Pinaatti on yksi päivittäisistä hyviksistä. Kuva: Colourbox
Pinaatti on yksi päivittäisistä hyviksistä. Kuva: Colourbox

Terveellinen ruokavalio koostuu melko yksinkertaisista osasista.

Maailma on pullollaan ruokaan liittyviä ohjeita. Yhtenä päivänä ruokagurut kehottavat ahtamaan navan täyteen superfoodeja ja toisena parasta ruokaa on maitorahka.

Ruokavinkkien keskellä menee helposti sekaisin. Mitä ihmettä ihmisen kannattaisi oikeasti syödä?

Laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen vinkkasi alkuvuodesta Me Naisille, että esimerkiksi vihanneksia valikoidessa kannattaa noudattaa ”viiden värin” -sääntöä. Toisin sanoen vihanneslautaselle tulisi päivittäin lykätä mahdollisimman monipuolisesti erilaisia kasvikunnan tuotteita. Partanen kehottaa myös luottamaan vanhaan kunnon lautasmalliin: siis neljännes hyvää proteiinia, neljännet hyvää hiilihydraattia ja puolet kasviksia ja vihanneksia.

Lautasmallit ja värisäännöt kuulostavat yksinkertaisilta vinkeiltä terveelliseen syömiseen, mutta jättävät monen mieleen edelleen kysymyksiä. Mistä ne päivän viisi väriään voisi koostaa? Minkälaisia ruokia lautasmalli parhaimmillaan sisältää?

Teoksessaan How not to die (vapaasti suomennettuna: Kuinka olla kuolematta) lääkäri Michael Greger listaa terveydelle parhaat ruuat, joita jokaisen pitäisi nauttia päivittäin.

1. Ristikukkaisia kasviksia

Parsakaalia, ruusukaalia, kaalia, kukkakaalia, lehtikaalia, retiisiä, naurista, vesikrassia... Ristikukkaisten kasvisten lista on pitkä. Niistä yksi terveydelle parhaimmista on parsakaali. Tutkimuksissa sen on esimerkiksi huomattu pienentävän rintasyöpäriskiä.

2. Tummanvihreitä vihanneksia

Esimerkiksi pinaatti, lehtikaali ja rucola pitävät sydänlääkärin loitolla. Harvardin yliopiston tutkijoiden mukaan tummanvihreiden vihannesten päivittäinen syöminen suojelee monilta kroonisilta sairauksilta ja pienentää sydänkohtauksen riskiä.

3. Lehdettömiä vihanneksia

Tässä kategoriassa saa revitellä väreillä! Lastaa päivittäin lautasellesi esimerkiksi parsaa, punajuurta, paprikaa, porkkanaa, maissia, sipulia, kurpitsaa, bataattia tai tomaattia. Tiesitkö, että tutkimusten mukaan esimerkiksi tomaatin syöminen on hyväksi silmien terveydelle?

4. Papuja

Kaikki pavut ovat terveydelle hyödyllisiä, mutta parhaiksi voisi nimetä mustat pavut. Niiden sisältämät antioksidantit tehostavat tutkimusten mukaan aivojen toimintaa. Lisäksi yhdessä papuannoksessa (eli noin desilitrassa) on roimasti proteiinia ja kuitua.

5. Marjoja

Tuoreet marjat ovat täynnä terveydelle tärkeitä ainesosia, mutta talvisaikaan tieto siitä ei lohduta. Onneksi marjojen vitamiinit säilyvät melko koskemattomina pakastaessakin! Lisää siis päivittäiseen ruokavalioosi desi marjoja.

6. Hedelmiä

Mahdollisimman monipuolinen kirjo hedelmiä pitää lääkärin loitolla, mutta suositusten mukaan pari desiä hedelmiä päivässä riittää. Satokausikalenterin mukaan tällä hetkellä kannattaa panostaa erityisesti sitrushedelmiin, kuten greippiin.

