Onnellisuustutkijan mukaan erityisesti yksi asia uuvuttaa toimistotyöläistä.

Voisi kuvitella, että kun raskaista peltotöistä on siirrytty enimmäkseen toimistohommiin, työpäivän jälkeen olo olisi vähän vähemmän väsynyt. 

Vaan ei. Koko kropassa on kölin ali vedetty olo, eikä pääkään oikein toimi. Tekee mieli mennä suoraan nukkumaan.

Miten tässä nyt näin kävi?

Yhden selityksen antaa Stanfordin yliopistossa työskentelevä Emma Seppälä Harvard Business Review -sivuston artikkelissaan. Hän on tutkinut aihetta ja kirjoittanut onnellisuudesta myös tuoreen kirjan The Happiness Track.

Harvan työ on enää fyysisesti vaativaa, joten rasitus tulee asiantuntijoiden mukaan henkiseltä puolelta. Tunteiden läpikäyminen on raskasta!

Erityisen väsyttäviä ovat intensiiviset tunteet, olivat ne sitten myönteisiä tai kielteisiä. On tietenkin selvää, että viha ja ahdistus tuntuvat kuluttavilta, mutta yllättävää kyllä myös riemu ja jännitys voivat viedä ihmisestä mehut.

Ihmiset kuitenkin toivovat kokevansa voimakkaita tunteita, sillä niitä arvostetaan länsimaisessa yhteiskunnassa, Emma Seppälä kirjoittaa. Tutkimustenkin mukaan amerikkalaiset yhdistävät onnellisuuden ja menestymisen voimakkaisiin tunteisiin. Itämaisissa kulttuureissa taas arvostetaan riemunkiljahdusten sijaan tyyneyttä.

Runnotaan ja jumpataan

Kun tunteet kuumenevat joko hyvässä tai pahassa, sekä mieli että keho menevät ylivirittyneeseen tilaan. Hauskakin jännitys aktivoi kehon stressireaktiot. Ihminen menee niin sanottuun taistele tai pakene -tilaan. Se tekee keskittymisestä vaikeaa, ja myös tunteiden säätelyyn kuluu voimavaroja.

Ei ihme, että väsymys iskee, kun työpaikalla runnotaan läpi sopimuksia ja jumpataan yksityiskohtia – usein vireystilaa ylläpitävän kofeiinin voimalla. Melkein jo ajatuksesta tulee hiki.

Pitäisikö tässä siis yrittää pysyä ameebamaisen rauhallisena?

Stressiä riittää työelämässä ilman, että sitä hankkii lisää lykkäämällä hommien hoitamista viimeiseen asti ja aikatauluttamalla kalenterinsa tukkoon. Myös tietty määrä innostusta tarvitaan. Emma Seppälä ehdottaa, että jokainen varaisi myös aikaa, jolloin ei tarvitse olla ylivirittyneessä tilassa. Töiden katkaiseminen edes hetkeksi auttaa jaksamaan paremmin myös päivän jälkeen.

Säästyneelle henkiselle energialle löytyy kyllä varmasti käyttökohteita vielä kotonakin.

Aisiko

Aivan kuitti työpäivän jälkeen? Tästä se johtuu

Miksi nykyään kaikissa jutuissa kuvitellaan, että kaikki tämän päivän naiset työskentelevät toimistoissa. On paljon naisia hoito- ja sosiaalialalla tai kaupan alalla ym. Ja työ saattaa yhä edelleenkin olla fyysisesti raskasta sekä myös henkisesti. Ei toki samalla tavalla raskaita kuin ennen muinoin peltotyöt. Töiden aikatauluttaminen voi olla mahdotonta asiakastyössä. Tämä saattaa olla hyvä esimerkki toimistotyöntekijälle, ärsyttää vain kun toimittajat eivät ymmärrä että kaikki eivät...
Lue kommentti

Torkuttaminen tuntuu useimpina aamuina täysin välttämättömältä, mutta tavasta on enimmäkseen vain haittaa.

Herätyskello soi, mutta ääni saa lähinnä kääntämään kylkeä. Vielä viisi minuuttia… eikun sittenkin vielä kolme… Monet laittavat lukemattomia herätyksiä päälle vain sen takia, että ylös nouseminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Toiset torkuttavat, koska se on niin ihanaa ja lohduttavaa.

– Myönnetään. Minä torkutan. Siitäkin huolimatta, että tiedän hyvin, ettei niin kannattaisi tehdä. Olen monet kerrat lukenut, kuinka torkuttaminen tekee tokkuraiseksi, pilaa unirytmin ja muutenkin asiantuntijoiden mukaan vaikuttaisi tuhoavan elämän. Mutta minkäs teet, kun torkuttaminen on niin ihanaa, kertoo Milla, 25.

