Jos teen vielä ihan vähän vain? Kuva: Shutterstock

"Laiska töitään luettelee", vai miten se menikään? Ehkä ahkeran kannattaisi harrastaa samaa, ettei lipsahda työnarkomanian puolelle.

Onko työnarkomaani, jos ajattelee iltamyöhällä töitään, vastaa työmeileihin ja -puheluihin vapaa-ajallaankin ja vetkuttaa töiden lopettamista varsinaisen työajan jälkeen? Työriippuvuus ei ole virallisesti määritelty sairaus. Mutta jos ihminen käyttää valveillaoloaikansa työasioiden hoitamiseen, sitähän se on.

Yhdysvaltalainen psykoterapeutti Bryan Robinson hoitaa vastaanotollaan ylenpalttisesta työntekemisestä kärsiviä ihmisiä. Hänen mukaansa työnarkomaani on ihminen, joka tekee liikaa töitä, jonka on vaikea lopettaa niiden tekemistä ja jonka elämästä ei löydy tasapainoa. Robinsonin mukaan yhdysvaltalaisista jopa 25 prosenttia on työstään riippuvaisia. Muut lähteet puhuvat noin 10 prosentista.

Rajaa etsimässä

Ulkopuolisen silmin työnarkomaanin käytös saattaa näyttää normaalilta, jopa toivottavalta. Jos työkaveri painaa menemään kovalla vauhdilla, jäätävällä määrätietoisuudella ja lakkaamattomalla tarmolla, hän on monen mielestä vain matkalla menestykseen.

Työhaastatteluissa moni on lipsauttanut: ”Ainoa huono puoleni on, että olen liian tarkka ja taipuvainen perfektionismiin.” Jokainen tietää, että tätä kuvausta ei ole tarkoitettu negatiiviseksi ominaisuudeksi. Moni työnantaja arvostaa niitä piirteitä, jotka altistavat työriippuvuudelle.

Myös Suomessa kyltymätöntä omistautumista uralle on pidetty arvokkaana. Tuotteliaisuus yhdistetään usein suoraan siihen, kuinka hyvä yksilö on ihmisenä. Tämän takia ihmisten on helppo mennä sen rajan yli, jossa työtä ei tehdä enää ainoastaan sen ihanuuden takia.

Sairauden puolella ollaan siinä vaiheessa, kun työskentelystä tulee pakonomaista suorittamista. Monesti työnarkomania luokitellaankin osaksi pakko-oireisia häiriöitä.

Yksi tapa tunnistaa oma työriippuvuutensa on tehdä norjalaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden suunnittelema testi nimeltä Bergenin työriippuvuusasteikko. Testissä kysytään esimerkiksi:

Käskevätkö ihmiset sinua hidastamaan tahtia, mutta et tottele? Stressaannutko, jos et saa työskennellä? Työskenteletkö hillitäksesi ahdistuneisuuttasi, masentuneisuuttasi tai syyllisyydentuntoasi?

Uupumista ja parisuhdeongelmia

Moni työstään riippuvainen kuvittelee saavuttavansa ahkeruudellaan jotakin hyvää. Todellisuudessa ylikuumentunut työtarmo tuo mukanaan lähinnä ongelmia.

Bryan Robinsonin mukaan työriippuvuus esimerkiksi hidastaa ihmisen työtehoa. Se aiheuttaa myös stressiä, joka voi pahimmillaan johtaa vakaviinkin terveysongelmiin, kuten sydänkohtaukseen. Ei ole terveydelle hyväksi myöskään istua jatkuvasti tietokoneen äärellä.

Itsensä ylityöllistäminen heikentää myös sosiaalisia suhteita ja mielenterveyttä. Työriippuvaiset ajautuvat avioeroon 40 prosenttia muita todennäköisemmin. Työnarkomaanin identiteetti on kietoutunut tiukasti uran ympärille. Robinson kertookin, että moni työnarkomaani saattaa muuttua itsetuhoiseksi, jos menettää työpaikkansa.

Mikä avuksi?

Koska elämme uutteruutta arvostavassa yhteiskunnassa, työriippuvuudesta saattaa olla vaikea päästää irti. Varsinkin jos sitä ei itse edes tunnista.

