Unettomuus ei ole naurun asia. Kuva: Shutterstock
Unettomuus ei ole naurun asia. Kuva: Shutterstock

Jo yksi uneton yö pistää kropan koville.

Harva nukkuu jokaisen yönsä kuin tukki. Ja kaikki tietävät, miten kurjan olon muutaman tunnin pedissä pyöriskely tuo. Hikinen kieriskely unta tavoitellessa johtaa seuraavan päivän nuokkuiluun ja lähes krapulaiseen kolotukseen.

Unettomuuden vaikutukset kehoon ovat luonnollisesti sitä rajummat, mitä pidemmän aikaa valvoo. On tutkittu, että suorituskyky heikkenee jopa 25 prosenttia aina jokaista unetonta yötä kohden. University of Wisconsin-Madisonissa rotilla tehty tutkimus osoitti, että unettomuuden seurauksena aivot voivat jopa ”nukahtaa” itsekseen, vaikka eläimen keho oli hereillä.

Jos ihmisillekin käy näin unettomuuden seurauksena, ei ihme, että Suomessakin on kaamosaikaan liikkeellä aikamoisia zombeja.

Näin unettomat yöt näkyvät kehossa

24 tunnin jälkeen: keskittymisongelmia

Jo vuorokauden unettomuuden seurauksena keskittymiskyky heikkenee, ja yhteen asiaan paneutuminen vaikeutuu. Esimerkiksi työmuisti toimii vielä jokseenkin hyvin, mutta esimerkiksi koordinaatiokyky heikkenee. Lisäksi aivojen kyky poimia relevanteimmat tiedot kuhunkin tilanteeseen muodostuu haasteellisemmaksi. Myös päätösten tekeminen vaikeutuu, joten ei turhaan kehoteta nukkumaan yön yli isoja päätöksiä miettiessä. Urheileminen onnistuu vielä, mutta reaktiokyky heikkenee.

”Ei turhaan kehoteta nukkumaan yön yli isoja päätöksiä miettiessä.”

Yhtä kaikki, vuorokauden valvominen on verrattavissa siihen, että veressä on 0,1 prosenttia alkoholia.

36 tunnin jälkeen: muistivaikeuksia

Kasvomuisti alkaa hävitä ja oikeita sanojakin on vaikeuksia löytää. Puolentoista vuorokauden unettomuus vaikeuttaa puheentuottamista esimerkiksi sen vuoksi, että verbejä ja substantiiveja alkaa olla haastavaa erottaa toisistaan.

48 tunnin jälkeen: sairastumisia

Keho on jo todella rasittunut ja suorastaan ylistressaantunut kahden vuorokauden valvomisen seurauksena. Vastustuskyky on jo huomattavasti heikompi kuin hyvin yönsä nukkuneen, mikä johtuu siitä, että valkosolujen määrä laskee. Taudit tarttuvat siis herkemmin, ja niistä paraneminen pitkittyy. Myös reaktiokyky 48:n tunnin univajeen myötä on hyvin heikko, minkä vuoksi vaaratilanteille altistuminen esimerkiksi liikenteessä lisääntyy.

”Taudit tarttuvat siis herkemmin, ja niistä paraneminen pitkittyy.”

72 tunnin jälkeen: täysin sekaisin

Jännittävää kyllä, kolmen vuorokauden valvomisen jälkeen olo ei välttämättä ole toivoton. Sen sijaan keskittymiskyky on jo olematon, eikä asioihin voi paneutua muutamaa sekuntia kauempaa. Myös yleinen motivaatiotaso romahtaa. Tässä vaiheessa kuvioihin astuvat myös aistikokemukset, jotka voivat muistuttaa psykoosiin kuuluvia oireita, esimerkiksi näköharhoja. Lisäksi aivot alkavat nukahdella ”mikrouniin” muutamiksi sekunneiksi, mikä voi luonnollisesti johtaa äärimmäisiin vaaratilanteisiin.

Lähde: Bustle.com

Torkuttaminen tuntuu useimpina aamuina täysin välttämättömältä, mutta tavasta on enimmäkseen vain haittaa.

Herätyskello soi, mutta ääni saa lähinnä kääntämään kylkeä. Vielä viisi minuuttia… eikun sittenkin vielä kolme… Monet laittavat lukemattomia herätyksiä päälle vain sen takia, että ylös nouseminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Toiset torkuttavat, koska se on niin ihanaa ja lohduttavaa.

– Myönnetään. Minä torkutan. Siitäkin huolimatta, että tiedän hyvin, ettei niin kannattaisi tehdä. Olen monet kerrat lukenut, kuinka torkuttaminen tekee tokkuraiseksi, pilaa unirytmin ja muutenkin asiantuntijoiden mukaan vaikuttaisi tuhoavan elämän. Mutta minkäs teet, kun torkuttaminen on niin ihanaa, kertoo Milla, 25.

