Keittämisen, uunissa paistamisen tai grillaamisen lisäksi makea bataatti soveltuu esimerkiksi keittoihin, piirakoihin, patoihin, muussiin tai laatikoihin. Kuva: Shutterstock
Keittämisen, uunissa paistamisen tai grillaamisen lisäksi makea bataatti soveltuu esimerkiksi keittoihin, piirakoihin, patoihin, muussiin tai laatikoihin. Kuva: Shutterstock

Kuidut ja antioksidantit tekevät bataatista hyviksen.

Moni korvaa trendikkäällä bataatilla perunan, jota on alettu parjata yhä enemmän. Onko bataatti todella ravintoarvoiltaan parempi vaihtoehto?

– Bataatti on terveellisempi kuin peruna, mutta ero ei ole älyttömän iso. Bataatissa on jonkin verran enemmän kuitua ja enemmän antioksidantteja, kuten karotenoideja, mistä sen oranssi värikin kertoo, ravitsemusterapeutti Tomi Valtanen sanoo.

Kuitu on tärkeää, sillä se auttaa pitämään nälän loitolla ja vatsan toiminnassa. Vielä bataattia kuitupitoisempia lisukkeita ovat esimerkiksi kvinoa, tattari, hirssi, täysjyväpasta ja täysjyväleipä. Kuitua on myös kasviksissa, pavuissa, pähkinöissä ja siemenissä.

Lue myös: Onko vatsa kovalla? 9 ruokaa, jotka auttavat

Vitamiineja ja kivennäisaineita bataatissa on suunnilleen sama määrä kuin perunassa lukuun ottamatta A-vitamiinia, jota bataatissa on runsaammin. Kaloreita bataatissa on jonkin verran enemmän, mutta ero on pieni.

Kuoressakin on ravintoaineita

Esimerkiksi omenan tavoin bataatin kuituja ja vitamiinia on myös sen kuoressa. Jos bataatin valmistaa uunissa, menevät kuoret hyvin mukana, kunhan bataatin pesee ensin hyvin juuresharjalla.

Keittäminen ja uunissa paistaminen ovat molemmat hyviä tapoja laittaa ruokaa bataatista. Pieni ero niissä on: keittäminen laskee bataatin ja perunan glykeemistä indeksiä eli hidastaa niissä olevien hiilihydraattien imeytymistä, jos vertaa uunissa paistamiseen. Imeytymisnopeuteen vaikuttavat myös muut samalla aterialla syötävät ruoka-aineet. Esimerkiksi kasvikset ja proteiini, kuten kala, liha tai palkokasvit, hidastavat perunan ja bataatin hiilihydraattien imeytymistä.

Bataattiranskalaiset ovat luonnollisesti terveellisemmät, kun ne valmistaa uunissa eikä rasvassa uppopaistamalla

Pitääkö perunaa sitten välttää?

– Ei peruna ole ravintoarvoiltaan paras mahdollinen lisuke, ja on kuitupitoisempiakin vaihtoehtoja. Toisaalta peruna kuuluu ruokakulttuuriin ja moniin ruokiin, Valtanen sanoo.

– Ainahan voi ottaa aterialla yhden perunan ja lisäksi yhden palan ruisleipää, niin saa enemmän kuitua.

Toimistotyötä tekevälle naiselle sopiva annos sekä bataattia että perunaa yhdellä aterialla on vajaa sata grammaa eli noin yhden tai kahden perunan verran. Istumatyötä tekevät miehet voivat syödä hieman enemmän.

Jos haluaa syödä satokausien mukaan, voi perunaa syödä kesällä ja ulkomailta tuotavaa bataattia talvella, jolloin ne ovat parhaimmillaan.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Uuden tutkimuksen mukaan suklaanhimosta kuukautisten alla voikin syyttää yhteiskuntaa eikä biologiaa.

Iskeekö sinullekin hirveä suklaanhimo, kun se aika kuukaudesta lähestyy? Et ole ainoa, sillä jopa puolet amerikkalaisnaisista kokee samoin, kertoo uusi tutkimus.

Tutkijat ovat olettaneet, että hormonaaliset vaihtelut tai ravitsemukselliset puutteet voisivat olla syynä tähän. Uusi tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että kuukautisiin liittyvää suklaanhimoa säätelevät ennemmin kulttuuriset normit kuin kehon toiminnot, Health.com kirjoittaa.