Ensimmäinen askel on ongelman myöntäminen. Seuraavaksi on yritettävä tehdä selkeä raja työ- ja vapaa-ajan välille. Työsähköposteja ei esimerkiksi tarvitse tarkistaa lauantaisaunan jälkeen. Myös ammattilaisen kanssa keskusteleminen tai lomailu saattavat auttaa.

Suurin ongelma työnarkomanian hoitamisessa on Robinsonin mukaan kuitenkin yhteiskunnassa ja sen vaatimuksissa.

”Jos olet alkoholisti, saatat tuntea syyllisyyttä juomisesta. Jos olet työnarkomaani, tunnet syyllisyyttä, kun et tee töitä. Yhteiskunnassamme saatetaan juhlia juomista, mutta alkoholismia ei kuitenkaan kunnioiteta. Työnarkomaanit ovat sen sijaan kansallissankareita”, Robinson kuvailee.

Lähteet: Refinery29, Details

Lue myös:

Kehuja, kehuja! Miksi työstä pitää saada kiitosta?

Lopeta heti! Näin lakkaat murehtimasta työasioita vapaa-ajalla

Haluatko olla voittaja? Näillä keinoilla tsemppaat itsesi menestykseen

Tutkimus: Multitaskaaminen laskee älykkyysosamäärää

Monelle kuukautiset ovat yhä ällöttävä juttu, josta mieluiten vaietaan. Puhumalla niistä tulisi normaali osa elämää.

Olihan se erikoista. Kiinalainen uimari Fu Yuanhui puhui Brasilian olympialaisissa kuukautisistaan uintisuorituksen jälkeisessä haastattelussa: ”Kuukautiseni alkoivat eilen, joten tunsin oloni normaalia väsyneemmäksi, muttei se ole tekosyy sille, etten uinut tarpeeksi hyvin.”

Moni hätkähti kiinalaisuimarin lausuntoa.

Siinä hätkähti moni meistä länsimaisista, maailman sivistävimmän peruskoulutuksen saaneista naisistakin. Miten se nyt noin meni sanomaan.

Fu Yuanhuin kommentti oli ainutlaatuinen. Kiinassa kuukautiset ovat vielä suurempi tabu, mutta eivätpä meilläkään urheilijat – tai vaikka poliitikot – puhu niistä julkisesti. Se nyt vain ei ole tapana.

Kuukautiset ovat naisen elämässä asia, josta vaietaan tai vaikeillaan. Vaikka moni meistä puhuu menkoistaan ystävilleen ja puolisolleen, kuukautisia pidetään silti vähän ällöttävänä, vaivana.

Se on täysin ymmärrettävää, sillä kuukautisia on vuosisatojen ajan käytetty lyömäaseena naisia vastaan. Monissa yhteisöissä naisten ja tyttöjen elämää rajoitetaan kuukautisten aikaan: heitä pidetään ”likaisina”, eivätkä he saa vaikkapa koskea ruokaan tai mennä kouluun.

Normaalista ruumiintoiminnosta yhä elävä tabu on outo. Puolella maailman ihmisistä on kuukautiset. Niinpä uimari Fu Yuanhui sai kommentistaan maailmanlaajuista kiitosta, ja aiheesta. Kuukautiset normalisoituvat vain, kun niistä puhutaan avoimesti enemmän.

Housuissas on menkkahirviö

Vaikkei meillä enää pidetä naisia kartettavina noitina kuukautisten aikaan, moni olettamus ja ennakkoluulo menstruoivista naisista voi paksusti. ”Onko sulla menkat”, on tehokas mitätöimisen keino, jos nainen esittää vahvoja mielipiteitä tai on suuttunut. Mikäli haluaa tulla oikeasti kuulluksi ja vakavasti otetuksi, ei kannata paljon menkoistaan tuuletella, tämänhän me opimme jo varhain.

”Onko sulla menkat”, on tehokas mitätöimisen keino, jos nainen esittää vahvoja mielipiteitä tai on suuttunut.

Kuukautisten aikana kuitenkin saa ja voi olla väsynyt, kipeä tai voipunut, niin kuin normaalistikin jokainen ihminen välillä on. Kuukautisoireiden salailu ylläpitää myyttiä karjuvasta menkkahirviöstä. Kuukautiset eivät ole häiriö elämässä, vaan siihen oleellisesti kuuluva asia.

”Hämmästyn yhä uudelleen, miten huonosti monilla on kuukautisista tietoa.”

