Varo vaan, ettet kohta vetele hirsiä. Kuva: Shutterstock
Varo vaan, ettet kohta vetele hirsiä. Kuva: Shutterstock

Hiilaripommit, kuten vuoren kokoiset pasta-annokset ymmärtäisi, mutta että pähkinät ja banaanitkin?

Nappaatko lounaaksi salaatin ja välipalaksi pähkinöitä? Tällä reseptillä uni voi maittaa liiankin aikaisin. Jottei silmä luppaisi kesken iltapäiväpalaverin, kannattaa lautaselleen lappaa harkiten näitä ruokia. 

Köyhä salaatti
Muutama salaatinlehti, pikkuisen parsaa, jokunen siivu tomaattia ja kurkkua. Ravintoköyhä salaatti voi tuntua keveältä ratkaisulta, mutta todellisuudessa se täyttää vain hetkeksi. Vältä salaatin kanssa kovin sokeripitoista salaatinkastiketta, koska runsas sokerinsaanti voi myös väsyttää.

Banaanit ja pähkinät
Banaaneissa on paljon magnesiumia, eli mineraalia, joka rentouttaa lihaksia. Tästä syystä magnesiumpitoiset ruuat sopii nautittavaksi urheilusuorituksen jälkeen tai ennen nukkumaanmenoa. Myös pähkinät, erityisesti mantelit, cashew- ja maapähkinät sisältävät paljon magnesiumia.

Maitotuotteet
Monen vatsa on sietänyt maitotuotteita nuorempana, mutta vanhemmiten laktoosivaivat voivat ilmetä myös väsymyksen oireina. Jos oikein haukotuttaa, tsekkaa tuoteselosteesta, sisältääkö ruoka maitotuotteita. Yllättävätkin ruuat, kuten monet kinuskin makuiset tuotteet voivat pitää sisällään maitoa.

Eilisillan tuhti ateria
Kiireisen päivän jälkeen illallinen saattaa venähtää myöhäiseksi ja toisinaan hyvinkin tuhdiksi. Raskaat liharuoat tai maitotuotteet tai eivät ole kuitenkaan paras mahdollinen päivänpäättäjä, koska ne voivat valvottaa ja siirtää väsymystä yhä seuraavaan päivään.

Yllättävät herkut
Silloin tällöin nautitut "palkintoherkut" voivat väsyttää varsinkin keventäjää, joka muutoin nauttii monipuolista ja ravintorikasta ruokaa. Väsymys johtuu siitä, ettei keho ole tottunut sokeripommiin, ja joutuu sulattelemaan yllätyshyökkäystä.

Mitäs tässä enää uskaltaakaan syödä?

 

 

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?

Oletko aivan poikki työpäivän tai markettivisiitin jälkeen? Syynä voi olla herkistyminen erilaisille ärsykkeille.

Erityisherkkyys on ominaispiirre, josta on viime vuosina puhuttu jatkuvasti enemmän ja jonka yhä useampi tunnistaa itsessään. Kaikki herkkyys ei kuitenkaan ole erityisherkkyyttä, ja herkkyyksissäkin on eroja. Jos esimerkiksi ylivirityt helposti ulkoisista ärsykkeistä, saatat olla pikemminkin ärsykeherkkä kuin erityisherkkä.

Psykologi ja kouluttaja Heli Heiskasen mukaan erityisherkkyys on kokonaisvaltainen ja synnynnäinen koko hermoston ominaispiirre, jonka yksi osa ärsykeherkkyys on.

– Ärsykeherkkyys tarkoittaa erityisherkän ihmisen kohdalla taipumusta ylivirittyä ja väsyä runsaista ärsykkeistä. Huomatessa jokaisen pikkuasian hän väsyy nopeasti joutuessaan käsittelemään niin paljon tietoa.

Ärsykeherkkää rasittavia aistimuksia on paljon. Niitä ovat esimerkiksi kirkkaat valot, voimakas kosketus ja epämiellyttävä materiaali vaatteissa. Myös pahat hajut ja maut, kiire, uudet asiat, ihmiset ja miellyttävätkin asiat voivat olla rasittavia ärsykkeitä. 

Herkkyys voi olla myös opittua. Ärsykeherkkyys voi olla seuraus pitkäaikaisesta stressistä ja uupumuksesta, eikä se välttämättä liity erityisherkkyyteen.

”Mitta tulee täyteen nopeasti ja ärsykeherkkä kaipaa rauhaa.”

Heiskasen mukaan ei-herkät ihmiset eivät yleensä väsy yhtä nopeasti, sillä he eivät havaitse kaikkia tai välttämättä lainkaan samoja asioita kuin ärsykeherkkä.

– Ärsykkeille herkkä ihminen kokee asiat voimakkaammin, jolloin mitta tulee täyteen nopeasti ja ihminen kaipaa rauhaa.

Ärsykeherkkä ei sen sijaan ole välttämättä taipuvainen emotionaalisuuteen, aistiherkkyyteen tai syvällisyyteen, joita pidetään eritysherkkyyden muina keskeisinä piirteinä.

Elämä on tasapainottelua

Heiskasen mukaan ärsykeherkyyteen auttaa tasapainon löytäminen. Sitä etsiessä joutuu rajaamaan tarkemmin arjen asioita: mitä tekee ja milloin lepää.

– Jos välttelee liikaa ärsykkeitä, on entistä alttiimpi niille. Mutta jos liikaa altistaa itseään, se aiheuttaa ylikuormitusta ja lisäherkistymistä, Heiskanen kertoo.

Ylikuormittuessaan ärsykeherkkä ei suoriudu hyvin arkipäiväisistä asioista, kuten työstään tai koulutehtävistä. Kun suorituskyky laskee, ihminen voi kokea huonommuutta verratessaan itseään muihin. Ylikuormitus voi johtaa hermoston yliviritystilaan, joka aiheuttaa väsymystä, ärtyneisyyttä ja ajatuksen tökkimistä.

”Ärsykeherkkyys auttaa tekemään tavallista tarkempia havaintoja.”

Heiskanen muistuttaa, että ärsykeherkkyydessä on tietysti myös hyviä puolia.

– Se pakottaa harjoittelemaan ja pitämään huolta omasta hyvinvoinnista, sekä auttaa tekemään tavallista tarkempia havaintoja. Myös syvemmät aistimukset auttavat nauttimaan miellyttävistä asioista entistä enemmän.

Mistä ärsykeherkkyyden voi tunnistaa?

  1. Tavalliset työpäivät, ostosreissut supermarketissa tai ihmisvilinä rasittaa sinua enemmän kuin muita.
  2. Koet ja ymmärrät asiat syvemmin. Havainnot ovat vivahteikkaita, ja huomaat pienet yksityiskohdat.
  3. Oma tila on sinulle elinehto.  
  4. Pyrit vähentämään ylimääräistä hälyä.