Onni 15-vuotiaana on eri asia kuin 55-vuotiaan onni.

Jokainen meistä haluaa olla onnellinen. Ei siis ihmekään, että netti on pullollaan vinkkejä siihen, miten onnen voi saavuttaa.

Onnellisuutta ei kuitenkaan tule ajatella yksittäisenä asiana. Inc.-sivustolla Stanfordin sosiaalipsykologi Jennifer Aaker kertoo, että onni on varsin liikkuva käsite. Onnellisuus ei ainoastaan tarkoita eri ihmisille eri asioita, vaan ajatus siitä muuttuu moneen kertaan yhden ihmisen elämän varrella.

Aaker tiimeineen analysoi yli 12 miljoonaa blogitekstiä. Kirjoitusten avulla tutkimusryhmä huomasi, että ihmiset käyvät elämän aikana läpi viisi erilaista onnellisuuden vaihetta.

1. vaihe: Keksintö

Moni teini-ikäinen tuntee olevansa yksin maailmassa, ja alle parikymppisenä elämä on helposti painiskelua oman itsen löytämisen ja muiden ymmärryksen hakemisen kanssa. Omat tavoitteet ja oma identiteetti ovat vielä mysteeri. Siksi onnellisuus tarkoittaakin teini-ikäiselle oikeastaan samaa kuin innostuminen.

2. vaihe: Takaa-ajo

Pari-kolmekymppisenä elämän tavoite ja päämäärä alkavat hahmottua. Samaan aikaan muodostuu ajatus siitä, mikä elämässä on tärkeää. Isojen havahtumiset tarjoavat uusia ulottuvuuksia myös onnellisuuteen. Kaikki ei kuitenkaan ole vielä valmista.

”Tässä iässä onnea koetaan erityisesti silloin, kun menestyy ja pystyy johonkin”, Aaker kertoo. Oma onni muodostuu ennen kaikkea muiden ihmisten mielipiteistä ja hyväksynnästä.

3. vaihe: Tasapaino

Yli kolmekymppisenä onni löytyy pysyvyydestä. Moni löytää eniten iloa perheen hyvinvoinnista ja siitä, että oma olo ei hetkahda ihan pienestä. Omien tekojen ja ylipäätään elämän merkitys alkaa jo muodostua.

4. vaihe: Merkitys

Keski-ikäisyyteen kasvaessa elämän merkitys vihdoin valottuu. Siihen merkityksellisyyden tunteeseen kytkeytyy Aakerin mukaan myös onnellisuus. Mikä se elämän merkitys sitten on? Jokaisella on oma vastaus. Merkityksen voi löytää esimerkiksi perheestään tai siitä, että huomaa pystyvänsä vaikuttamaan maailmaa.

5. vaihe: Vivahteet

Kun vuodet ovat vierineet tarpeeksi pitkälle, ihminen oppii arvostamaan saavutuksiaan ja niitä pieniäkin asioita, jotka hänellä on. ”Kiitollisuudentunne kasvaa 50–60-vuotiaana. Siitä eteenpäin onnellisuus liittyy yhä enemmän siihen, että tuntee sisäistä rauhaa, onnea ja autuutta”, Aaker kertoo.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, voit tilata sen kautta lehden maksuttoman näytenumeron kotiisi.

Onnellisuuden historiaa:

  • Filosofi Demokritoksen mukaan onnellinen on hän, joka ei sure sitä mikä puuttuu, vaan iloitsee siitä mitä on.
  • Rakkauden jatke. Sitä onnellisuus on filosofi Platonin näkemyksen mukaan. Rakkaus puolestaan on kaipuuta hyvään, jota ei voi koskaan saavuttaa. Matkalla kohti rakkautta ihminen voi kuitenkin päätyä onnellisuuteen. 
  • Filosofi Aristoteles oli sitä mieltä, että onnellisuus on elämän päämäärä. Niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvään, ihminen voi olla onnellinen.
  • Psykoanalyysin isän Sigmund Freudin mukaan onnellisuuteen tarvitaan ennen kaikkea rakkautta ja työtä.

Torkuttaminen tuntuu useimpina aamuina täysin välttämättömältä, mutta tavasta on enimmäkseen vain haittaa.

Herätyskello soi, mutta ääni saa lähinnä kääntämään kylkeä. Vielä viisi minuuttia… eikun sittenkin vielä kolme… Monet laittavat lukemattomia herätyksiä päälle vain sen takia, että ylös nouseminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Toiset torkuttavat, koska se on niin ihanaa ja lohduttavaa.

– Myönnetään. Minä torkutan. Siitäkin huolimatta, että tiedän hyvin, ettei niin kannattaisi tehdä. Olen monet kerrat lukenut, kuinka torkuttaminen tekee tokkuraiseksi, pilaa unirytmin ja muutenkin asiantuntijoiden mukaan vaikuttaisi tuhoavan elämän. Mutta minkäs teet, kun torkuttaminen on niin ihanaa, kertoo Milla, 25.