Tutkimuksessa verrattiin 275 naisen kyselyvastauksia suklaanhimosta, kulttuurista ja kuukautisia edeltävistä oireista (PMS). Naiset opiskelivat Albanyn yliopistossa New Yorkissa. Tutkittavat olivat kotoisin yli 25 eri maasta ja tulivat erilaisista taustoista. Tutkijat halusivat mukaan myös osallistujia, 1) jotka olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 2) joiden vanhemmat olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 3) jotka olivat asuneet muissa maissa tai 4) puhuivat varttuessaan pääosin muuta kieltä kuin englantia.

Näin naiset vastasivat

Tutkimuksen merkittävä löydös oli se, että harva Yhdysvaltojen ulkopuolella syntynyt nainen uskoi kuukautiskiertonsa vaikuttavan suklaanhimoon, kun taas amerikkalaissyntyisillä tutkittavilla asia oli päinvastoin.

41 prosenttia amerikkalaissyntyisistä naisista, jotka kasvoivat puhuen toista kieltä, ja 33 prosenttia Yhdysvalloissa syntyneistä, englantia puhuvista naisista ilmoittivat, että he olivat kokeneet suklaanhimoa tiettyyn aikaan kuukautiskiertoaan. Vain 17 prosenttia muissa maissa syntyneistä naisista raportoi samaa.

Himot yleisiä Pohjois-Amerikassa

Tutkimuksessa psykologian apuprofessorina toiminut Julia Hormes sanoi, että himot tai ainakin niiden tietyt elementit saattavat olla ominaisia vain pohjoisamerikkalaisille.

Tämä ei ole ensimmäinen tutkimus, joka viittaa siihen, että PMS-oireisiin kuuluvat ruokahimot ovat tietynlaisen elämäntyylin ja kulttuurin tuotetta. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että vain 28 prosenttia espanjalaisista naisista himoitsee suklaata kuukautisten alla. Vain kuusi prosenttia egyptiläisistä naisista puolestaan kaipaa suklaata ylipäätään.

Hormesin mukaan kaikkissa kielissä  ei edes ole olemassa himo-sanaa.

Tutkimustulosten perusteella suklaanhimot ovat naisten päässä – eivätkä ne ole millään tavalla sidonnaisia kehon biologisiin toimintoihin, Hormes sanoo.

Vuonna 2014 Hormesin tutkimus osoitti, että myös raskaudenaikaiset himot ovat pitkälti kulttuurillinen juttu.

Himoan kelvollista suomen kieltä

Himoatko sinäkin suklaata ennen kuukautisia? Perustelu ”hormoneista se vain johtuu” onkin valetta

Himoatko on samanlaista pissiskieltä kuin edukas. Sellaiset toimittajat, joita on koulussa kiinnostanut enemmän meiccaus, seuccaus, oman perseen tutkiminen peilistä ja selfieiden julkaiseminen siitä eli omasta fiksuimmasta kohdastaan (siis perseestä), voivat kirjoittaa "minä himoan suklaata" sen sijaan että käyttäisivät suomen kieltä persun sijaan ja kirjoittaisivat "minä himoitsen suklaata". Jos "toimittaja" kirjoittaa "himoan", hän todellisuudessa himoitsee ja edustaa älyllistä laiskuutta jos...
Lue kommentti
Lakoista voi valmistaa myös helposti hilloa. Kuva: Sanoma-arkisto / Anna Huovinen

Hilla, lakka ja suomuurain – rakkaalla marjalla on monta nimeä. Listasimme syyt, miksi soiden helmiä kannattaa ehdottomasti syödä.

1. Ne ovat pullollaan hyviä ravintoaineita

Lakka sisältää runsaasti esimerkiksi C-vitamiinia ja kuitua. Erityisesti C-vitamiinin lähteenä lakka on verraton.

2. Ne tekevät hyvää hipiälle

Hillan siemenet ovat täynnä öljyä, joka sisältää äärimmäisen terveellisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja. Lakan siemenöljyn on huomattu tekevät iholle varsin hyvää. Siksi sitä käytetään yleisesti myös kosmetiikkatuotteissa.

3. Ne taistelevat bakteereja vastaan

Lakka sisältää ellagihappoa, jonka arvellaan olevan hyödyksi suoliston bakteeritoiminnalle. Hallauutteeksikin kutsuttu happo hillitsee huonojen bakteerien kuten salmonellan kasvua suolistossa.