– Kyllä tieto ja avoimuus ovat kaikki kaikessa, sanoo Lunette-kuukautiskuppeja valmistavan Lune Group Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Heli Kurjanen.

Kurjanen on yrityksensä kymmenvuotisen taipaleen aikana huomannut, miten hankala asia kuukautiset vieläkin ovat.

– Hämmästyn yhä uudelleen, miten huonosti monilla on kuukautisista tietoa. Esimerkiksi koulussa kerrotaan asioista edelleen tosi pintapuolisesti.

Hänen mielestään myös pojat tarvitsevat nykyistä enemmän tietoa.

– Ymmärrän, miksi tytöt ja pojat jaetaan eri ryhmiin, kun asiasta puhutaan ensimmäisen kerran, mutta tietoa pitäisi jakaa koulussa usein, ja ottaa pojatkin mukaan. Kun pojille ei kerrota mitään, se ruokkii salailua ja outoa suhtautumista.

Heli Kurjanen sanoo, että myös kuukautissuojien markkinointi ylläpitää piilottelun, häpeän ja salailun kulttuuria.

– Ihan ensimmäisiä kertakäyttösiteitä myytiin Amerikassa niin, että nainen saattoi pudottaa kassalla olevaan laatikkoon kolikon, minkä jälkeen hänelle ojennettiin ruskea paperipussi, ettei koko asiaa tarvinnut mainita sanallakaan.

Annikka Immonen on tutkinut Turun yliopistossa kulttuurihistorian pro gradu -työhönsä vuosina 1959–1977 syntyneiden naisten kuukautiskokemuksia. Hän huomasi, että häpeä lävistää koko naisen elämänkaaren, kun kuukautisista puhutaan.

Jo nuorena opitaan, että kuukautiset ovat nolot.

Tytöt oppivat äideiltään ja ympäristöstään jo nuorina, että kuukautiset ovat nolot, eikä niistä pidä huudella.

”Tyttö tuntee olevansa aikuinen nainen ja itsenäinen toimija vasta, kun hän pystyy toimimaan ruumiinsa kanssa kulttuurisesti oikein. Oikein toimimisen kriteereinä haastateltavat esittävät, että tytön tulee oppia pitämään kuukautisvuoto näkymättömänä”, Annikka Immonen kirjoittaa tutkimuksessa.

Mitä ne menkat olikaan?

Kuukautisista pitää puhua, ettei sukupolvi toisensa jälkeen kasva inhoamaan kuukautisia ja sitä kautta omaa kehoaan.

Mitään rituaalijuhlaa, jossa syödään häpyhuulien muotoon kuorrutettuja kuppikakkuja ja maalataan kuukautisverellä, ei tarvitse järjestää. Normaali puhe normaalista asiasta riittää. Turvonnut vatsa on normaalia, runsas vuoto on normaalia, niukka vuoto on normaalia, kuukautisten päättyminen vaihdevuosi-iässä on normaalia. Jos kuukautisissa on jotain häikkää, sekin on normaalia, ja siihen saa apua.

Hyvä muistutus on myös se, ettei kuukautisveri ole pissaan tai kakkaan verrattava erite, vaan – niin, mitäs se olikaan?

Vastaus: kohdun limakalvoa ja sen mukana verta.

Bloggaaja Maria Nordin postasi Kotitalouskriisi-blogiinsa viime pääsiäisenä kuvan, jossa hän maalasi kananmunia kuukautisverellään. Kuten arvata saattaa, suurin osa piti sitä oksettavana.

Nordin halusi kiinnittää huomiota kuukautisiin liittyvään häpeään.

Postaus on hyvä testi: onko se a) huvittava, b) kantaaottava vai c) ällöttävä. Jos vastaus on c, kannattaa miettiä, miksi.

 

JA MITÄ SITÄ TEKISI

Puhu. Mitä enemmän naiset puhuvat kuukautisistaan, sitä normaalimmaksi suhtautuminen niihin muuttuu.

Lue. Menkoista kirjoittavat avoimesti ainakin Rosa Meriläinen ja Saara Särmä kirjassaan Anna mennä – opas hauskempaan elämään (S&S, 2016) sekä Caitlin Moran kirjoissaan Naisena olemisen taito (S&S 2012) ja Näin minusta tuli tyttö (S&S 2015).