”Torkutan ihan puhtaasti siksi, että se on niin pirun nautinnollista.”

Hän torkuttaa puhtaasti nautinnollisista syistä.

– Herään usein arkiaamuina puoli tuntia tavallista aiemmin, jotta voin torkuttaa kunnolla. Torkuttaminen on ihanaa tietenkin siksi, että on aamulla mainiota herätä tietoon, että voi nukkua vielä vähän pidempään. Lisäksi lyhyiden torkahdusten välillä voi parhaimmillaan nähdä suloisia unia.

Vaikka torkuttamisesta voisikin aamutuimaan saada hetkeksi lohtua, se ei pidemmän päälle ole hyvä keino pidentää unen määrää. Vaikka unien venyttämisen voisi kuvitella auttavan väsymykseen, ovat torkutuksen vaikutukset todellisuudessa päinvastaiset.

Lue myös: Teitkö sinäkin taas nämä virheet? 5 asiaa, joita ei kannata himoita heti aamusta, jos haluaa olla virkeä

Huffpost-sivuston mukaan sekä unen kesto että laatu vaikuttavat siihen, kuinka virkeältä olo tuntuu päivällä. Torkuttaminen voi aiheuttaa kehnon olon johtuen niin sanotusta heräämisen hitaudesta. Se aiheuttaa uneliaisuutta, ärtyneisyyttä ja sekavaa oloa.

Kun torkuttaa, alkaa joka herätyskellon pirinän jälkeen uusi unisykli, joka keskeytyy toistuvasti.

Heräämisen vaikeus johtuu siitä, että torkutusuni on paljon huonolaatuisempaa kuin tavallinen uni. Torkuttaessa jokaisen herätyskellon pirinän jälkeen alkaa uusi unisykli. Toistuvien herätyksien takia unisykli ei pääse loppuun asti, vaan keskeytyy toistuvasti. Kaikkein virkeimmillään ihminen on herätessään unikierroksen päätteeksi.

Miten torkutuksesta voi sitten päästä eroon? Kokosimme siihen viisi vinkkiä.

1. Laita herätyskello niin kauas, ettet yllä siihen sängystä käsin 

Kun herätyskello on esimerkiksi huoneen toisella puolella pöydällä tai lattialla, on pakko nousta ylös sammuttamaan se. Mitä kauemmas herätyskellon vie, sen parempi: silloin myös sänky jää kauas taakse ja houkutus palata vällyjen väliin ei ole niin paha. Siinähän sitä on jo pystyssä, joten samalla vauhdilla voi jatkaa keittiöön aamupalalle.

2. Aseta herätyskello soimaan mahdollisimman myöhään

Herätyskelloa ei kannata laittaa soimaan liian aikaisin, muuten jättää itselleen turhaan torkutusvaraa. Optimaalisinta on asettaa herätys ajankohtaan, jolloin on pakko viimeistään nousta ylös. Kyseinen aika on monille kutakuinkin sama joka aamu. Pitkällä aikavälillä keho tottuu heräämään aina tiettyyn aikaan ja oppii päättämään unisyklin herätyskellon soimiseen. Ihminen herää kaikkein virkeimmillään, kun herätys ei keskeytä unisykliä.

3. Mieti, mitä oikeasti haluat ehtiä tehdä aamulla 

Aika moni vannoo esimerkiksi käyvänsä suihkussa, föönaavansa hiukset sekä meikkaavansa ajatuksella. Kun herätyskello soi, sitä päätyy kuitenkin usein kääntämään kylkeä ja toteamaan, että kyllä ne ripsarit ehtii bussissakin taiteilla. Ole rehellinen itsellesi äläkä varaa sitä turhaa varttia hiusten kihartamiselle, jota et kuitenkaan tule tekemään. Kannattaa mieluummin nukkua keskeytyksettä 15 minuuttia kauemmin.

4. Tee itsellesi ihana aamiainen valmiiksi tai sovi aamupalavuoroista esimerkiksi kumppanin kanssa

Jos herätessä tietää, että jääkaapissa odottaa herkullinen marjatuorepuuro tai smoothie, nousemiseen saa ihan uudenlaista motivaatiota. Jos taas kumppani on tehnyt ruisleivät valmiiksi, ei edes kehtaa jäädä sänkyyn köllimään.

5. Ajasta kahvinkeitin

Monissa kahvinkeittimissä on ajastinvaihtoehto, jota kannattaa hyödyntää. Ajasta kahvi porisemaan samaan aikaan, kun herätyskellosi soi. Kahvin herkullinen tuoksu ja tieto siitä, ettei tarvitse kuin kaataa juomaa mukiin ilman keittämisen vaivaa, saavat heräämisen tuntumaan helpommalta.

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?