Suomessa tapahtuu vuosittain 10 000 keskenmenoa, joista 4 000 hoituu pelkällä seurannalla. Loput hoidetaan pääsääntöisesti lääkkeellä. Kuva: Shutterstock
Suomessa tapahtuu vuosittain 10 000 keskenmenoa, joista 4 000 hoituu pelkällä seurannalla. Loput hoidetaan pääsääntöisesti lääkkeellä. Kuva: Shutterstock

Keskenmenon hoito on sairaalalle tehokas mutta potilaalle yksinäinen kokemus. Keskenmenosta kannattaa kuitenkin puhua. Se lohduttaa heitä, jotka ovat kokeneet saman.

– Minun täytyy kertoa teille huonoja uutisia, kätilö sanoi.

Viikon 12 ultra oli aikaisin aamulla Naistenklinikalla Helsingissä. Sen jälkeen olin aikonut yrittää saada lippuja U2:n Suomen-keikalle, johon olisi aikaa tasan vuosi. Lapsemme olisi silloin neljä kuukautta, ehkä hän pärjäisi jo yhden illan isovanhemmilla.

Hän syntyisi huhtikuussa, meille tulisi ihana ensimmäinen kesä. ”Mulla on niin kauhea olo, että ainakin siellä on elämää”, olin nauranut ystävälle puhelimessa edellisenä päivänä.

Mutta siellä ei ollutkaan.

Nousin istumaan tutkimuspöydällä. Näin kätilön vakavan katseen, miehen kyyneleiset silmät, hyllystä otetun sinisen muovikansion, jonka selässä luki Keskenmeno. Kiharatukkaisen lääkärin käsi käväisi olkapäälläni. "Olet sairauslomalla loppuviikon. Menet huomenna Kätilöopiston sairaalaan, jossa tehdään lääkkeellinen tyhjennys."

Olin onnekas, koska minut otti vastaan kätilö, joka tunnisti, miten hajalla olin.

Kätilöopistolta minua ei lähetetty kotiin. Olin onnekas, koska minut otti vastaan kätilö, joka tunnisti, miten hajalla olin. "Ultrataan vain vielä uudestaan. Ymmärrän kyllä, että haluat olla ihan varma." "Muistathan, että tämä on myös sinun surusi", hän sanoi miehelleni. Tunteja myöhemmin oksensin kivusta. Kipupiikin jälkeen ilta hämärtyi, ja ehdin uskoa, että se oli nyt ohi.

Hoito ei tehonnut, niin joskus vain käy. Kuukautta myöhemmin ultran teki lääkäri, joka ei vilkaissutkaan minuun. Mutta huolehtiva kätilö selitti kärsivällisesti, mitä kaavinnassa tapahtuisi. Sairaalapäivänä kohtasin pelkkää empatiaa. "Olemme varovaisia, älä huoli", sanoi leikkaussalihoitaja. Lohdutti, että he näkivät suruni.

10 000 vuodessa

Tavallisesti keskenmeno on yksinäisempi kokemus.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 10 000 alkuraskauden keskenmenoa, joista 6 000 hoidetaan lääkkeillä. Noin 1 200 potilasta tarvitsee vielä lisäksi uuden hoidon: joko uuden lääkityksen tai kaavinnan. Alkuraskauden keskenmeno tapahtuu ennen raskausviikkoa 12. Keskenmenot hoidetaan julkisella sektorilla erikoissairaanhoidon päivystyksessä, ja resursseja jälkihoitoon on vähän.

Aikaisemmin alkuraskauden keskenmenot hoidettiin kaavinnalla nukutuksessa päiväkirurgisina toimenpiteinä.

– Silloin hoidettavalla syntyi kontakti hoitohenkilökuntaan ja kotiutuessaan hän tiesi, että kliinisesti asia on hoitunut. Jäljelle jäi toipuminen ja surutyö, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Merja Tuomi-Nikula Mehiläinen Felicitas -keskenmenoneuvolasta sanoo.

Yksityinen neuvola avattiin Helsingissä tällä viikolla, ja se keskittyy erityisesti keskenmenojen jälkihoitoon.

– 1990-luvulla kaavinnalliset hoidot kaikissa keskenmenoissa kuitenkin kyseenalaistettiin. Aiemmin oli ajateltu, että jos kohtua ei kaavita, lisätään kohtutulehduksen riskejä. Nykyisin alkuraskauden keskenmeno hoidetaan yleensä ensisijaisesti lääkityksellä.