”Torkutan ihan puhtaasti siksi, että se on niin pirun nautinnollista.”

Hän torkuttaa puhtaasti nautinnollisista syistä.

– Herään usein arkiaamuina puoli tuntia tavallista aiemmin, jotta voin torkuttaa kunnolla. Torkuttaminen on ihanaa tietenkin siksi, että on aamulla mainiota herätä tietoon, että voi nukkua vielä vähän pidempään. Lisäksi lyhyiden torkahdusten välillä voi parhaimmillaan nähdä suloisia unia.

Vaikka torkuttamisesta voisikin aamutuimaan saada hetkeksi lohtua, se ei pidemmän päälle ole hyvä keino pidentää unen määrää. Vaikka unien venyttämisen voisi kuvitella auttavan väsymykseen, ovat torkutuksen vaikutukset todellisuudessa päinvastaiset.

Lue myös: Teitkö sinäkin taas nämä virheet? 5 asiaa, joita ei kannata himoita heti aamusta, jos haluaa olla virkeä

Huffpost-sivuston mukaan sekä unen kesto että laatu vaikuttavat siihen, kuinka virkeältä olo tuntuu päivällä. Torkuttaminen voi aiheuttaa kehnon olon johtuen niin sanotusta heräämisen hitaudesta. Se aiheuttaa uneliaisuutta, ärtyneisyyttä ja sekavaa oloa.

Kun torkuttaa, alkaa joka herätyskellon pirinän jälkeen uusi unisykli, joka keskeytyy toistuvasti.

Heräämisen vaikeus johtuu siitä, että torkutusuni on paljon huonolaatuisempaa kuin tavallinen uni. Torkuttaessa jokaisen herätyskellon pirinän jälkeen alkaa uusi unisykli. Toistuvien herätyksien takia unisykli ei pääse loppuun asti, vaan keskeytyy toistuvasti. Kaikkein virkeimmillään ihminen on herätessään unikierroksen päätteeksi.

Miten torkutuksesta voi sitten päästä eroon? Kokosimme siihen viisi vinkkiä.

1. Laita herätyskello niin kauas, ettet yllä siihen sängystä käsin 

Kun herätyskello on esimerkiksi huoneen toisella puolella pöydällä tai lattialla, on pakko nousta ylös sammuttamaan se. Mitä kauemmas herätyskellon vie, sen parempi: silloin myös sänky jää kauas taakse ja houkutus palata vällyjen väliin ei ole niin paha. Siinähän sitä on jo pystyssä, joten samalla vauhdilla voi jatkaa keittiöön aamupalalle.

2. Aseta herätyskello soimaan mahdollisimman myöhään

Herätyskelloa ei kannata laittaa soimaan liian aikaisin, muuten jättää itselleen turhaan torkutusvaraa. Optimaalisinta on asettaa herätys ajankohtaan, jolloin on pakko viimeistään nousta ylös. Kyseinen aika on monille kutakuinkin sama joka aamu. Pitkällä aikavälillä keho tottuu heräämään aina tiettyyn aikaan ja oppii päättämään unisyklin herätyskellon soimiseen. Ihminen herää kaikkein virkeimmillään, kun herätys ei keskeytä unisykliä.

3. Mieti, mitä oikeasti haluat ehtiä tehdä aamulla 

Aika moni vannoo esimerkiksi käyvänsä suihkussa, föönaavansa hiukset sekä meikkaavansa ajatuksella. Kun herätyskello soi, sitä päätyy kuitenkin usein kääntämään kylkeä ja toteamaan, että kyllä ne ripsarit ehtii bussissakin taiteilla. Ole rehellinen itsellesi äläkä varaa sitä turhaa varttia hiusten kihartamiselle, jota et kuitenkaan tule tekemään. Kannattaa mieluummin nukkua keskeytyksettä 15 minuuttia kauemmin.

4. Tee itsellesi ihana aamiainen valmiiksi tai sovi aamupalavuoroista esimerkiksi kumppanin kanssa

Jos herätessä tietää, että jääkaapissa odottaa herkullinen marjatuorepuuro tai smoothie, nousemiseen saa ihan uudenlaista motivaatiota. Jos taas kumppani on tehnyt ruisleivät valmiiksi, ei edes kehtaa jäädä sänkyyn köllimään.

5. Ajasta kahvinkeitin

Monissa kahvinkeittimissä on ajastinvaihtoehto, jota kannattaa hyödyntää. Ajasta kahvi porisemaan samaan aikaan, kun herätyskellosi soi. Kahvin herkullinen tuoksu ja tieto siitä, ettei tarvitse kuin kaataa juomaa mukiin ilman keittämisen vaivaa, saavat heräämisen tuntumaan helpommalta.

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?