Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen aiheutti kohun toteamalla, ettei ruuan tarvitse olla hyvää – silloin sitä ei ahmita liikaa. Hän seisoo sanojensa takana ja puolustaa eineksiä ja mikroaterioita.

Monet älähtivät torstaina, kun Helsingin Sanomat julkaisi ravitsemusterapeutti Hanna Partasen suorasanaisen haastattelun. Jutussa Partanen sanoo muun muassa, että ruuan ei aina tarvitse olla hyvää ja että valmisateriat ovat parempia kuin kotona tehdyt herkkuateriat, joita monet ahmivat liikaa.

Partasen mielipiteistä suuttuivat myös hänen kollegansa. Kaksi ravitsemusterapeuttia kirjoitti perjantain Helsingin Sanomiin oman tiukan vastineensa.

”Olemme saman ammattikunnan edustajina asiasta täysin vastakkaista mieltä. Partasen esittelemät jäykät ja rajoittuneet syömismallit antavat suorastaan häiriintyneen kuvan siitä, mitä terveyttä ja painonhallintaa tukevan hyvän syömisen kuuluisi olla”, ravitsemusterapeutit Katri Mikkilä ja Leena Putkonen kirjoittavat.

Hanna Partanen, sanoit HS:n haastattelussa, että ruuan ei tarvitse aina olla hyvää. Millaista palautetta olet saanut?

– Palautetta on tullut yllättävän paljon. Tiedän kyllä, että nykyisin ruoka ja syöminen ovat asioita, jotka menevät herkästi tunteisiin, mutta jutun aiheuttama reaktio oli minulle kyllä yllätys.

”Ruuan ei aina tarvitse olla hyvää, vaan välillä voidaan syödä perusarkiruokaa, vaikkapa jauhelihakeittoa.”

– Osa lukijoista on selkeästi ymmärtänyt jutun pointin kuten olin tarkoittanutkin. Eli ruuan ei aina tarvitse olla hyvää, vaan välillä voidaan syödä perusarkiruokaa, vaikkapa jauhelihakeittoa, vaikka se ei niin makunystyröitä hivelisikään. Monella ylipainoisella on hankaluuksia syömisen hallinnan kanssa. Jos kotona kokkaillaan päivittäin omia herkkuruokia, niitä syödään helposti puhtaasti hyvän maun ja nautinnon vuoksi, eikä osata lopettaa, vaikka olo olisi kylläinen.

– Osa taas on poiminut tekstistä vain yksittäisiä lauseita ja tulkinnut, että suosittelen kaikkia syömään nyt vain einesruokia ja että ruoasta ei saisi nauttia. Tätä en tietenkään tarkoittanut!

– Hyvällä ruualla tarkoitin hyvänmakuista ruokaa. Jos sitä arvioitaisiin perinteisellä kouluarvosanoilla, olisi se 9 tai parempi. Osa on selkeästi käsittänyt, että hyvällä ruualla tarkoitetaan hyvälaatuista, ravintorikasta ruokaa. Hyvään ravitsemukseen mahtuu välillä myös ravitsemuksellisesti köyhempää ruokaa, kuten hampurilaisia, sillä kokonaisuus ratkaisee. Tästäkään näkökulmasta ruuan ei aina tarvitse olla hyvää. Syömisestä puuttuu joustoa, jos aina yrittää optimoida ruoan maun tai ravintorikkauden.

Somessa ihmiset suorastaan tulistuivat näkemyksistäsi. Miksi aihe on ihmisille niin herkkä?

– Usein ihmiset lukevat jutusta asian sillä näkökulmalla, joka on juuri heille tärkeä. Jos ei koe omaksi ongelmakseen lopettaa hyvän ruoan syömistä, kun on sopivan kylläinen, ei se tarkoita, että kaikki muutkin pystyisivät siihen. Vastaanotollani tapaan viikoittain ihmisiä, jotka sanovat, että puoliso on niin hyvä kokki, että usein päivällisellä tulee syötyä liian suuri annos. Loppupäivä menee sitten sohvalla.

– Eineksistä puhuminen on myös edelleen arka aihe, vaikka suurin osa suomalaisista syö viikoittain eineksiä. Eineksistäkin löytyy hyviä ja ei niin hyviä vaihtoehtoja. En ole koskaan kuullut, että kukaan asiakkaistani olisi syönyt kaksi mikroateriaa putkeen. Mikäli taas lasagnevuoka odottaa santsaajaansa liedellä, siitä tulee helpommin otettua lisää. Yksi asiakkaistani söi usein aivan liian suuria annoskokoja.  Ratkaisuna hän söi jonkin aikaa mikroaterioita kasvisten kera, ja hänen silmänsä oppi, miltä näyttää normaali 300–400 gramman lautasannoskoko. Hänen painonsa alkoi tippua. 