”Torkutan ihan puhtaasti siksi, että se on niin pirun nautinnollista.”

Hän torkuttaa puhtaasti nautinnollisista syistä.

– Herään usein arkiaamuina puoli tuntia tavallista aiemmin, jotta voin torkuttaa kunnolla. Torkuttaminen on ihanaa tietenkin siksi, että on aamulla mainiota herätä tietoon, että voi nukkua vielä vähän pidempään. Lisäksi lyhyiden torkahdusten välillä voi parhaimmillaan nähdä suloisia unia.

Vaikka torkuttamisesta voisikin aamutuimaan saada hetkeksi lohtua, se ei pidemmän päälle ole hyvä keino pidentää unen määrää. Vaikka unien venyttämisen voisi kuvitella auttavan väsymykseen, ovat torkutuksen vaikutukset todellisuudessa päinvastaiset.

Lue myös: Teitkö sinäkin taas nämä virheet? 5 asiaa, joita ei kannata himoita heti aamusta, jos haluaa olla virkeä

Huffpost-sivuston mukaan sekä unen kesto että laatu vaikuttavat siihen, kuinka virkeältä olo tuntuu päivällä. Torkuttaminen voi aiheuttaa kehnon olon johtuen niin sanotusta heräämisen hitaudesta. Se aiheuttaa uneliaisuutta, ärtyneisyyttä ja sekavaa oloa.

Kun torkuttaa, alkaa joka herätyskellon pirinän jälkeen uusi unisykli, joka keskeytyy toistuvasti.

Heräämisen vaikeus johtuu siitä, että torkutusuni on paljon huonolaatuisempaa kuin tavallinen uni. Torkuttaessa jokaisen herätyskellon pirinän jälkeen alkaa uusi unisykli. Toistuvien herätyksien takia unisykli ei pääse loppuun asti, vaan keskeytyy toistuvasti. Kaikkein virkeimmillään ihminen on herätessään unikierroksen päätteeksi.

Miten torkutuksesta voi sitten päästä eroon? Kokosimme siihen viisi vinkkiä.

1. Laita herätyskello niin kauas, ettet yllä siihen sängystä käsin 

Kun herätyskello on esimerkiksi huoneen toisella puolella pöydällä tai lattialla, on pakko nousta ylös sammuttamaan se. Mitä kauemmas herätyskellon vie, sen parempi: silloin myös sänky jää kauas taakse ja houkutus palata vällyjen väliin ei ole niin paha. Siinähän sitä on jo pystyssä, joten samalla vauhdilla voi jatkaa keittiöön aamupalalle.

2. Aseta herätyskello soimaan mahdollisimman myöhään

Herätyskelloa ei kannata laittaa soimaan liian aikaisin, muuten jättää itselleen turhaan torkutusvaraa. Optimaalisinta on asettaa herätys ajankohtaan, jolloin on pakko viimeistään nousta ylös. Kyseinen aika on monille kutakuinkin sama joka aamu. Pitkällä aikavälillä keho tottuu heräämään aina tiettyyn aikaan ja oppii päättämään unisyklin herätyskellon soimiseen. Ihminen herää kaikkein virkeimmillään, kun herätys ei keskeytä unisykliä.

3. Mieti, mitä oikeasti haluat ehtiä tehdä aamulla 

Aika moni vannoo esimerkiksi käyvänsä suihkussa, föönaavansa hiukset sekä meikkaavansa ajatuksella. Kun herätyskello soi, sitä päätyy kuitenkin usein kääntämään kylkeä ja toteamaan, että kyllä ne ripsarit ehtii bussissakin taiteilla. Ole rehellinen itsellesi äläkä varaa sitä turhaa varttia hiusten kihartamiselle, jota et kuitenkaan tule tekemään. Kannattaa mieluummin nukkua keskeytyksettä 15 minuuttia kauemmin.

4. Tee itsellesi ihana aamiainen valmiiksi tai sovi aamupalavuoroista esimerkiksi kumppanin kanssa

Jos herätessä tietää, että jääkaapissa odottaa herkullinen marjatuorepuuro tai smoothie, nousemiseen saa ihan uudenlaista motivaatiota. Jos taas kumppani on tehnyt ruisleivät valmiiksi, ei edes kehtaa jäädä sänkyyn köllimään.

5. Ajasta kahvinkeitin

Monissa kahvinkeittimissä on ajastinvaihtoehto, jota kannattaa hyödyntää. Ajasta kahvi porisemaan samaan aikaan, kun herätyskellosi soi. Kahvin herkullinen tuoksu ja tieto siitä, ettei tarvitse kuin kaataa juomaa mukiin ilman keittämisen vaivaa, saavat heräämisen tuntumaan helpommalta.

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?