4. Ne voivat tuoda helpotusta vaikealle vatsalle

Lakkoja on käytetty vuosisatojen ajan hoitona esimerkiksi ripuliin, ummetukseen ja turvotukseen. Niiden sisältämä kuitu auttaa pitämään ruuansulatuksen kunnossa.

5. Ne hellivät sydäntä ja verisuonia

Hillat sisältävät paljon rautaa ja muita terveydelle tärkeitä mineraaleja. Lisäksi niissä on paljon hyviä rasvahappoja. Nämä ainekset tekevät hyvää verenkierrolle ja sydämelle.

6. Ne saattavat ehkäistä syöpää

Lakan vaikutusta ihmisen syöpäsoluihin on testattu Suomessa. Tulokset ovat erittäin lupaavia. Kun ihmisen paksusuolisyöpäsoluja käsiteltiin taannoisissa tutkimuksissa lakkauutteella, syöpäsolujen liikkuminen hidastui.

7. Ne ovat käsittämättömän herkullisia!

Mikäs sen parempi syy syödä enemmän lakkoja. Lakat toimivat mainiosti sellaisenaan tai esimerkiksi jogurtin kera. Jos haluat sujauttaa soiden helmen jälkiruokaan, kokeile Kalle Palanderin suosimaa vaniljapannacottaa lakkasorberilla tai rukiista kääretorttua.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Ruokaisa salaatti on erinomainen lounas tai päivällinen, kunhan sen kokoaa oikein.

Salaatti on nappivalinta esimerkiksi lounaaksi – oikeastaan kelle tahansa. Hyvän, monipuolisen ja runsaan salaatin avulla jaksaa paahtaa töissä tai koulussa koko päivän, ja onhan se kermaperunoita ja lihapullia kevyempi vaihtoehto. Salaattireseptejä voi myös varioida loputtomiin.

Lue myös: Juhlava salaattibaari syntyy alle puolessa tunnissa: 3 herkullista reseptiä!

Joskus saattaa kuitenkin tuntua, ettei salaatti täytä millään tai nälkä yllättää liian nopeasti. Missä silloin mättää?

Health-sivusto kertoo, että hyvän salaatin koostamisessa kannattaa olla tarkkana. Kun nämä viisi virhettä korjaa ja salaatin kokoaa oikein, saa siitä kaikki hyödyt irti.

  1. Liikaa tai liian vähän proteiinia. Esimerkiksi kana, juustot ja kananmuna ovat hyviä valintoja proteiinin lähteiksi salaattiin, mutta jos niitä kaikkia lisää samaan annokseen, saattaa proteiineja kertyä turhan paljon. Samaan aikaan pelkkien kasvisten latominen lautaselle jättää herkästi nälkäiseksi. Salaatissa riittää noin desilitra linssejä, papuja, lihaa tai kalaa, jotta proteiinia saa ruuasta riittävästi.
  2. Kasvisvalikoima ei ole tarpeeksi monipuolinen. Salaattia, kanaa, ehkä kirsikkatomaatteja, ja siinä se. Kasvikset jäävät helposti turhan yksipuolisiksi salaatissa. Mitä enemmän erilaisia vihanneksia, sen parempi: kokeile vaikkapa kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaraastetta tai salaattisekoituksia.
  3. Liikaa tai liian vähän rasvoja. Rasvoja ei kannata pelätä, vaan esimerkiksi oliiviöljystä, balsamicosta ja mausteista saa erinomaisen korvikkeen salaatinkastikkeelle. Hyviä rasvoja salaattiin saa myös muutamasta avokadoviipaleesta tai kourallisesta pähkinöitä. Rajansa kuitenkin kaikella: kuten lihankin kanssa, maltti on valttia rasvoissa, ja eri rasvan lähteitä kannattaa jakaa eri päiville.
  4. Hiilarien unohtaminen. Kun salaattiin lisää täysjyvää, saa ruuasta sopivasti energiaa myös hiilihydraattien muodossa. Esimerkiksi kvinoa tai paahdetut perunat salaatissa tekevät olosta kylläisemmän ruokailun päätteeksi.
  5. Liian vähän mausteita. Ei ole mitään kamalampaa kuin tylsä ja mauton salaatti, jota joutuu lähes väkipakolla syömään. Yrteillä tai esimerkiksi maustesekoituksilla voi saada ihmeitä aikaan, ja samoista aineksista tehty salaatti voi maistua eri päivinä hyvinkin erilaiselta mausteita varioimalla.