Auta. Monien kehitysmaiden tyttöjen elämä on kuukautisten aikana vaikeaa. Syynä ovat ennakkoluulot ja puutteelliset hygieniaolot. Googlaamalla ’kuukautiset hyväntekeväisyys’ tai ’period charity’ löydät kohteita.

Osallistu. Kansainvälistä kuukautispäivää, Menstrual Hygiene Daytä, vietetään aina 28. toukokuuta. Päivän tempauksista löytyy tietoa hashtagilla #mhd.

Keskustele. Aktivisti Chella Quint on kehittänyt termin #periodpositive, jonka avulla voi edistää positiivista suhtautumista kuukautisiin sosiaalisessa mediassa. ”Jos kuulut niihin, joille tulevat kuukautiset, ne ovat merkki siitä, että kroppasi toimii. Siinä ei ole mitään hävettävää”, hän on sanonut.

Uuden tutkimuksen mukaan ”yksinäisyysgeenin” saaminen vanhemmilta ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin on uskottu.

Yksinäisyys on merkittävä ongelma niin mielen kuin kehonkin terveydelle – ja se saattaa myös periytyä. Viime viikolla julkaistun tutkimuksen mukaan geneettinen periytyvyys ei kuitenkaan ole niin yleistä kuin on uskottu.

Nature-sivuston Neuropsychopharmacology-julkaisussa yksinäisyyttä kuvataan vain jossakin määrin periytyväksi. Tutkimuksesta kirjoittaa myös Science of Us.

Tutkijat analysoivat yli 10 000 amerikkalaisen geenejä, ja kävi ilmi, että taipumus yksinäisyyteen on 14–27-prosenttisesti geneettinen. Aiemmissa tutkimuksissa tulokset ovat olleet 37–55 prosentin luokkaa.

Tulokseen päädyttiin, kun tutkittavilta kysyttiin kysymyksiä, jotka paljastivat, johtuiko yksinäisyys sittenkin elämäntilanteesta. Vain osa tunsi yksinäisyyttä riippumatta siitä, mitä heidän elämässään oli meneillään.

Kysymykset paljastivat, johtuiko yksinäisyys sittenkin elämäntilanteesta.

Yksinäisyyden tunteesta on voi olla myös hyötyä. Tutkijat vertaavat tunnetta kipuun, joka toimii varoitusmerkkinä keholle. Samalla tavalla yksinäisyyden kipeä tunne kertoo meille, että sosiaalisuutemme on uhattuna. Se saattaa motivoida vaikkapa soittamaan kaverille ja ehdottamaan näkemistä, ettei tunne pahene.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yksinäisyydestä on vaikeaa päästä eroon – kenties lisätutkimuksista löytyy uusia ratkaisuja ongelmaan.

Yskittää. Paleltaa. Aivastuttaa. Kuulostaa siltä, että nyt tarvitaan tehokkaita keinoja flunssan nitistämiseen.

Joka syksy se alkaa piinata: flunssakausi! Mutta ennen kuin sisukas suomalainen kaatuu sängynpohjalle, kokeilee hän useampia keinoja taudin häätämiseen.

Me Naiset kysyi lukijoiltaan sekä verkkosivuilla että Facebookissa, että miten he taltuttavat tavallisen flunssansa. Osa pystyi kertomaan täydelliset vinkkinsä jo siihen, miten tauti pysyy kokonaan poissa. Toiset taas tietävät, miten ensimmäiset oireet taltutetaan ja flunssan kestoa lyhennetään.

Seksi, sauna ja inkivääri. Siinä on tehokolmikko, johon lukijamme luottavat, mutta vastauksissa ilmenee paljon muitakin kikkoja.

Seuraavan kerran, kun räkä alkaa vuotaa tai kurkku karhentua, kokeile näitä testattuja, lääkkeettömiä kotikonsteja:

Sinkkiä kehiin

1. ”Käytän sinkkikapseleita ympäri vuoden, eikä flunssa tule.” Punkero, 62

2. ”Otan heti imeskeltäviä sinkkitabletteja, kun flunssa tekee tuloaan. Ne lyhentävät flunssan kestoa.” Sirkku, 23

Lue myös! Porkkana-inkiväärikeitto ja muut ihanat inkiväärireseptit

Inkivääri taipuu moneksi

3. ”Lepo ja kuuma inkivääri-hunaja-sitruunajuoma. Inkiväärijuoman teon opin isältäni, ja se auttaa kipeään kurkkuun ja tukkoiseen oloon.” Pauliina, 34