Jos lasagnevuoka odottaa santsaajaansa liedellä, tulee sitä Hanna Partasen mukaan otettua helpommin lisää. Kuva: Shutterstock.
Jos lasagnevuoka odottaa santsaajaansa liedellä, tulee sitä Hanna Partasen mukaan otettua helpommin lisää. Kuva: Shutterstock.

Mielestäsi ihmisten pitäisi tottua uudestaan siihen ajatukseen, että ruoka saa välillä olla vain polttoainetta. Miksi?

– Nykyisin monella on varaa ja mahdollisuus syödä mielitekojensa mukaan. Vaikka toki ravitsemusterapeuttina koen tärkeäksi, että ruokaa arvostetaan ja siitä nautitaan, niin joskus ruoka on vain ruokaa, jota tankataan vaikkapa ennen posliinimaalaustunnille menoa. Mikäli päivittäin tekee antaumuksella herkkuruokiaan, voi olla, ettei aikaa muille harrastuksille jääkään. On tärkeää, että elämässä on aikaa muillekin nautinnon lähteille kuin vain ruoalle. 

”Vastaanotollani tapaan viikoittain ihmisiä, jotka sanovat, että puoliso on niin hyvä kokki, että usein päivällisellä tulee syötyä liian suuri annos.”

Missä tilanteissa ruoka on sinulle nautinnon lähde, missä polttoainetta?

– Ruoka on minulle nautinnon lähde, jos pääsen hyvään henkilöstöravintolaan kiireettömälle lounaalle, ja listalta sattuu löytymään joku mieluinen ruoka ja runsas salaattipöytä. Toki juhlissa ruoalla on myös suuri merkitys ja silloin siihen todella panostetaan. Viikonloppuisin nautin pitkään haudutettua puuroa tai joskus croissantteja. Polttoainetta se on tilanteissa, joissa tulen kiireessä kotiin ja lämmitän purkkihernekeiton ennen pilatestunnille menoa. Se on perusjees-ruokaa, eli ei kovin hyvänmakuista, mutta ei pahaakaan ja vie nälän pois.

Entä jos malttaa ottaa vain yhden annoksen, onko silloin lupa syödä herkkuruokaa useammin?

– Totta kai! Mikäli herkkuruokiaan voi syödä kohtuullisesti, niitä voi syödä vaikka päivittäin! Toivottavasti nämä herkkuruoat sisältävät myös paljon kasviksia, eikä kyse ole vain maksalaatikosta ja uunimakkarasta.

”Itselleni perusjees-ruoka on jauhelihakeitto, spagettia tonnikala-tomaattikastikeella tai kaupan valmissalaatti. ”

Sanoit HS:n jutussa, että perusjees-ruoka riittää hyvin. Millaista on perusjees-ruoka?

–  En toki tarkoittanut, että pitäisi joka päivä syödä vain perusjees-ruokaa! Tarkoitin, ettei ruuan tarvitse olla hyvänmakuista, mutta ei pahaakaan. Eli sellaista ruokaa, jota syö kyllä mielellään, mutta se ei herätä sen suurempia tunteita. Itselleni perusjees-ruoka on jauhelihakeitto, spagettia tonnikala-tomaattikastikeella tai kaupan valmissalaatti. Niissä annoskoko pysyy helposti kohtuudessa. 

Onko pieniannoksinen valmisruoka terveellisempi vaihtoehto kuin itse kokattu herkkuateria?

  Riippuu tietenkin valmisruoan ja itsekokatun ruuan ravitsemuksellisesta laadusta ja syödyistä määristä. Jos kokkaa lasagnea ja syö sitä pari kolme lautasellista, niin sekä ravitsemuksellisesti että annoskoon hallinnan kannalta esimerkiksi sydänmerkin saanut Saarioisten Balanssiateria on terveellisempi vaihtoehto. Toki lasagnea voi silloin tällöin tehdä, mutta ei ehkä viikoittain, jos se houkuttaa ylensyöntiin. 

Saako ravitsemusterapeutti usein kielteistä palautetta? Mikä on ollut pahin saamasi palaute?