Käytännössä keskenmenopotilas saa sairaalassa lääkkeet, jotka hän itse laittaa kotona emättimeensä. Misoprostoli-niminen lääke käynnistää kohdun tyhjentymisen. Potilaalle se tarkoittaa kovaa kipua ja runsasta vuotoa, joka voi jatkua hiipuvana monta viikkoa. Kuukauden kuluttua tyhjennyksestä edessä on tavallisesti raskaustesti, jonka pitäisi näyttää negatiivista.

Joskus lääkityksen aloittaa lääkäri, kuten kävi 32-vuotiaalle naiselle. Raskauden keskeytyminen selvisi hänellekin ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa. Keskenmeno ei kuitenkaan käynnistynyt itsestään.

– Päiviin ei tapahtunut mitään, ja olo alkoi olla todella kurja. Sairaalassa minut otti vastaan nuori naislääkäri, joka totesi ykskantaan: ”Kuollut on” ja meni takaisin koneelle istumaan, nainen kertoo.

" Sairaalassa minut otti vastaan nuori naislääkäri, joka totesi ykskantaan: ”Kuollut on” ja meni takaisin koneelle istumaan."

– Yritin nousta, koska oletin, että keskustelemme jatkotoimenpiteistä, mutta hän kehotti pysymään paikoillani. Jos haluaisin keskeytyksen käynnistyksen pillerillä, hän laittaisi sen saman tien sisääni. Kaduin, etten ollut pyytänyt ketään mukaani sairaalaan. En ole koskaan tuntenut oloani niin avuttomaksi ja yksinäiseksi.

Kyse on rahasta

Keskenmenon nykyinen hoitotapa on keholle hyvä asia. Lisäksi se on nopea: hoito saadaan aloitettua heti, kun taas kaavintaa joutuisi odottelemaan mahdollisesti joitakin päiviä. Kohdun tyhjeneminen lääkkeillä on luonnonmukaisempaa ja kohdulle kaavintaa hellempi vaihtoehto, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leea Keski-Nisula Kuopion Yliopistollisesta sairaalasta.

– Julkinen terveydenhuolto on resurssoitu niin tiukasti, ettei potilaita ole mahdollista tukea enempää, vaikka haluja siihen olisikin, hän jatkaa.

" Potilaita ei ole mahdollista tukea enempää, vaikka haluja siihen olisikin."

Keski-Nisula näkee, että yksinjäämisen tunne on osa laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä.

– Yhteiskunnallinen tilanne on tiukka, yhteisöllisyyden merkitys pieni, ja perusperhesuhteetkin ovat lyhyitä ja katkonaisia. Vastaavanlaista yksinjäämisen tunnetta on myös muissa elämäntapahtumissa. Lapsiperheet ovat pieniä, isovanhemmat kenties kaukana, vanheneminen yksinäistä, hän listaa.

– Toisaalta raskauksista on tehty suoritteita, joiden ajatellaan alkavan suunnitellusti sovittuna aikana. Raskauksien siirtäminen yhä vanhemmaksi lisää keskenmenon riskiä, ja joskus vaikea hyväksyä, ettei biologia toimi kuten itse haluaisi. Toisaalta vanhemmalla iällä raskauden päättyminen keskenmenoon aiheuttaa enemmän stressiä ja huolta, koska varsinaista hedelmällistä aikaa on vähemmän.

Kätilöopiston osastonylilääkäri Oskari Heikinheimo näkee ongelmana sen, että keskenmenopotilailla ei ole yhtenäistä hoitopolkua. Esimerkiksi raskaudenkeskeytys taas hoidetaan lainmukaisin askelin, aina samalla tavalla. Keskenmenopotilaat taas tulevat erikoissairaanhoidon päivystykseen monia eri reittejä.

– Yksi potilas tulee erikoissairaanhoitoon ensimmäisestä ultrasta, joku yksityisen lääkäriaseman kautta, jollakulla on alkanut vuoto kotona. Hoitopolkua pitäisi parantaa, mutta miten, se on hyvä kysymys, Heikinheimo sanoo.

– Jälkitarkastus on toki resurssiasia. Kuitenkin jos kohdun tyhjentyminen tarkistettaisiin ultralla, on mahdollista, että lääkäri tulkitsee sinne jääneitä verihyytymiä väärin ja määrää uuden lääkityksen tai kaavinnan. On tutkittu, että näissä tapauksissa tehdään ainakin kaksi kertaa enemmän hoitotoimenpiteitä kuin olisi tarpeen.