4. ”Inkivääri-sitruunajuoma – kylmänä snapsina tai kuumana teenä – parantaa vastustuskykyä ja avaa nopeasti hengitystiet.” Ammu, 50

5. ”Juon päivittäin vihreätä teetä, johon laitan sitruunamehua, hunajaa ja inkiväärinpalasen. Vastustuskyky parantunut niin paljon, etten ole koskaan kipeä.” Annuli, 38

6. ”Juon paljon vettä, kylmänä ja kuumana. Välillä lisään hunajaa ja inkivääriä maun antajiksi.” Mervi, 32

7. ”Illalla toimii parhaiten inkivääri-hunaja-rommitee.” Janne, 25

8. ”Tuore inkivääri on paras. Raasteena ja survoksena sekä juomiin että ruokiin. Se poistaa myös tulehduksia ja kipuja.” Ginger, 44

Inkivääriä ja hunajaa teehen sekä vanttuut käteen. Jospa se tauti pian lähtisi. Kuva: Colourbox
Inkivääriä ja hunajaa teehen sekä vanttuut käteen. Jospa se tauti pian lähtisi. Kuva: Colourbox

Mummon mehu lievittää kipua

9. ”Nautin hunajalla ja sitruunalla maustettua mustaherukkamehua runsain määrin. Se auttaa tukkoisuuteen.” Maalainen, 62

10. ”Lämmitän mummon mustaherukkamehua ja nautin sitä lempikupistani. Saan samalla paljon C-vitamiinia ja kurkkukipu häipyy.” Marianne, 31

Suolavesi irrottaa limaa

11. ”Kurlaan kurkkuni suolavedellä useita kertoja päivässä. Laitan lasilliseen vettä noin ½ ruokalusikallista hienoa merisuolaan ja kurlaan. Tämä auttaa, eikä flunssa iske isommin päälle. Lisäksi se vähentää kurkun turvotusta, irrottaa limaa ja auttaa näin bakteereja poistumaan kurkusta.” Suolakeksi, 18

Hygienia haltuun

12. ”En koske mihinkään yleisten tilojen kahvoihin ja pintoihin. Oven avaan hanskalla, joskus jopa pipolla, ja vältän koskettamasta esimerkiksi kaupassa turhia tuotteita. Käsidesiä käytän ahkerasti aina, kun tulen kotiin.” Ninna, 30

13. ”En koske omaan nenään suuhun tai silmiin julkisilla paikoilla, jos en ole pessyt käsiäni.” Maija, 28

14. ”En käy apteekeissa, sillä siellä ovat kaikki sairastavat ja heidän pöpönsä.” Teemu, 32

15. ”Vaihdan hammasharjan ja kylpysienen sopivin väliajoin. Heti kun flunssa uhkaa tulla, vaihdan ne myös uusiin.” Milo, 29

16. ”Vältän paikkoja, joissa on paljon ihmisiä tungoksessa, kuten julkisia liikennevälineitä ja tapahtumia.” Terttu, 63

Tiesitkö? Tämän takia miesflunssa leviää niin helposti

Ai jai, nyt sattuu! Kuva: Colourbox
Ai jai, nyt sattuu! Kuva: Colourbox

Sipulia eri tavoin

17. ”Silppuan raakaa sipulia kuumaan maitoon ja juon sen.” Airi, 50

18. ”Laitan pään viereen yöksi halkaistut sipulit kuivattaman juoksevia flunssaeritteitä.” Ninoska, 33

19. ”Laitan yöksi sipulia sukkiin ja kuumavesipullon rintakehälle.” Anastasi, 38

20. ”Kun tunnen, että flunssa on tulossa, niin syön ensimmäiseksi raakoja valkosipulinkynsiä. Mitä nopeammin toimin, niin sitä pienempi on flunssan todennäköisyys. Valkosipulin kynnet ovat todella tehokkaita, ja olen estänyt niillä monet flunssat.” Heli, 27

”Laitan yöksi sipulia sukkiin ja kuumavesipullon rintakehälle.”

