Pätkäpaastojen hyödyistä on saatu lisää tietoa, mutta kaikki tutkijat eivät ole siltikään täysin vakuuttuneita.

Muutama vuosi sitten kohkattiin 5:2-dieetistä, eikä suotta. Mekin kokeilimme, ja tulokset olivat lupaavia: jo kuukaudessa paino putosi ja kolesteroliarvot paranivat.

Vaikka pätkäpaastolla on edelleen kritisoijansa, on sen tehokkuudesta saatu lisää tieteellistä vahvistusta, The New York Times kirjoittaa.

– Evoluution näkökulmasta on selvää, etteivät esi-isämme syöneet kolmea ateriaa ja välipaloja joka päivä, neurotieteilijä ja pätkäpaastopioneeri Mark Mattson toteaa artikkelissa.

Mattson ei ole syönyt aamiaista 35 vuoteen, sillä hän paastoaa suurimman osan päivästä ja syö tarvitsemansa määrän ruokaa kuuden tunnin sisällä.

”Esi-isämme eivät syöneet kolmea ateriaa ja välipaloja joka päivä.”

Se on yksi tapa pätkäpaastota. Päivän ruuat syödään 6–8 tunnin aikana ja loput 16–18 tuntia ollaan syömättä. Mattsonin mukaan se on helppoa, kun siihen tottuu.

Hänen mukaansa kehomme soveltuvat tällaiseen syömiseen hyvin, sillä lihakset ja maksa varastoivat hiilihydraatteja niin, että ne on helppo ottaa käyttöön. Pitkäkestoisesta energiansäilönnästä vastaa kehon rasvakerros.

Helppoa kuin mikä

Pätkäpaaston avulla voi pudottaa painoa, mutta tutkimuksissa on saatu selville, että lyhytaikainen paastoaminen voi pienentää riskiä sairastua diabetekseen, syöpään ja sydänsairauksiin.

Kun ihminen on syömättä, insuliinia tai insuliininkaltaista IGF-1-kasvutekijää erittyy vähemmän. Keho menee lepotilaan, mikä hidastaa ikääntymistä ja pienentää sairastumisriskiä.

Paastopäivät eivät ole johtaneet ahmimiseen.

5:2-dieetin fanit kiittelevätkin sen helppoutta: vain kaksi päivää kitkuttelua 500 kilokalorilla, ja viitenä päivänä viikossa saa syödä normaalisti. Aikarajoitteen  ja 5:2-dieetin lisäksi kolmas pätkäpaastoversio on sellainen, jossa joka toinen päivä on normaali ja joka toinen alle 500 kilokalorin paastopäivä.

Mikä ihmeellisintä, paastopäivät eivät ole johtaneet siihen, että tutkimuksiin osallistuneet henkilöt olisivat sortuneet ahmimaan päivinä, jolloin saivat syödä normaalisti. He ovat syöneet vain 10–15 prosenttia tavallista enemmän.

Vai sittenkin liian vaikeaa?

– Minusta paastohommassa on liikaa hypetystä. Kuinka hyvin tällaista dieettiä jaksaa noudattaa? Epäilen, että joillakin nälkä kasvaa paastopäivinä hallitsemattomaksi tai muuten koko homma alkaa korpeamaan, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen pohti pätkäpaastojutussamme vuonna 2013.

The New York Timesin haastattelema ravitsemustieteen professori Krista Varady kertoo, että hänen tutkimuksissaan 10–20 prosenttia koehenkilöistä on pitänyt paastoamista liian hankalana ja jättänyt kokeilun kesken. Muut ovat sopeutuneet muutaman hankalan viikon jälkeen.

Paastoamisen vaikutuksia pitkällä aikavälillä ei ole kuitenkaan tutkittu vielä tarpeeksi. Lisäksi suuri osa tutkimuksista on tehty koe-eläimillä, joten lisää näyttöä paaston vaikutuksista ihmisiin kaivataan.