7. Pellavansiemeniä

Pellavansiemenet sisältävät runsaasti hyviä rasvoja ja kuitua. Tutkimuksissa niiden on todettu ehkäisevän esimerkiksi syöpää, sepelvaltimotautia ja diabetesta. Ja voipa niillä saada kolesterolitasonsakin kuntoon.

8. Pähkinöitä

Golfpallon kokoinen annos pähkinöitä on oiva välipala, joka sisältää vitamiineja, mineraaleja, proteiinia, kuitua ja hyviä rasvoja. Pähkinöiden hyödyt saa myös esimerkiksi maapähkinä- ja mantelivoista. Tutkimusten mukaan pähkinöiden syöminen ehkäisee sydänsairauksia ja suuresta rasvapitoisuudestaan huolimatta ne helpottavat painonpudotuksessa.

9. Mausteita

Terveellisen ruuan ei missään nimessä tarvitse olla mautonta. Mausteet antavat ruokaan vaihtelua – ja ne ovat myös terveysvalinta. Huipputrendikkään kurkuman on esimerkiksi sanottu auttavan painonhallinnassa ja ruuansulatusvaivoissa. Marylandin yliopiston tutkimuksen mukaan aiheesta tarvittaisiin kuitenkin lisää ihmisillä tehtyjä tutkimuksia.

10. Täysjyvätuotteita

Täysjyväpastaa, -leipää ja -puuroa kannattaa ehdottomasti syödä päivittäin, koska niistä saa parhaiten päivän kuiduntarpeen täyteen. Viimeaikaisten tietojen mukaan suomalaiset vaikuttavat nauttivan lähes riittävästi kuitua. Se on hieno homma se! Kuiduilla on lukuisia terveyshyötyjä. Niiden on esimerkiksi huomattu suojaavan paksusuolensyövältä.

11. Vettä

Riittävä vedensaanti takaa sen, että elimistösi toimii oikein. Vettä ei kuitenkaan kannata kitata liikaa. Vedenpuutteesta voivat kieliä esimerkiksi pissan tummuus, suun kuivuminen ja päänsärky.

Pää kii syö ja nauti

Näitä ruokia sinun pitäisi tutkitusti syödä päivittäin

Näissä ruokahommissa on hyvä muistaa, että joka ikinen ruokavalio on todistettu tieteellisesti epäterveelliseksi ja usein myös terveelliseksi ja melkein kaikenlaisien syöjien keskuudesta löytyy pitkäikäisiä ja terveitä ihmisiä. Monipuolisuus kohtuudella on hyvästä, jos se sujuu luonnostaan eikä puolet valveajasta miettien onko kaikki nyt varmasti kohdallaan. Toisaalta monet ovat nirsoudellaan tai alkoholistin ruokavaliollaan osoittaneet, että tarpeen tullessa ihminen tulee vuosia toimeen jopa...
Lue kommentti

Uuden tutkimuksen mukaan suklaanhimosta kuukautisten alla voikin syyttää yhteiskuntaa eikä biologiaa.

Iskeekö sinullekin hirveä suklaanhimo, kun se aika kuukaudesta lähestyy? Et ole ainoa, sillä jopa puolet amerikkalaisnaisista kokee samoin, kertoo uusi tutkimus.

Tutkijat ovat olettaneet, että hormonaaliset vaihtelut tai ravitsemukselliset puutteet voisivat olla syynä tähän. Uusi tutkimus kuitenkin viittaa siihen, että kuukautisiin liittyvää suklaanhimoa säätelevät ennemmin kulttuuriset normit kuin kehon toiminnot, Health.com kirjoittaa.

Tutkimuksessa verrattiin 275 naisen kyselyvastauksia suklaanhimosta, kulttuurista ja kuukautisia edeltävistä oireista (PMS). Naiset opiskelivat Albanyn yliopistossa New Yorkissa. Tutkittavat olivat kotoisin yli 25 eri maasta ja tulivat erilaisista taustoista. Tutkijat halusivat mukaan myös osallistujia, 1) jotka olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 2) joiden vanhemmat olivat syntyneet Yhdysvaltojen ulkopuolella, 3) jotka olivat asuneet muissa maissa tai 4) puhuivat varttuessaan pääosin muuta kieltä kuin englantia.

