Melkoinen akrobaatti. Kuvat: Panu Pälviä

Räppäri Elastinen käy akrobatiatunneilla, jotta voi kieppua keikalle volttisarjoilla. Megatraanaaja ehtii myös heilua tuulimyllynä, tehdä maalin ja tuijottaa seinää.

Maanantai

Jalat makaronina

Trampoliinilla hyppely näyttää helpolta, mutta parinkymmenen minuutin jälkeen jalat ovat kuin makaronit. Voltteja olen yrittänyt tehdä jo teinistä asti, joten niiden harjoittelu tuntuu helpommalta. Tavoitteenani on oppia Kummelista tuttu flic flac -sarja eli yhteen putkeen arabialainen, taaksepäin puolivoltti ja voltti. Se on yksi syy, miksi aloitin alku­keväästä yksityiset akrobatia-tunnit Helsingin Taitoliikunta­keskuksessa.

Hyvää yritän, mutta priimaa tuppaa tänäänkin. Onnistun tekemään ensimmäistä kertaa puolivoltin taaksepäin ilmavolttiradalla eli air-trackillä ilman opettajani Markus Mannilinin käsien apua. Pikkupoikamainen riemu seuraa läpi tunnin.

"Uskon, että liikuntaharrastukseni tekevät minusta paremman ihmisen. Terveys on elämässä tärkeintä."

Tiistai

Maskotti maalintekijänä

Olen futisjoukkueemme maskotti, enkä syyttä! Pelaamiseni on lähinnä avutonta pyörimistä. Aina kun saan pallon, syötän sen mahdollisimman nopeasti eteenpäin. Valttikorttini on hyvä juoksukunto, mikä tekee minusta hyvää treeniseuraa. Onnistuin tänään harjoituksissa pitkästä aikaa maalinteossa. Koko joukkue repesi suosionosoituksiin.

HSP-jalkapallojengin perustimme neljä vuotta sitten ystäväporukalla. Halusimme tavata säännöllisemmin kuin silloin tällöin baarissa. Monet ovat jo perheellisiä, joten iltayhdeksän peliaika uppoaa kaikkien kalentereihin. Pelaamme FC Konnun alaisuu­dessa kuutosdivarissa. Käpylän cupin voitimme muu­­tama vuosi sitten kuin ihmeen kaupalla. Peleissä istun nykyään katsomossa, koska tai­donnäytteeni alkoivat vetää liikaa yleisöä. Pakko myöntää, että joukkueen risteilyt ja sau­naillat ovat kauden kohokohtia.

 

Elastisen pelinumero on 98, joka viittaa hänen yrityksensä Rähinä Recordsin perustamisvuoteen.

Keskiviikko

Voimaa renkaista
Liikunnallisen herätyksen koin vuonna 2008. Iltapäivän kestävän kahvakuulakurssin jälkeen en päässyt neljään päivään omin avuin ylös sängystä. Tajusin, että tavassani treenata oli jotain pielessä. Siirryin salilaitteissa pumppaamisesta toiminnalliseen harjoitteluun. Treenaan voimistelurenkailla, oman kehon painolla ja levytangoilla Herttoniemen Underground garagessa. Valmentajani Väinö Lestelä tekee minulle ohjelman kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan.

Nyt olen paljon paremmassa kunnossa kuin nuorena, jalatkaan eivät ole enää ruipelot. Sikspäkki ja iso hauis olivat ennen motivaationi hikoilla, nykyään tasapainoinen ja terve keho. Treenaan edelleen kovilla sykkeillä. En voi sietää, jos harjoitusten jälkeen on vielä virtaa. Kova treeni saa minut onnelliseksi.

 

Toisella puolella salia treenaavat vauvat. "Saan temppuilla rauhassa, sillä he eivät osaa vielä fanittaa."

Torstai

Asennetta tanssiin!
Lapsena voitin aina tanssiskabat. Kun yläasteella luokalleni tuli poika, jonka varjoon jäin, menin breakdance-tunneille. Helsingin kisahallilla ottelimme toisia tanssijengejä vastaan. Taiteilijanimeni on peräisin sieltä, isot pojat keksivät sen. Tänään kävin ystävieni katutanssikeskuksessa Saiffassa verestämässä vanhoja taitoja. Harjoittelin perinteistä tuulimyllyä. Pyörin vimmatusti 70-luvun funkin soidessa. Kaikkia vanhoja bravuureitani en uskalla tehdä, paikat menevät helposti rikki.

"Tykkään treenata kovaa, mutta järkevästi. Oksennan mieluummin kuin rikon selän."

Perjantai

Lekalla lähtee
näyttäisi pahalta, jos esiintyisin televisiossa silmä mustana. Siksi laitoin jäähylle rakkaat harrastukseni kickboxingin ja järjestysmiesten suosiman
defendon. Treenaan kuntokes­kuksessa, jossa voi lyödä lekalla ja kiipeillä köysissä. Tänään työnnän ja vedän kelkkaa huoneen poikki. Painot ovat minimissä, silti lihakset kämmenestä jalkapöytään virittyvät.