Professori David Ludwig varoittaakin jutussa, että monelle paastoaminen on liian vaikeaa. Se saattaa myös hidastaa aineenvaihduntaa.

– Pitää olla hyvin kurinalainen, jotta pystyy skippaamaan useamman aterian joka päivä.

Jos paastoaminen kuulostaa tai tuntuu kamalalta, asiantuntija suositteleekin vähentämään sokerin ja muiden prosessoitujen hiilihydraattien syömistä ja korvaamaan niitä rasvoilla, proteiinilla ja hitaasti imeytyvillä hiilihydraateilla – syömään siis suunnilleen niin kuin suomalaiset ravitsemussuositukset ohjeistavat.

Terveempää vanhuutta kohden

Pätkäpaastojen hyödyistä lisää tutkimustietoa – ainakin 5 hyvää asiaa

Kun kesällä katselee ihmisiä ympärillään kevyesti vaatetettuna, niin kyllä moni ilmeisestikin syö väärin.Kaikki ne paksut löllyreidet,kamalan suuret löllypeffat,möhömahat,vyötärömakkarat jne. ,kukkivat naamat tai sitten ne hapannaamat kärsimyksen juonteineen, kielivät huonosta ruokavaliosta,usein myös liikunnan puutteesta ja ei kovin tasapainoisesta elämästä.Siinä sitä opeteltavaa olisi monelle. En minäkään mestari ole, mutta olen tiedostanut asian ja yritän oppia pitämään parempaa huolta...
Lue kommentti

Ruokaisa salaatti on erinomainen lounas tai päivällinen, kunhan sen kokoaa oikein.

Salaatti on nappivalinta esimerkiksi lounaaksi – oikeastaan kelle tahansa. Hyvän, monipuolisen ja runsaan salaatin avulla jaksaa paahtaa töissä tai koulussa koko päivän, ja onhan se kermaperunoita ja lihapullia kevyempi vaihtoehto. Salaattireseptejä voi myös varioida loputtomiin.

Lue myös: Juhlava salaattibaari syntyy alle puolessa tunnissa: 3 herkullista reseptiä!

Joskus saattaa kuitenkin tuntua, ettei salaatti täytä millään tai nälkä yllättää liian nopeasti. Missä silloin mättää?

Health-sivusto kertoo, että hyvän salaatin koostamisessa kannattaa olla tarkkana. Kun nämä viisi virhettä korjaa ja salaatin kokoaa oikein, saa siitä kaikki hyödyt irti.

  1. Liikaa tai liian vähän proteiinia. Esimerkiksi kana, juustot ja kananmuna ovat hyviä valintoja proteiinin lähteiksi salaattiin, mutta jos niitä kaikkia lisää samaan annokseen, saattaa proteiineja kertyä turhan paljon. Samaan aikaan pelkkien kasvisten latominen lautaselle jättää herkästi nälkäiseksi. Salaatissa riittää noin desilitra linssejä, papuja, lihaa tai kalaa, jotta proteiinia saa ruuasta riittävästi.
  2. Kasvisvalikoima ei ole tarpeeksi monipuolinen. Salaattia, kanaa, ehkä kirsikkatomaatteja, ja siinä se. Kasvikset jäävät helposti turhan yksipuolisiksi salaatissa. Mitä enemmän erilaisia vihanneksia, sen parempi: kokeile vaikkapa kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaraastetta tai salaattisekoituksia.
  3. Liikaa tai liian vähän rasvoja. Rasvoja ei kannata pelätä, vaan esimerkiksi oliiviöljystä, balsamicosta ja mausteista saa erinomaisen korvikkeen salaatinkastikkeelle. Hyviä rasvoja salaattiin saa myös muutamasta avokadoviipaleesta tai kourallisesta pähkinöitä. Rajansa kuitenkin kaikella: kuten lihankin kanssa, maltti on valttia rasvoissa, ja eri rasvan lähteitä kannattaa jakaa eri päiville.
  4. Hiilarien unohtaminen. Kun salaattiin lisää täysjyvää, saa ruuasta sopivasti energiaa myös hiilihydraattien muodossa. Esimerkiksi kvinoa tai paahdetut perunat salaatissa tekevät olosta kylläisemmän ruokailun päätteeksi.
  5. Liian vähän mausteita. Ei ole mitään kamalampaa kuin tylsä ja mauton salaatti, jota joutuu lähes väkipakolla syömään. Yrteillä tai esimerkiksi maustesekoituksilla voi saada ihmeitä aikaan, ja samoista aineksista tehty salaatti voi maistua eri päivinä hyvinkin erilaiselta mausteita varioimalla.