– Mutta jos lääke ei toimi, hoito pitkittyy ja se harmittaa kaikkia, Heikinheimo jatkaa.

Toistuvien keskenmenojen hoitoa ollaan tarkentamassa: jos lääkitys ei ole aiemmin toiminut, kaavintaa ehdotetaan aiemmin. Henkinen toipuminen käy kuitenkin jokaisella eri tavalla, sanoo Heikinheimo.

– Jaksamisen arviointia pitäisi tehdä paremmin. Siinä ihmiset ovat toki erilaisia. Jos potilas on jo neuvolan asiakas, häntä voi ohjeistaa olemaan yhteydessä sinne. Toki jokaisessa tapauksessa pitää arvioida erikseen, miten henkinen toipuminen sujuisi mahdollisimman hyvin.

Onko minussa vikaa?

Keskenmenon aiheuttama suru voi olla niin yksinäinen kokemus, että sen jakaminen pelottaa. Ne pelot ovat tuttuja kaikille saman kokeneille. Tapahtuuko sama uudelleen? Saanko ikinä lapsia? Onko minussa vikaa?

– Harva meistä haluaa jakaa tietoa keskenmenoistaan. Moni keskenmenon kokenut voi luulla, että raskauden päätyminen keskenmenoon kertoisi hänestä jotakin negatiivista – että hänessä olisi jotain vikaa, kun raskaus ei jatku, Keski-Nisula sanoo.

Surun kokoa ei välttämättä ymmärrä heti itsekään. Minusta suru tuntui vuoroin konkreettiselta lapsen menettämiseltä, vuoroin siltä, että joku olisi pystyttänyt äkkiarvaamatta seinän eteeni. En enää päässytkään kulkemaan sinne, minne olin jo ollut onnellisena matkalla.

"Yritin alkuun vakuutella itselleni, ettei keskenmeno ole mikään iso asia, mutta ystävieni empatia auttoi minua suremaan."

Toinen keskenmenon kokenut huomasi, että hän tarvitsi muita pystyäkseen käsittelemään asiaa.

– Yritin alkuun vakuutella itselleni, ettei keskenmeno ole mikään iso asia, mutta ystävieni empatia auttoi minua suremaan. Muistan yhä jokaisen lämpimän sanan, joka minulle sanottiin. Ystäväni ulkomailta lähetti kukkia. Olin yllättynyt, miten hyvältä se tuntui. Sen jälkeen olen aina lähettänyt kukkia ystävilleni, jotka ovat kohdanneet jonkin surun, hän kertoo.

Ja vaikka kokemus on kamala, koko loppuelämää se ei määrittele. Noin 80 prosenttia alkuraskauden keskenmenon kokeneista naisista saa lapsen seuraavan viiden vuoden aikana. Yksi kaavinta ei Oskari Heikinheimon mukaan vaaranna lisääntymisterveyttä mitenkään. Uutta raskautta saa yrittää heti ensimmäisten kuukautisten jälkeen.

Vuotta myöhemmin vilkutin Bonolle Olympiastadionin katsomon takakaarteessa. Myyntiin tulleista lisälipuista oli riittänyt meillekin. Tunnustelin lapsen liikkeitä ja lauloin.

Hän syntyi joulukuussa. Ilman keskenmenoa en olisi saanut juuri häntä.

Vierailija

"Elämäni yksinäisin hetki" – keskenmenon kokeneet kertovat

15 vuotta keskenmenon jälkeen, psykoterapiassa käydessäni, tajusin, että usein tiettyyn vuodenaikaan toistuva voimakas ahdistukseni on peruja keskenmenosta. Ilmeisesti sen aiheuttama suru ja syyllisyydentunteet jäivät aikoinaan jotenkin käsittelemättä. Silloin aikoinaan en osannut suhtautua siihen mitenkään, koska raskaus oli alunperin vahinko. Olin silti päättänyt pitää lapsen. Viisitoista vuotta myöhemmin ahdistus ja pelko iski taas kuin moukari, ilman mitään ulkoista syytä. Lähes päivälleen...
Lue kommentti

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!

Karsi negatiiviset ihmiset elämästäsi, selvitä ajatuksesi päiväkirjan avulla ja liiku enemmän. Elämän pienet valinnat voivat mullistaa elämäsi.

