koirat ovat osoittaneet useammassakin tutkimuksessa. Kun ihmiset ovat esimerkiksi esittäneet itkevänsä, koirat ovat yrittäneet lohduttaa.

Uusimmassa tutkimuksessa koirien reaktioita tutkittiin, kun ne kuulivat itkua ja naurua. Samassa kokeessa koirille soitettiin myös toisten koirien haukkumista ja vinkumista sekä neutraaleja luonnon ääniä, kuten lintujen laulua ja sadetta.

Koirat osoittivat enemmän eleitä - haukkumista, raapimista, huulien nuolemista ja venyttelyä - kun ne kuulivat tunnepitoisia ääniä. Ne myös reagoivat voimakkaammin negatiivisten tunteiden ääniin.

Koirien tunneälykkyyttä ei siis tarvitse enää epäillä. Kun seuraavan kerran itkettää, ja koira laskee päänsä syliin tai tulee tökkimään kuonollaan, voit olla varma, että se haluaa lohduttaa ja kohottaa mieltä.

Tuntuuko, että sosiaalisten tilanteiden pelko rajoittaa elämää? Onneksi jännitystä voi vähentää helpoilla keinoilla.

Jokainen muistaa useita jännittäviä tilanteita elämästään. Ensimmäinen koulupäivä. Iso esitelmä töissä. Julkinen puhe satojen ihmisten edessä.

Pieni ujous ja sosiaalisten tilanteiden pelko kuuluu elämään: se voi jopa piristää ja parantaa suorituskykyä. Mutta voimakas jännittäminen tekee kaikesta monimutkaisempaa; erilaiset sosiaaliset kohtaamiset voivat aiheuttaa vaikeaakin ahdistusta ja jopa ruumiillisia oireita.

Sosiaalisten tilanteiden pelko on yksi ahdistushäiriöiden muodosta. Silloin ihminen alkaa helposti vältellä jännitystä aiheuttavia tilanteita tai hän kontrolloi niissä käytöstään voimakkaasti, ettei vain paljastaisi ahdistunutta oloaan.  International Business Times on listannut kolme merkkiä, jotka kertovat, että jännittämisestä on tullut elämää rajoittava psyykkinen häiriö.

  1. Ylianalysointi
    Sosiaalisen tapahtuman jälkeen, olipa se sitten työpaikan palaveri tai sukujuhlat tuttujen ihmisten kanssa, jännittäjät jäävät usein pohtimaan, kuinka he suoriutuivat tilanteesta. Pahimmillaan myös kaupassa tai kirjastossa käyminen voi käynnistää analysoinnin. Pienen hetken käyttäminen asian läpikäymiseen on ok, mutta monen tunnin ja jopa päiviä kestävä jälkipuinti voi olla merkki pelko-oireisesta ahdistuneisuushäiriöstä.
    Ahdistusta ja analysointia ilmenee usein myös ennen sosiaalisia tilanteita. Yhdysvaltalaisen Mayo Clinic -sairaalan mukaan jännittäjä odottaa pahimpia mahdollisia seurauksia, jotka voivat tapahtua ikävästä kokemuksesta. Joillakin järjenvastaiset huolet alkavat velloa jo viikkoja ennen h-hetkeä, ja ne voimistuvat äärimmilleen ennen tapahtumaa.

     

  2. Nöyryytetyksi tulemisen pelko
    Monet ihmiset jännittävät niin, että he alkavat hiljalleen vältellä sosiaalisia tilanteita. Ydinsyy ahdistavien tilanteiden välttämiseen on se, että he pelkäävät tulevansa tuomituiksi, nöyryytetyiksi tai nolaavansa itsensä, kertoo Mayo Clinic.
    He jännittävät usein myös vieraiden ihmisten seuraa, juttelemista ja verkostoitumista varsinkin vieraassa ympäristössä, jossa voi esiintyä arvioivaa ja kriittistä suhtautumista.  
    Nämä pelot saattavat estää tekemästä ihan tavallisia asioita, kuten muiden kanssa ruokailun tai julkisessa vessassa käymisen.  Vaikka heistä moni tietääkin, että heidän pelkonsa ovat turhia, he eivät pysty kontrolloimaan niitä ilman apua. Pitkällä aikavälillä jatkuva pakoilu kuitenkin aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä: muun muassa jännittäminen lisääntyy ja ihmissuhteiden kanssa saattaa tulla ongelmia.