Apua saunasta

21. ”Kuuma suihku taikka sauna auttaa päästämään liman liikkeelle helpommin. Hengittäminenkin helpottuu sekä tukkoisuus häviää.” Sulo, 23

22. ”Käyn saunassa kaksi kertaa päivässä ja otan kunnon löylyt. Ne poistavat flunssani.” Pekka, 32

Runsaasti vitamiineja

23. ”Otan tuplat C-vitamiinia. Se ei varastoidu elimistöön, koska on vesiliukoinen.” Katjuska, 23

24. ”Käytän paljon paprikaa. Etenkin makeita suippopaprikoita. En ole sairastanut flunssia lainkaan. Paprika sisältää paljon C-vitamiinia.” Aija

25. ”Kotoa peritty flunssantainnuttaja on perinteinen auringonhattu-uute. Yleensä otan runsaasti myös sinkkiä ja C-vitamiinia.” Hellu, 32

26. ”Kaikki hehkuttavat aina C- ja D-vitamiinia. Minä otan flunssan alkaessa paljon B-vitamiinia, ja päivässä olo paranee.” Eija, 26

27. ”Suomalaisille neuvotaan aivan liian pieniä D-vitamiinimääriä. Otan flunssakautena D:tä purkista reilulla kädellä. Eipähän ole tullut viiteen vuoteen lenssua.” Heli, 32

Lue myös! Lääkäri: Sinkki auttaa flunssaan vain, jos imeskelee kymmeniä tabletteja päivässä

Lämmintä päälle

28. ”Kietoudun lämpimän viltin sisään toipumaan ja keräämään voimia.” Matleena, 46

29. ”Jalat eivät saa kylmettyä.  Villasukat ovatkin jalassa päivittäin syyskuusta lähtien.” Sanski, 34

30. ”Kaikkein paras olisi, jos laittaisi heti syksyllä pipon päähän ja pitäisi sitä aina ulkona. Jos kuitenkin flunssa tulee, käytän tiikeribalsamia ja juon lämmintä viinimarjamehua.” Pipokas, 48

Lähteekö nuha niistämällä? Kuva: Colourbox
Lähteekö nuha niistämällä? Kuva: Colourbox

Viileitä keinoja

31. ”Kun nukkuu ikkuna auki, tulee raikas olo ja on parempi hengittää.” Jussi, 36

32. ”Käyn marraskuusta huhtikuulle avannossa.” Anna, 26

Helliviä höyrykylpyjä

33. ”Höyryn hengittäminen auttaa tukkoisuuteen ja avaa taatusti kaikki röörit. Sekoitan kiehuvaan veteen Vicks-voidetta tai kurkkupastilleja. Pyyhkeen avulla saan höyryn pysymään aisoissa.” Niini, 25

34. ”Kiehautan vettä isoon astiaan ja otan höyrykylpyjä laittamalla pään sen ylle.” Raija, 53

”Kiehautan vettä isoon astiaan ja otan höyrykylpyjä laittamalla pään sen ylle.”

Sarvikuono kaveriksi

35. ”Sarvikuono on ehdoton. Eli huuhtelen poskiontelot nenäkannulla, yleensä jo paljon ennen flunssan tuloa ja flunssassa joka päivä.” Tiiu, 28

Hyvää ruokaa ja juomaa

36. ”Jos minulla tai avopuolisolla on flunssa, kokkaan normaalia tulisempaa, usein meksikolaistyyppistä ruokaa. Kun nenä on tukossa, niin ei maista juuri mitään, jolloin tulisempi ruoka maistuu edes joltain. Tulinen ruoka laittaa myös veren kiertämään ja saattaa jopa kuumottaa, eli sitten sitä hikoilee taudin pois.” Sontsa, 26

37. ”Kun havaitsen ensimmäiset flunssan oireet, keitän kattilallisen pakuriteetä ja juon sitä pitkin päivää.” Tuuli, 48

38. ”Tumma suklaa, mielellään raakasuklaa, rentouttaa ja samaan aikaan piristää. Siinä on hyvää tekeviä antioksidantteja, ja kenellepä pari palaa laatusuklaata ei maistuisi. Sitten täytyy olla todella kipeä, jos ei maistu.” Kata, 33

39. ”Yskään auttaa lusikallinen hunajaa nautittuna aamuin illoin.” Mimmi, 33

40. ”Syön runsaasti hedelmiä ja vihanneksia muutenkin, mutta lisään niiden käyttöä oireiden alkaessa. Eipähän tarvitse syödä vitamiineja purkista.” Kirsi, 39