Joskus pienen asian muuttaminen elämässä voi saada aikaan isoja muutoksia. Esimerkiksi tuotteliaammaksi ihmiseksi oppiminen tai liikunnan pienikin lisääminen voivat saada elämässä aikaan paljon hyvää. Tässä esimerkiksi muutamia Buzzfeedin tekemiä listauksia pienistä asioista, joilla voi olla iso vaikutus elämään:

1. Tiedä, että olet tarpeeksi hyvä. Aina.

Oletpa menossa työhaastatteluun tai ensitreffeille, tiedä, että olet tarpeeksi hyvä. On parempi mennä tilanteisiin itsevarmana kuin ajatellen, että et saa haluamaasi työpaikkaa tai treffikumppanisi ei kiinnostu sinusta.

2. Tiedä, mitä syöt.

Varmista, että saat ruoasta tarvittavat ravintoaineet. Opettele myös tekemään ruokaa – säästät rahaa ja elät terveellisemmin kuin syömällä jatkuvasti ulkona tai nauttimalla toistuvasti valmisruokia. Pienet ruokavaliomuutokset kantavat pitkälle. Juo vaikka lasi vettä heti herättyäsi ja ennen nukkumaan menoa, tai lopeta turhan sokerin käyttö kahvissa.

3. Kävele enemmän.

American Heart Associationin mukaan jo päivittäinen 30 minuutin kävely pienentää esimerkiksi sydänkohtauksen, kakkostyypin diabeteksen, osteoporoosin ja joidenkin syöpien riskiä.

4. Valita vähemmän, naura enemmän.

Valittaminen on harvoin tuottavaa esimerkiksi siksi, että valitamme usein henkilöille, jotka eivät voi ratkaista ongelmaamme. Nauraminen esimerkiksi parantaa muistia.

5. Karsi negatiiviset ihmiset elämästäsi.

Jos joku ihminen saa mielesi matalaksi esimerkiksi kommenteillaan, voi olla aika pitää etäisyyttä tai jopa lempata ihminen elämästäsi. Jatkuvasti negatiivisten tai ilkeiden ihmisten ympäröimänä oleminen aiheuttaa surullisuutta, levottomuutta, pelkoa ja stressiä.

6. Älä mieti, mitä muut ajattelevat sinusta.

Ensinnäkin, et ikinä voi miellyttää kaikkia. Toiseksi toisten miellyttäminen vie kosolti energiaa eikä tee onnelliseksi. Nauti siis sitä, että sinä olet juuri sinä, ja opi arvostamaan omia mielipiteitäsi ja elämänvalintojasi. Opettele myös sanomaan tarvittaessa ei.

7. Pidä päiväkirjaa.

Asioiden ylös kirjoittaminen auttaa käsittelemään ja ymmärtämään tunteita.

8. Unohda menneet erehdykset.

Menneissä erehdyksissä jatkuva märehtiminen vain pahentaa asioita. Ymmärrä, ettei kukaan ole täydellinen. Erehdykset ovat itse asiassa oppitunteja elämästä ja sinusta itsestäsi. 

9. Opi olemaan tuotteliaampi.

Jos sinun tekee pitkän työpäivän jälkeen usein mieli ottaa päiväunet, motivoi itsesi olemaan tuottava 20 minuutin ajan. 20 minuutin puuhastelun, esimerkiksi siivoamisen jälkeen, kotisi on siistimpi, ja olet todennäköisesti jo onohtanut nokoset, jotka sinun piti ottaa.

Minkä muutoksen sinä olet tehnyt? KERRO SE MEILLE!

Etsimme Me Naiset -lehden artikkeliin haastateltavaksi naisia, jotka ovat tehneet jonkin pienen elämänmuutoksen, jolla on ollut suuri vaikutus koko elämään.

Oletko sinä tehnyt vaikkapa ruokailuun, liikuntaan tai arjen hallintaan liittyvän pienen muutoksen? Kerro siitä meille alla olevalla lomakkeella, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin! Palkintopaketti sisältää Everestin ulkoilutakin, Socin urheilupaidan ja Sloggin bikinit. Palkinnon tuotteet ovat kokoa 38. Vastauksia voidaan käyttää myös Me Naisten jutuissa. Voit toki halutessasi osallistua vain arvontaan.

Osallistu Me Naisten kyselyyn, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin!
Osallistu Me Naisten kyselyyn, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.