     

  3. Ruumiilliset oireet
    Jännittäminen ei ole vain pään sisällä tapahtuvaa myllerrystä ja elinpiirin kaventumista. Se sekoittaa myös jännittäjän kehon. Nopea pulssi, helposti sekaisin menevä vatsa, asioiden unohtelu ja lihasjännitykset ovat fyysisiä oireita, jotka voivat johtua jännittämisestä, kertoo Mayo Clinic. Myös käsien vapinaa, hikoilua ja punastumista saattaa esiintyä helposti. Ujokin ihminen saattaa kokea ruumiillisia oireita hetkellisesti ja hyvin lievästi, kun taas sosiaalisten tilanteiden jännittäjä kärsii usein näistä oireista ennen sosiaalista tilannetta, sen aikana sekä jälkeen.

Miten pelkoa voi helpottaa?

Sosiaalisten tilanteiden pelon hoitamisessa tärkeintä on jännittävien tilanteiden kohtaaminen sopivan pienissä hetkissä. Itsensä altistaminen sosiaalisille tilanteille voi vaatia kuitenkin paljon aikaa ja riittävää, ammattimaista tukea. Onneksi jo pienillä asioilla voi muuttaa ajatusmallejaan ja rentouttaa oloaan.

Kokeile! 6 syytä hengittää syvään – näin se vaikuttaa kehoosi, jännittäjä

  1. Muista ystävällisyys
    Kanadalaisen tutkimuksen mukaan sosiaalisten tilanteiden ahdistuksesta kärsivät ihmiset hyötyvät kivoista asioista – jotka he sanovat ja tekevät kanssaihmisilleen. Koehenkilöt yrittivät olla tietoisesti ystävällisiä muille kuukauden ajan. Tutkimuksessa heidän ahdistuksensa väheni enemmän kuin esimerkiksi jännittäjien, jotka altistivat itsensä sosiaalisille tilanteille tuntemattomien kanssa.
    Lue lisää! Sosiaalisten tilanteiden pelkoon löytyy yllättävä lääke: ystävällisyys

     

  2. Tunnista omat ajatuksesi!
    Mitä jos epäonnistun ja kaikki näkevät, että jännitän? Entä jos kukaan ei pidä minusta siellä? Kaikki hermoilevat joskus, mutta joskus se menee överiksi. Jos ahdistus ei ole vielä vallannut mieltä kokonaan, kannattaa kokeilla kolmea ohjetta murehtimisen taltuttamiseksi. Niistä tärkein on omien ajatusten tarkkaileminen ja kyseenalaistaminen. Kokeile iltaisin vaikka 15 minuutin huolihetkeä, jonka pyhität kokonaan mielessä pyöriville asioille – ja sen jälkeen unohdat niiden vatvomisen kokonaan.
    Suosittelemme: Pilaatko elämäsi murehtimalla? Muista kolme toimintamallia

     

  3. Sano se ääneen
    Juontaja Niina Backman kertoo kärsineensä jännityksestä vuosia, kunnes hän oppi hyväksymään asian ja itsensä. Hänen mukaansa yksi mullistava vinkki jännityksen selättämiseen on ollut avoin asenne. Mitä enemmän jännitystä peittelee, sitä enemmän se ottaa vallan, Niina sanoo.
    – Parasta, mitä voit itsellesi tehdä, on myöntää ääneen ”mua jännittää”. Muista, että kaikki ihmiset jännittävät tai ovat jännittäneet joskus, joten tunne on samaistuttava.
    Testaa! Juontaja Niina Backmanin 6 vinkkiä, joilla hän selättää hermoilun

Kysely

Jännitätkö usein sosiaalisia tilanteita?

Kaikkea kannattaa kokeilla ennen kuin luopuu ihanista mutta hiertävistä kengistään.

Rakkoja aiheuttavat kengät saattavat olla kovat ja korkeat, viiltävän ohuin remmein varustetut muovitaideteokset, joista näkee jo kaukaa, että kipua on tiedossa. Tai sitten ne voivat olla ihan tavalliset, matalat ja pehmeän näköiset sämpylät, joiden todellinen luonto paljastuu vasta satojen metrien kävelyn jälkeen: aargh, hiertää!

Rakoilta pitäisi tietysti välttyä ostamalla vain jalkaan täydellisesti sopivia, hiertämättömiä kenkiä. Parhaallekin kenkäshoppaajalle tulee kuitenkin virhevalintoja, ja joskus kenkien ulkonäkö ajaa mukavuuden edelle. Lisäksi matkoilla voi tulla käveltyä niin paljon tai niin kuumassa, että rakot uhkaavat, vaikka kengät olisi huolella valittu.