Suosittelemme! Tämä yksinkertainen kikka toimii: ei flunssaa yli kymmeneen vuoteen

41. ”Käytän ruuassa paljon yrttejä, kuten salviaa ja rosmariinia. Ne tappavat bakteereja.” Senna, 45

42. ”Kurlaan kurkkuni vodkalla tai rommilla. Joskus saatan nielaista vähän sitä. Puhdas alkoholi tappaa bakteereja. Nautinnon kautta otan rommitotin, joka toimii flunssan alkuvaiheessa.” Mikko, 39

43. ”Syön joka päivä marjoja vähintään 200 grammaa. Kun olo tulee tukkoiseksi ja nuha yrittää iskeä, lisään marjojen syöntiä yhteensä 500 gramman päiväannokseen. Enpä ole kymmeniin vuosiin sairastanut.” Anneli, 54

Ulkoilua lasten tapaan

44. ”Flunssa säikytetään pois liikkumalla syksyllä paljon ulkona, mieluiten avokengissä niin kauan kuin tarkenee.” Tulppaani, 32

45. ”Lapset ovat opettaneet, että pieni flunssa ei haittaa menoa. Vasta kuume on syy jäädä huilaamaan. Ottakaamme oppia lapsilta; nenäliina taskuun ja ulos raittiiseen ilmaan ihmettelemään maailmaa. Ulkoilu parantaa oloa paremmin kuin mikään muu.” Äiree, 24

Kivoja asioita ympärille ja flunssa häipyy, eikö? Kuva: Shutterbox
Kivoja asioita ympärille ja flunssa häipyy, eikö? Kuva: Shutterbox

Lepoa ja seksiä

46. ”Ulkoilen ja nukun riittävästi, eli en väsytä itseäni enkä päästä kehoani stressitilaan.” Minttu, 23

47. ”Teen mukavaksi oloni pehmein vaattein ja lepään niin paljon kuin mahdollista, hyvin tuuletetussa huoneessa.” Ruusunen, 51

48. ”Stressin välttäminen on paras terveen olon varmistaja.” Sanna, 28

49. ”Suosikkikirjat ja -leffat antavat muuta ajateltavaa sairauden keskelle. Toisaalta, sairaana ei tarvitsekaan ajatella mitään, joten leffat tyhjentävät pään kivasti ja voi vain lojua sohvalla katsellen hömppää. Sairaus paranee siinä ohessa.” Sady, 38

50. ”Harrastan seksiä riittävän usein ja huolehdin muutenkin ihmissuhteistani. Ne pitävät mielen virkeänä, erittävät hyviä hormoneja ja pysyn kunnossa. Uskon, että siinä on riittävästi syitä, että en ole sairastanut räkätautia yli kymmeneen vuoteen.” Antsa, 35

Ilmianna omasi!

Puuttuuko listasta joku keino, jota sinä käytät flunssan häätämiseen?
Kirjoita oma tehovinkkisi alla olevassa kommentointikentässä.

Vierailija

Kun olo tuntuu flunssaiselta, laita sankkoon niin tulista vettä kuin hanasta saa ja upota siihen jalkasi pohkeita myöten.
Kun jalat ovat tottuneet tuliseen veteen, alkaa tautinen olotila tulla hikoiluna kehosta ulos. Tepsii joka kerta. Kannattaa tehdä heti kylmettymisoireiden ilmestyttyä.

Jokasyksyinen flunssakausi on alkanut. Siksi haluamme tietää, miten sinä taltutat flunssan parhaiten.

Teetä ja inkivääriä? D-vitamiinia sekä sinkkiä? Mitä keinoja sinä käytät flunssan häätöön?

Osallistu jutuntekoon ja jaa parhaat vinkkisi flunssan hoitoon.

Kerro niksisi alla olevalla lomakkeella.

Jätä myös nimimerkkisi, jota voimme käyttää vinkkisi yhteydessä.

Artikkeliin liittynyt kilpailu on loppunut ja voittajat on arvottu. Paljon onnea Anu Salmén ja Camilla Aurinko.

Yhteystiedot
Olen täysi-ikäinen ja haluan saada ensimmäisten joukossa kilpailukutsuja, ainutlaatuisia etuja ja edullisia tarjouksia Sanoma Media Finland Oy:ltä ja sen kanssa kulloinkin samaan Sanoma-konserniin kuuluvilta yhtiöiltä.
Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.