Näin naiset vastasivat

Tutkimuksen merkittävä löydös oli se, että harva Yhdysvaltojen ulkopuolella syntynyt nainen uskoi kuukautiskiertonsa vaikuttavan suklaanhimoon, kun taas amerikkalaissyntyisillä tutkittavilla asia oli päinvastoin.

41 prosenttia amerikkalaissyntyisistä naisista, jotka kasvoivat puhuen toista kieltä, ja 33 prosenttia Yhdysvalloissa syntyneistä, englantia puhuvista naisista ilmoittivat, että he olivat kokeneet suklaanhimoa tiettyyn aikaan kuukautiskiertoaan. Vain 17 prosenttia muissa maissa syntyneistä naisista raportoi samaa.

Himot yleisiä Pohjois-Amerikassa

Tutkimuksessa psykologian apuprofessorina toiminut Julia Hormes sanoi, että himot tai ainakin niiden tietyt elementit saattavat olla ominaisia vain pohjoisamerikkalaisille.

Tämä ei ole ensimmäinen tutkimus, joka viittaa siihen, että PMS-oireisiin kuuluvat ruokahimot ovat tietynlaisen elämäntyylin ja kulttuurin tuotetta. Aikaisempi tutkimus on osoittanut, että vain 28 prosenttia espanjalaisista naisista himoitsee suklaata kuukautisten alla. Vain kuusi prosenttia egyptiläisistä naisista puolestaan kaipaa suklaata ylipäätään.

Hormesin mukaan kaikkissa kielissä  ei edes ole olemassa himo-sanaa.

Tutkimustulosten perusteella suklaanhimot ovat naisten päässä – eivätkä ne ole millään tavalla sidonnaisia kehon biologisiin toimintoihin, Hormes sanoo.

Vuonna 2014 Hormesin tutkimus osoitti, että myös raskaudenaikaiset himot ovat pitkälti kulttuurillinen juttu.

Himoan kelvollista suomen kieltä

Himoatko sinäkin suklaata ennen kuukautisia? Perustelu ”hormoneista se vain johtuu” onkin valetta

Himoatko on samanlaista pissiskieltä kuin edukas. Sellaiset toimittajat, joita on koulussa kiinnostanut enemmän meiccaus, seuccaus, oman perseen tutkiminen peilistä ja selfieiden julkaiseminen siitä eli omasta fiksuimmasta kohdastaan (siis perseestä), voivat kirjoittaa "minä himoan suklaata" sen sijaan että käyttäisivät suomen kieltä persun sijaan ja kirjoittaisivat "minä himoitsen suklaata". Jos "toimittaja" kirjoittaa "himoan", hän todellisuudessa himoitsee ja edustaa älyllistä laiskuutta jos...
Lue kommentti
Lakoista voi valmistaa myös helposti hilloa. Kuva: Sanoma-arkisto / Anna Huovinen

Hilla, lakka ja suomuurain – rakkaalla marjalla on monta nimeä. Listasimme syyt, miksi soiden helmiä kannattaa ehdottomasti syödä.

1. Ne ovat pullollaan hyviä ravintoaineita

Lakka sisältää runsaasti esimerkiksi C-vitamiinia ja kuitua. Erityisesti C-vitamiinin lähteenä lakka on verraton.

2. Ne tekevät hyvää hipiälle

Hillan siemenet ovat täynnä öljyä, joka sisältää äärimmäisen terveellisiä monityydyttymättömiä rasvahappoja. Lakan siemenöljyn on huomattu tekevät iholle varsin hyvää. Siksi sitä käytetään yleisesti myös kosmetiikkatuotteissa.

3. Ne taistelevat bakteereja vastaan

Lakka sisältää ellagihappoa, jonka arvellaan olevan hyödyksi suoliston bakteeritoiminnalle. Hallauutteeksikin kutsuttu happo hillitsee huonojen bakteerien kuten salmonellan kasvua suolistossa.