Jos sokerin lisäämisestä kahviin haluaa luopua, kannattaa se tehdä kertaheitolla tai mindfulnessin avulla.

Suomalaiset ovat tunnetusti kahvin suurkuluttajia, ja erilaisia kahvinjuojia on lukemattomia. Moni nauttii juomansa mustana, jolloin kahvissa on myös vähiten kaloreita, mutta toisille kahvi ei ihan sellaisenaan maistu. Kun sokerin tai maidon lisäämiseen tottuu, tavasta on vaikea päästä eroon.

Varsinkin sokerin lisääminen kasvattaa kahvin kalorien määrää huomattavasti, ja moni toivoisikin voivansa juoda kahvinsa makeuttamattomana. Psychology Today -sivusto kertoo uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan sokerista pääsee parhaiten eroon mindfulnessin avulla sen sijaan, että vähentäisi sokerin käyttöä hiljalleen.

Lue myös: Kaikki osaavat meditoida! 4 toimivaa tapaa sinulle, jolta se ei muka luonnistu

Tutkimuksessa tarkkailtiin kolmea ryhmää, joiden jäsenet käyttivät sokeria kahvissaan. Yksi ryhmä lakkasi käyttämästä sokeria kertaheitolla, toinen ryhmä vähensi sokeria hiukan joka toinen päivä ja kolmas ryhmä käytti apunaan mindfulnessia.

Kaikkein parhaimmat tulokset tulivat yllättäen kolmannesta ryhmästä. Ryhmän jäsenet joivat kahvinsa ilman sokeria, mutta kiinnittivät juomaan samalla enemmän huomiota. He muun muassa tarkkailivat kahvin höyryämistä, haistelivat kahvia, pohtivat suutuntumaa ja makua juomisen aikana sekä kiinnittivät huomiota tunteisiin, joita heille syntyi kahvin juomisen aikana.

He, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Mindfulnessin lisäksi sokerin jättäminen kertaheitolla toimi suhteellisen hyvin sokerittomaan kahviin tottumisessa. Puolestaan he, jotka vähensivät sokeria pikkuhiljaa, pitivät kahvinsa mausta koko ajan vähemmän.

Jos siis sokerista haluaa eroon, ei kannata totutella sokerittoman kahvin makuun vähitellen. Parasta on aistia sokeritonta kahvia mahdollisimman, sekä kiinnittää huomiota niihin asioihin, jotka miellyttävät eniten.

Cerazette

Haluatko oppia juomaan kahvisi sokerittomana? Tutkimus: ei kannata vähentää makeutta pikkuhiljaa

Cerazette kaufen -Tabletten enthalten den Wirkstoff Desogestrel, der ein synthetisches Gestagen ist, ähnlich den natürlichen Gestagenen, die vom Körper produziert werden. cerazette markenpillen Desogestrel wirkt als Verhütungsmittel vor allem durch die Verhinderung der Freisetzung eines Eies aus dem Eierstock (Eisprung). Es wirkt auch durch die Erhöhung der Dicke des natürlichen Schleims am Hals der Gebärmutter, so dass es schwieriger für Spermien aus der Vagina in die Gebärmutter zu überqueren...
Lue kommentti