– Lehtijutuista tulee aika usein kielteistä palautetta, sillä ihmiset ymmärtävät asian usein toisin kuin olen tarkoittanut. Rakentavaa ja hyvin perusteltua kielteistä palautetta tulee äärimmäisen harvoin. Usein palaute kohdistuu ulkonäkööni tai mielipide-eroihin esimerkiksi voin terveellisyydestä.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

ellux

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen: tämän takia mikroeines on hyvä vaihtoehto

Ei kai sentään mikroaterioita tarvitse ostaa sen oppimiseksi, millainen on 300-400 gramman annoskoko. Onhan elintarvikevaakakin keksitty, millä voi mitata annoksen, jos se on ylipäätään tarpeen. Ihmettelen, miten ravitsemusterapeutti voi suositella mikroaterioita. Niitä epäterveellisiä lisäainesössöjä ei toivoisi kenenkään suosivan.
Lue kommentti
Lakoista voi valmistaa myös helposti hilloa. Kuva: Sanoma-arkisto / Anna Huovinen

Hilla, lakka ja suomuurain – rakkaalla marjalla on monta nimeä. Listasimme syyt, miksi soiden helmiä kannattaa ehdottomasti syödä.

1. Ne ovat pullollaan hyviä ravintoaineita

Lakka sisältää runsaasti esimerkiksi C-vitamiinia ja kuitua. Erityisesti C-vitamiinin lähteenä lakka on verraton.

2. Ne tekevät hyvää hipiälle

Hillan siemenet ovat täynnä öljyä, joka sisältää äärimmäisen terveellisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja. Lakan siemenöljyn on huomattu tekevät iholle varsin hyvää. Siksi sitä käytetään yleisesti myös kosmetiikkatuotteissa.

3. Ne taistelevat bakteereja vastaan

Lakka sisältää ellagihappoa, jonka arvellaan olevan hyödyksi suoliston bakteeritoiminnalle. Hallauutteeksikin kutsuttu happo hillitsee huonojen bakteerien kuten salmonellan kasvua suolistossa.

4. Ne voivat tuoda helpotusta vaikealle vatsalle

Lakkoja on käytetty vuosisatojen ajan hoitona esimerkiksi ripuliin, ummetukseen ja turvotukseen. Niiden sisältämä kuitu auttaa pitämään ruuansulatuksen kunnossa.

5. Ne hellivät sydäntä ja verisuonia

Hillat sisältävät paljon rautaa ja muita terveydelle tärkeitä mineraaleja. Lisäksi niissä on paljon hyviä rasvahappoja. Nämä ainekset tekevät hyvää verenkierrolle ja sydämelle.

6. Ne saattavat ehkäistä syöpää

Lakan vaikutusta ihmisen syöpäsoluihin on testattu Suomessa. Tulokset ovat erittäin lupaavia. Kun ihmisen paksusuolisyöpäsoluja käsiteltiin taannoisissa tutkimuksissa lakkauutteella, syöpäsolujen liikkuminen hidastui.

7. Ne ovat käsittämättömän herkullisia!

Mikäs sen parempi syy syödä enemmän lakkoja. Lakat toimivat mainiosti sellaisenaan tai esimerkiksi jogurtin kera. Jos haluat sujauttaa soiden helmen jälkiruokaan, kokeile Kalle Palanderin suosimaa vaniljapannacottaa lakkasorberilla tai rukiista kääretorttua.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Ruokaisa salaatti on erinomainen lounas tai päivällinen, kunhan sen kokoaa oikein.

Salaatti on nappivalinta esimerkiksi lounaaksi – oikeastaan kelle tahansa. Hyvän, monipuolisen ja runsaan salaatin avulla jaksaa paahtaa töissä tai koulussa koko päivän, ja onhan se kermaperunoita ja lihapullia kevyempi vaihtoehto. Salaattireseptejä voi myös varioida loputtomiin.

Lue myös: Juhlava salaattibaari syntyy alle puolessa tunnissa: 3 herkullista reseptiä!

Joskus saattaa kuitenkin tuntua, ettei salaatti täytä millään tai nälkä yllättää liian nopeasti. Missä silloin mättää?

Health-sivusto kertoo, että hyvän salaatin koostamisessa kannattaa olla tarkkana. Kun nämä viisi virhettä korjaa ja salaatin kokoaa oikein, saa siitä kaikki hyödyt irti.

