Olisipa vessoissa kuukautissuojia. Kuva: Shutterstock
Olisipa vessoissa kuukautissuojia. Kuva: Shutterstock

Moni nelikymppinen palaa teinivuositunnelmiin, kun pöksyihin ilmestyy punainen tahra. Vuotohäiriöt ovat yleisin syy mennä gynekologille.

Nelikymppisen naisen tarina on monelle tuttu:

”Hittolainen, eihän niiden enää pitäisi yllättää, mutta joka kuukausi ne silti enemmän tai vähemmän yllättävät. Rintani kipeytyvät noin viikko ennen kuukautisia, mistä tietää odotella h-hetkeä, mutta tuntien tarkkuudella on vaikea ennustaa. Onkin käynyt niin, että työpalaverin jälkeen vessassa olen huomannut vahingon – onneksi käytän yleensä mustia farkkuja. Erään tuttuni (runsaat) menkat sattuivat kerran alkamaan, kun tämä oli kylässä ja istui valkoisella sohvalla...”

Tuttuja tilanteita varmasti kaikille naisille teini-iästä lähtien. "Yllätysmenkkojen" aiheuttamat vauriot nolottavat ja hävettävät, vaikka kuukautiset ovat ehkä maailman luonnollisin juttu. Siksipä tämä artikkeli tarjoaakin vertaistukea kaikille, jotka toivoisivat vajoavansa maan alle, kun housuihin, sohvaan tai työtuoliin on ilmestynyt punainen tahra. Et todellakaan ole ainoa!

Ylimääräinen verinen vuoto tai menkat

”Olin viime syksynä Lapissa vaeltamassa kaveriporukalla. Yhtenä aamuna heräsin, ja menkat olivat alkaneet. Olin laskenut, että selviäisin vaelluksen ilman menkkoja, mutta väärässä olin. Neljän naisen seurueessa kellään ei ollut kuukautissuojia mukana. Mietin, että tämä ei voi olla mahdollista. Elämä tuntui jotenkin epäreilulta. Pahinta oli, että jouduin uhraamaan vaelluksella kallisarvoista wc-paprua tupoksi housuihin. Lähdimme normaalisti liikenteeseen ja kun ylitimme ensimmäistä jokea, törmäsimme isoon eräopasopiskelijaporukkaan. Melkein hihkuin innosta, kun näin että joukossa oli naisiakin! Sain paketin siteitä ja jatkoimme matkaa kohti tunturia.” Nainen, 27

Yllätysmenkat eivät itse asiassa ole aina menkat, kertoo gynekologi Leena Väisälä.

Kuukautiset tulevat normaalisti 23–35 päivän päästä siitä, kun edelliset ovat alkaneet. Jos kuukautiskierto kestää alle kolme viikkoa, on kyseessä ylimääräinen verinen vuoto, jota kutsutaan myös välivuodoksi.

Ylimääräiseen vuotoon on Väisälän mukaan lukuisia syitä.

– Useimmiten vuoto johtuu hormonihäiriöstä, jonka syytä ei tiedetä. Myös raskaus ja kohdunulkopuolinen raskaus voivat aiheuttaa ylimääräistä vuotoa. Vuodon syy voi olla myös klamydia tai jokin muu tulehdus.

Epäsäännölliset kuukautiset on usein helppo hoitaa hormonihoidolla.

Epäsäännöllisistä kuukautisista puhutaan, jos vuotoa tulee myöhemmin kuin normaalin kuukautiskierron mukaan olettaisi.

– Joillakin naisilla on sellaiset munasarjat, että menkat eivät tule säännöllisesti. Jos kuukautiset eivät ole kivuliaat tai runsaat, niistä ei tarvitse huolestua, Väisälä sanoo.

Monirakkulaiset munasarjat on naisten tavallisin hormonihäiriö, joka aiheuttaa epäsäännöllisiä kuukautisia. 5–15 prosentilla naisista on monirakkulaiset munasarjat. Vuotohäiriöiden lisäksi oireisiin kuuluu usein aknea ja karvojen liikakasvua.

Epäsäännölliset kuukautiset on usein helppo hoitaa hormonihoidolla. Yhdistelmäehkäisypillereillä vuoto saadaan säännölliseksi.