4. Ne voivat tuoda helpotusta vaikealle vatsalle

Lakkoja on käytetty vuosisatojen ajan hoitona esimerkiksi ripuliin, ummetukseen ja turvotukseen. Niiden sisältämä kuitu auttaa pitämään ruuansulatuksen kunnossa.

5. Ne hellivät sydäntä ja verisuonia

Hillat sisältävät paljon rautaa ja muita terveydelle tärkeitä mineraaleja. Lisäksi niissä on paljon hyviä rasvahappoja. Nämä ainekset tekevät hyvää verenkierrolle ja sydämelle.

6. Ne saattavat ehkäistä syöpää

Lakan vaikutusta ihmisen syöpäsoluihin on testattu Suomessa. Tulokset ovat erittäin lupaavia. Kun ihmisen paksusuolisyöpäsoluja käsiteltiin taannoisissa tutkimuksissa lakkauutteella, syöpäsolujen liikkuminen hidastui.

7. Ne ovat käsittämättömän herkullisia!

Mikäs sen parempi syy syödä enemmän lakkoja. Lakat toimivat mainiosti sellaisenaan tai esimerkiksi jogurtin kera. Jos haluat sujauttaa soiden helmen jälkiruokaan, kokeile Kalle Palanderin suosimaa vaniljapannacottaa lakkasorberilla tai rukiista kääretorttua.

Kallis viini maistuu pääasiallisesti aina hyvältä, koska aivot reagoivat voimakkaasti tietoon viinin hinnasta.

Jos kaksi lasillista viiniä laittaisi vierekkäin, kumpi maistuisi sinusta paremmalta? Todennäköisesti se, jonka tiedät olevan kalliimpaa.

Time-sivusto kertoo, että hypoteesin on todistanut myös saksalaisen Bonnin yliopiston tutkimus, jonka mukaan kyse on tavallaan lumevaikutuksesta: jos viinin kerrotaan olevan halpaa tai kallista, mielipide maun miellyttävyydestä muuttuu myös.

Tutkimuksessa 30 ihmiselle annettiin useita viinimaistiaisia, ja jokaisen kohdalla viinin kerrottiin olevan joko kolmen, kuuden tai 18 euron arvoisesta pullosta. Todellisuudessa viini oli jokaisella kerralla tismalleen samaa, 12 euron arvoista juomaa.

Suurin osa arvosteli viinin paremman makuiseksi jos heille kerrottiin, että se on kallista.

Suurin osa testihenkilöistä arvioi viinin paremman makuiseksi, jos heille kerrottiin, että maistiainen on peräisin kalliista viinipullosta.

Lue myös: Mitä lempiviinisi kertoo sinusta?

Mutta mistä reaktio johtuu, ja miksi mielikuva viinin arvokkuudesta tekee siitä paremman makuista? Uudessa tutkimuksessa selvisi, että tietyistä aivojen alueista tulee muita aktiivisempia, kun ihminen saa tietoonsa viinin hinnan ennen maistamista.

Esimerkiksi se aivojen osa, joka yhdistelee uutta informaatiota aiempiin tietoihin ja muistoihin, reagoi siihen, kuinka paljon viinin kerrotaan maksavan. Tieto saattaa muuttua aivoissamme ajatukseksi siitä, että viinin täytyy hintansa mukaisesti olla hyvänmakuista, koska uskomme näin aiempien tietojemme ja muistojemme perusteella.

Hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä.

Myös aivojen aivojen palkitsemis- ja motivaatiojärjestelmä aktivoitui testien aikana. Kun nämä aivojen osat käyvät kierroksilla normaalia enemmän samaan aikaan, hinnan tietäminen voi huijata aivoja tekemään korkeampia odotuksia viinistä sekä tuntemaan enemmän mielihyvää sen juomisesta.

Kyse siis ei ole vain halusta uskoa siihen, että kallis viini on automaattisesti hyvää, vaan aivot todella luulevat saavansa hyvää viiniä.

Tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta.

Sillä, kannattaako viinejä maistella tietämättä niiden hintaa, on kuitenkin kaksi puolta. Toisaalta kaikkein paras tapa muodostaa aito mielipide viinistä – tai mistä tahansa juotavasta tai syötävästä – on maistaa sitä tietämättä hintaa. Silloin aivot eivät tee mielipidettä häiritseviä oletuksia.

Samaan aikaan tieto siitä, että viini on kallista, saa aikaa erityistä onnellisuuden tunnetta, koska mielihyvää tuottava osa aktivoituu. Aivot siis saavat lähes väistämättä aikaan reaktion siitä, että kallis viini maistuu paremmalta. Silloin saa melko varmasti vastinetta rahoilleen!

Ruokaisa salaatti on erinomainen lounas tai päivällinen, kunhan sen kokoaa oikein.

Salaatti on nappivalinta esimerkiksi lounaaksi – oikeastaan kelle tahansa. Hyvän, monipuolisen ja runsaan salaatin avulla jaksaa paahtaa töissä tai koulussa koko päivän, ja onhan se kermaperunoita ja lihapullia kevyempi vaihtoehto. Salaattireseptejä voi myös varioida loputtomiin.

Lue myös: Juhlava salaattibaari syntyy alle puolessa tunnissa: 3 herkullista reseptiä!

Joskus saattaa kuitenkin tuntua, ettei salaatti täytä millään tai nälkä yllättää liian nopeasti. Missä silloin mättää?

Health-sivusto kertoo, että hyvän salaatin koostamisessa kannattaa olla tarkkana. Kun nämä viisi virhettä korjaa ja salaatin kokoaa oikein, saa siitä kaikki hyödyt irti.

  1. Liikaa tai liian vähän proteiinia. Esimerkiksi kana, juustot ja kananmuna ovat hyviä valintoja proteiinin lähteiksi salaattiin, mutta jos niitä kaikkia lisää samaan annokseen, saattaa proteiineja kertyä turhan paljon. Samaan aikaan pelkkien kasvisten latominen lautaselle jättää herkästi nälkäiseksi. Salaatissa riittää noin desilitra linssejä, papuja, lihaa tai kalaa, jotta proteiinia saa ruuasta riittävästi.
  2. Kasvisvalikoima ei ole tarpeeksi monipuolinen. Salaattia, kanaa, ehkä kirsikkatomaatteja, ja siinä se. Kasvikset jäävät helposti turhan yksipuolisiksi salaatissa. Mitä enemmän erilaisia vihanneksia, sen parempi: kokeile vaikkapa kesäkurpitsaa, sipulia, porkkanaraastetta tai salaattisekoituksia.
  3. Liikaa tai liian vähän rasvoja. Rasvoja ei kannata pelätä, vaan esimerkiksi oliiviöljystä, balsamicosta ja mausteista saa erinomaisen korvikkeen salaatinkastikkeelle. Hyviä rasvoja salaattiin saa myös muutamasta avokadoviipaleesta tai kourallisesta pähkinöitä. Rajansa kuitenkin kaikella: kuten lihankin kanssa, maltti on valttia rasvoissa, ja eri rasvan lähteitä kannattaa jakaa eri päiville.
  4. Hiilarien unohtaminen. Kun salaattiin lisää täysjyvää, saa ruuasta sopivasti energiaa myös hiilihydraattien muodossa. Esimerkiksi kvinoa tai paahdetut perunat salaatissa tekevät olosta kylläisemmän ruokailun päätteeksi.
  5. Liian vähän mausteita. Ei ole mitään kamalampaa kuin tylsä ja mauton salaatti, jota joutuu lähes väkipakolla syömään. Yrteillä tai esimerkiksi maustesekoituksilla voi saada ihmeitä aikaan, ja samoista aineksista tehty salaatti voi maistua eri päivinä hyvinkin erilaiselta mausteita varioimalla.