  1. Liikaa tai liian vähän proteiinia. Esimerkiksi kana, juustot ja kananmuna ovat hyviä valintoja proteiinin lähteiksi salaattiin, mutta jos niitä kaikkia lisää samaan annokseen, saattaa proteiineja kertyä turhan paljon. Samaan aikaan pelkkien kasvisten latominen lautaselle jättää herkästi nälkäiseksi. Salaatissa riittää noin desilitra linssejä, papuja, lihaa tai kalaa, jotta proteiinia saa ruuasta riittävästi.
  2. Kasvisvalikoima ei ole tarpeeksi monipuolinen. Salaattia, kanaa, ehkä kirsikkatomaatteja, ja siinä se. Kasvikset jäävät helposti turhan yksipuolisiksi salaatissa. Mitä enemmän erilaisia vihanneksia, sen parempi: kokeile vaikkapa kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaraastetta tai salaattisekoituksia.
  3. Liikaa tai liian vähän rasvoja. Rasvoja ei kannata pelätä, vaan esimerkiksi oliiviöljystä, balsamicosta ja mausteista saa erinomaisen korvikkeen salaatinkastikkeelle. Hyviä rasvoja salaattiin saa myös muutamasta avokadoviipaleesta tai kourallisesta pähkinöitä. Rajansa kuitenkin kaikella: kuten lihankin kanssa, maltti on valttia rasvoissa, ja eri rasvan lähteitä kannattaa jakaa eri päiville.
  4. Hiilarien unohtaminen. Kun salaattiin lisää täysjyvää, saa ruuasta sopivasti energiaa myös hiilihydraattien muodossa. Esimerkiksi kvinoa tai paahdetut perunat salaatissa tekevät olosta kylläisemmän ruokailun päätteeksi.
  5. Liian vähän mausteita. Ei ole mitään kamalampaa kuin tylsä ja mauton salaatti, jota joutuu lähes väkipakolla syömään. Yrteillä tai esimerkiksi maustesekoituksilla voi saada ihmeitä aikaan, ja samoista aineksista tehty salaatti voi maistua eri päivinä hyvinkin erilaiselta mausteita varioimalla.

Jos sokerin lisäämisestä kahviin haluaa luopua, kannattaa se tehdä kertaheitolla tai mindfulnessin avulla.

Suomalaiset ovat tunnetusti kahvin suurkuluttajia, ja erilaisia kahvinjuojia on lukemattomia. Moni nauttii juomansa mustana, jolloin kahvissa on myös vähiten kaloreita, mutta toisille kahvi ei ihan sellaisenaan maistu. Kun sokerin tai maidon lisäämiseen tottuu, tavasta on vaikea päästä eroon.

Varsinkin sokerin lisääminen kasvattaa kahvin kalorien määrää huomattavasti, ja moni toivoisikin voivansa juoda kahvinsa makeuttamattomana. Psychology Today -sivusto kertoo uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan sokerista pääsee parhaiten eroon mindfulnessin avulla sen sijaan, että vähentäisi sokerin käyttöä hiljalleen.

Lue myös: Kaikki osaavat meditoida! 4 toimivaa tapaa sinulle, jolta se ei muka luonnistu

Tutkimuksessa tarkkailtiin kolmea ryhmää, joiden jäsenet käyttivät sokeria kahvissaan. Yksi ryhmä lakkasi käyttämästä sokeria kertaheitolla, toinen ryhmä vähensi sokeria hiukan joka toinen päivä ja kolmas ryhmä käytti apunaan mindfulnessia.

Kaikkein parhaimmat tulokset tulivat yllättäen kolmannesta ryhmästä. Ryhmän jäsenet joivat kahvinsa ilman sokeria, mutta kiinnittivät juomaan samalla enemmän huomiota. He muun muassa tarkkailivat kahvin höyryämistä, haistelivat kahvia, pohtivat suutuntumaa ja makua juomisen aikana sekä kiinnittivät huomiota tunteisiin, joita heille syntyi kahvin juomisen aikana.

He, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Mindfulnessin lisäksi sokerin jättäminen kertaheitolla toimi suhteellisen hyvin sokerittomaan kahviin tottumisessa. Puolestaan he, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Jos siis sokerista haluaa eroon, ei kannata totutella sokerittoman kahvin makuun vähitellen. Parasta on aistia sokeritonta kahvia mahdollisimman, sekä kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka miellyttävät eniten.

Cerazette

Haluatko oppia juomaan kahvisi sokerittomana? Tutkimus: ei kannata vähentää makeutta pikkuhiljaa

Cerazette kaufen -Tabletten enthalten den Wirkstoff Desogestrel, der ein synthetisches Gestagen ist, ähnlich den natürlichen Gestagenen, die vom Körper produziert werden. cerazette markenpillen Desogestrel wirkt als Verhütungsmittel vor allem durch die Verhinderung der Freisetzung eines Eies aus dem Eierstock (Eisprung). Es wirkt auch durch die Erhöhung der Dicke des natürlichen Schleims am Hals der Gebärmutter, so dass es schwieriger für Spermien aus der Vagina in die Gebärmutter zu überqueren...
Lue kommentti