Haistako vai eikö haista? Käteen hönkiminen ei välttämättä paljasta pahanhajuista hengitystä. Kuva: Colourbox
Haistako vai eikö haista? Käteen hönkiminen ei välttämättä paljasta pahanhajuista hengitystä. Kuva: Colourbox

Toisen pahanhajuisen hengityksen tunnistaa helposti. Oma haju sen sijaan voi jäädä huomaamatta.

Pahanhajuinen hengitys on yllättävän vaikea tunnistaa – silloin kun kyse on omasta suusta.

Oman suun hajua on vaikea tunnistaa yksinkertaisesti siitä syystä, että tuoksuun tottuu. Samasta syystä esimerkiksi oman kodin ominaistuoksua ei haista, mutta kyläillessä sen erottaa aina.

Aivot tottuvat tuttuihin tuoksuihin, jotta erotamme uudet tuoksut herkemmin. Jos haistaisimme itsemme koko ajan, meidän olisi vaikea haistaa maailmaa ympärillämme.

Miten pahanhajuisen hengityksen tunnistaa?

Oman suun tuoksua voi yrittää selvittää muutamalla keinolla. Tietysti asiaa selviää helpoiten rohkeasti esimerkiksi ystävältä kysymällä. Jos asian haluaa selvittää hienovaraisemmin, kannattaa kokeilla seuraavia keinoja:

1. Nuolaise rannettasi

Pese ensin ranteesi puhtaaksi. Anna kuivua. Nuolaise rannettasi ja anna syljen kuivua 10 sekunnin ajan. Nuuhkaise rannetta. Jos nuolaistu kohta haisee pahalle, todennäköisesti niin tekee hengityksesi. Mikäli et haista mitään ikävää, hengityksesi tuskin tuoksahtaa vahvasti.

2. Raaputa kieltäsi

Käytä esimerkiksi lusikaa, vanupuikkoa, hammastikkua tai vaikka puhdasta sormea. Raaputa kielen takaosaa tai posken sisäpintaa. Anna raaputtamiseen käyttämäsi esineen kuivua minuutti ja haista esinettä. Hengityksesi todennäköisesti tuoksuu samalle kuin kohta, jolla raaputit kieltä/poskea.

Jos suussa maistuu pahalle tai tunkkaiselle, vaikuttaa se todennäköisesti myös hengityksen aromiin.

Mitä pahanhajuiselle hengitykselle voi tehdä?

Ensinnäkin kannattaa tarkastaa omat hammaspesurutiinit. Tuleeko hampaat pestyä huolellisesti ja kaksi kertaa päivässä? Myös hampaiden välit ja ientaskut olisi syytä puhdistaa huolella hammaslangalla tai pienellä hammasväliharjalla.

Jos syy epämiellyttäviin tuoksuihin ei löydy hammashygieniasta tai sen puutteesta, syy voi olla esimerkiksi liian vähäisessä vedenjuonnissa. Kuiva suu saattaa tuoksahtaa helpommin, sillä riittävä syljeneritys huuhtoo suuta jatkuvasti. Vettä siis kannattaa hörppiä pitkin päivää.

Tarkasta, ettei ikenissä, kurkussa tai kita- tai nielurisoissa muhi tulehdusta.

Mikäli pahanhajuinen hengitys vaivaa pidempään, kannattaa kääntyä hammaslääkärin tai lääkärin puoleen.

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!