Vaihdevuodet palauttavat teinivuosille

”Teini-ikäisenä kärsin todella runsaista kuukautisista. Kerran olin juuri lähdössä koulusta kotiin, kun tunsin, että nyt ne alkavat. Ajattelin kuitenkin ehtiväni kotiin ennen kuin alkaisin vuotaa kuin Niagara. Väärin. En ehtinyt. Ulkona oli satanut lunta ja jätin jälkeeni punaisen verivanan puhtaan valkoiselle hangelle. Toisen kerran nuorena olin ystävälläni yötä ja aloin illalla uumoilla, että menkat tekevät tuloaan. Laitoin siteen, mutta pelkäsin sen pettävän yöllä. Koska en halunnut verestää ystäväni vieraspatjaa, askartelimme yhdessä minulle ”turvahousut” Valintatalon muovipussista. Pyllyn alle vielä muovinen pefletti. Aamulla hanurini ui veren lisäksi hiessä.” Nainen, 38

”Menkkani tulivat ennen aina kellon tarkkuudella, kunnes täytin 40. Sen jälkeen kuukautiseni ovat olleet kuin teinivuosina ja runsaita yllätyksiä on piisannut. Noloin kävi viime lomalla Roomassa, kun vietin kaverini kanssa iltaa paikallisessa tavernassa. Kävin kesken illan vessassa, ja niinpä vain oli farkkuhameeseen ilmestynyt kaksi punaista läikkää. Vuorasin pikkarit vessapaperilla ja toivoin, että läikät menisivät punaviinitahroista.” Nainen, 42

Sekä ylimääräiset veriset vuodot että epäsäännölliset kuukautiset ovat yleisimpiä yli 40-vuotiailla ja alle 20-vuotiailla. Kuukautiset tulevat säännöllisiksi usein vasta vuosien kuluttua ensimmäisistä. Lähenevät vaihdevuodet aiheuttavat hormonihäiriöitä, joiden vuoksi Väisälä suosittelee menemään gynekologille.

"Kohdussa voi olla joko hyvänlaatuisia tai pahanlaatuisia kasvaimia."

– Ehkäisyn lisäksi vuotohäiriöt ovat yleisin syy tulla vastaanotolle, Väisälä sanoo.

Vastaanotolla selvitetään, millaiset munasarjat ovat, ja tehdään mahdollisesti raskaustesti.

– Jos menkat ovat jo loppuneet vaihdevuosien takia, tulisi aina mennä vastaanotolle, jos ilmenee veristä vuotoa. Tällöin taustalla voi olla pahanlaatuinenkin kasvain.

Väisälä sanoo, että kaikki gynekologit osaavat hoitaa yllätysvuotoja.

Siteitä julkisiin vessoihin!

Moni kuljettaa koko ajan kuukautissuojaa varalta käsilaukussaan, mutta Väisälä liputtaa myös naisystävällisempien vessojen puolesta.

– Vessoissa pitäisi olla siteitä. Kenelle vaan voi tulla yllätykset.

Ja kyllähän hätä keinot keksii – vaikka sitten paniikkiratkaisun (tätä emme suosittele):

”Työkaverilla alkoi menkat ihan yllättäen, ja tuloksena oli verinen tahra työpaikan toimistotuoliin. Nolona hän ylitöiden jälkeen kärräsi tuolinsa kauas toimiston toiseen päähän yli viisikymppisen mieskollegan paikalle ja otti puhtaan tuolin tilalle. Ei tiedä, millaisiin selityksiin miesparka joutui turvautumaan.” Nainen, 38

Juttua muokattu 19.6.2016 klo 17.14 ja 20.6.2016 klo 12:24.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Vierailija

Luulitko jo päässeesi eroon yllätysmenkoista? Odotapa kun täytät 40

Höpö höpö, mihinkään muutu kun täyttää 40, ainakaan kovin yleistä. Oon ite 47 ja puhutaan ystäviennkanssa paljon menkoista. Vain yhdellä muuttunut, hänelläkin 45-vuotiaana. Yhdellä paljon tupakoivalla ja ei-perusterveellä ystävällä alkoi kyllä vaihdevuodet jo 39-vuotiaana rankoillakin oireilla. Mutta siis toi otsikko ärsyttää, että muka se 40 olisi joku selkeä ero entiseen, kuin veitsellä leikaten. Nyrkkisääntönä tässä iässä on, että terveellistä elämää viettäneillä ikä ei oikein näy eikä tunnu...
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.