Keräsimme 13 tapaa taistella rakkoja ja hiertymiä vastaan:

  1. Aja kengät sisään. Käytä niitä lyhyissä jaksoissa ennen koko päivän mittaista koitosta.
  2. Sudi jalkoihin rakonestopuikkoa. Se kuluu päivän aikana pois, joten pidä puikko mukana.
  3. Suihkauta jalkoihin silkkisukkasuihketta, joka tekee jalan pintaan sukkamaisen kalvon. 
  4. Laita jalkoihin antiperspiranttia. Se vähentää hankausta aiheuttavaa hikoilua, Women's Health Magazinessa vinkataan.
  5. Jalkojen hikoilua voi hillitä myös talkilla, maissitärkkelyksellä tai perunajauhoilla. 
  6. Jos hiertävät kengät ovat ballerinat tai sandaalit, harkitse, voisiko kenkiin kuitenkin yhdistää sukat. Kaupoissa on paljon kevyitä, huomaamattomia sukkia.
  7. Jos hiertävät kengät ovat umpinaiset, testaa tavallista paksumpia tai ohuempia sukkia, neuvotaan Verywell-sivustolla. Myös osittain pehmustetut juoksusukat voivat auttaa.
  8. Teippaa haavateipillä ne jalan kohdat, joihin kengät hiertävät. Haavateippi pysyy paikoillaan paremmin kuin tavalliset laastarit.
  9. Pidä jalkasi kosteutettuina rasvaamalla niitä. Juoksulehti Runner's World muistuttaa, että liian kuiva iho on altis vaurioille.
  10. Mene saunaan uudet kengät jalassa. Kuumuus ja kosteus saattavat materiaalista riippuen onnistua venyttämään kenkiä. 
  11. Kokeile pehmustetyynyä. Tyynyjä on tarjolla esimerkiksi kantapäätä hankaavaan kantaosan reunaan ja remmikenkien remmeihin.
  12. Jos muita tarvikkeita ei ole saatavilla, leikkaa pikkuhousunsuojasta pehmuste kengän hiertävään kohtaan.
  13. Verywell-sivuston mukaan maratoonarit ja pitkän matkan kävelijät laittavat jalkoihinsa vaseliinia. Se tosin tahraa vaatteet ja kengät ja vetää puoleensa irtolikaa, joka taas voi hiertää lisää. 

Milloin lääkärit alkavat määrätä jokapäiväisiä joogaliikkeitä lääkkeeksi selkäongelmiin?

Alaselkäkivut vaikeuttavat lähes aina elämää. Ne hankaloittavat niin työntekoa kuin seksielämää. Jotkut välttelevät tiettyjä asentoja, toiset taas tekevät kaiken puoliteholla silloin, kun selkään sattuu.

Suomalaisista yli joka kolmas työikäinen on kärsinyt alaselkäkivusta viimeisen kuukauden aikana, kertoi Duodecim toukokuun lopussa. Lääkitys saattaa olla tarpeen lihasten rentouttamiseksi, mutta monen asiantuntijan mukaan parasta lääkettä vaivaan on liikkeelle lähteminen ja säännölliset fysioterapiakäynnit.

Uusimman amerikkalaistutkimuksen mukaan jooga on loistava apu alaselän vaivoihin. Yli 300 koehenkilön tutkimuksessa jooga todettiin yhtä tehokkaaksi kuin fysioterapia, kertoo Livescience-sivusto.

Kroonisesta alaselkäkivusta kärsivät suorittivat joko jooga- tai fysioterapiaohjelman. He tekivät harjoitteita 12 viikon ajan, ohjatusti kerran viikossa. Joogaajista 48 prosenttia ja fysioterapiaa saaneista 37 prosenttia kertoi saavuttaneensa tavoitteensa tuossa ajassa. Heidän keskimääräinen ikänsä oli 46 vuotta ja kaksi kolmannesta otti samalla myös kipulääkkeitä.

Suosittelemme! Väärä asenne johtaa joogavammoihin

Vaikka jooga on todistetusti toimiva apu alaselän kivusta kärsiville, tietyissä asennoissa kannattaa olla varovainen. Jos kipuilee selästä, oman kehon kuunteleminen on tärkeämpää kuin koskaan, sillä joogaliikkeet eivät sovi kaikille.

Selkäongelmaisen on syytä aloittaa lempeästä joogasta, kuten saunajoogasta. Se sopii muillekin, jotka haluavat rentoutua ja vetreyttää lihaksiaan.

Lue lisää! Helppo ja nopea saunajooga rentouttaa – näin teet sen kotona