Lauantai

Jumppatunti keikalla
Tämän opin jo varhain: paras  esiintymistyyli on energinen. NTM räppäsi vuonna 1998 Pariisissa pitäen koko stadionin otteessaan. Kävin esityksen läpi minuutti minuutilta. Tuota dvd:tä on kiittäminen, että sain ensimmäisen levytyssopimukseni. Nyt Tampereen Fat ladyn lavalla heilun kuin aerobic-tunnilla. Keikan jälkeen otan pikasuih­kun ja fanien seurassa.

Sunnuntai

Seinämeditaatiota
Laitan kynttilän palamaan ja tuijotan viisitoista minuuttia seinää. Olen innostunut henkisistä muskeleista. Sunnuntai tarkoittaa rauhoittumista ja huoltoa: pyykkiä, saunaa ja venyttelyä. Myös ruokailuni on mennyt uusiksi, ja syön kuin hevonen: iltapalaksi kaalia ja kanaa. Poikamiehen ei tarvitse taipua kulinaarisiin taitoihin.

Juttu on julkaistu Me Naiset Sportin numerossa 4/2013.

Elastisen päivä Vain elämää -ohjelmassa Nelosella pe 17.10. klo 20.

Lue myös:

Nasse-setä yllättää Elastisen Vain elämää -päivänä

Elastinen paljastaa saltun puolensa: piilotteli asiaa 20 vuotta

Elastinen: "En ota paineita seurustelusta tai jälkikasvusta"

Kimmo Laiho

on Helsingissä asuva rap-artisti ja musiikkituottaja. Elastisena tunnettu laulaja on perustamansa Rähinä Records -levy-yhtiön toimitusjohtaja. Hän on mukana Vain elämää -ohjelman kolmannella tuotantokaudella.

Yksinkertainen valinta kertoo tärkeästä elämänasenteesta. Haluatko edes olla onnellisempi?

Raha ja aika ovat molemmat tärkeitä asioita elämässä. Varsinkin kun niistä on pulaa, ihmiset uskovat, että lisäraha ja -aika tekisivät heidät onnellisemmiksi.
Mutta jos saisi valita vain toisen, kumpaa ihmiset todella hamuavat lisää: rahaa vai aikaa?

Mieti sinäkin nyt tarkkaan kysymystä ja vastaa siihen alla. Näet samalla reaaliaikaisen tuloksen, mitä muut ajattelevat asiasta.

Kysymys ei välttämättä näy kaikilla mobiililaitteilla. Jos et näe sitä yllä, vastaa siihen täällä.

 

Lisää rahaa vai aikaa – miksi tämä yksinkertainen kysymys on niin tärkeä?

Amerikkalaisprofessori Hal Hershfield uskoo, että tämä valinta liittyy onnen tunteeseemme. Hershfieldin tutkimusryhmän uusista löydöksistä kertoo The New York Times.

Laajassa tutkimuksessa Hershfieldin ryhmä kysyi yli 4 000 amerikkalaiselta, haluaisivatko he enemmän rahaa vai enemmän aikaa. Vaikka suurin osa ihmisistä valitsi rahan ajan sijasta, ajan valitseminen liittyi vahvemmin hyvään oloon.

Aikaa rakastava vähemmistö eli noin kolmasosaa oli selvästi onnellisempi ja tyytyväisempi elämäänsä. Tutkijoiden mukaan ajan valitseminen rahan sijasta ennakoi suurempaa onnellisuuden tunnetta myös tulevaisuudessa eikä pelkästään kyseisellä valintahetkellä.

Koehenkilöt joutuivat kertomaan ennen tutkimustaan muun muassa nykyisen tulotasonsa ja mielen tilansa. He pääsivät myös listaamaan syyt, miksi he haluaisivat enemmän rahaa tai vastaavasti enemmän aikaa. Näissä vastauksissa ilmeni Hershfieldin mukaan tärkeät asenne-erot: aikaa suosivat ihmiset suunnittelivat käyttävänsä lisäaikansa todellisten tarpeiden sijasta enemmin muihin ihmisiin sekä omiin suosikkijuttuihinsa. Esimerkiksi tärkeä harrastus voitti kodin siivouksen, kun kysymys oli ajasta. Tällaiset valinnat ennakoivat vahvasti onnellisuutta, tutkimusryhmä sanoo.

Lue myös! Näin ajatus onnellisuudesta muuttuu elämän aikana – 5 vaihetta

Tutkimuksen tulokset esiteltiin alun perin Social Psychological and Personality Science -julkaisussa.

Tavallisessa elämässä jokainen joutuu tekemään valintoja rahan ja ajan välillä melkein päivittäin.

Kannattaako säästää ajassa ja valita bussi kotiin vai pitäisikö kävellä ja laittaa rahaa säästöön? Onko syytä jäädä ylitöihin ja tienata rahaa perheelle vai onko kotona vietetty aika tärkeämpää?

Joskus ihmisillä ei ole lainkaan vaihtoehtoja, kun heidän esimerkiksi pitää pärjätä pienillä tuloilla ja saada rahat riittämään seuraavaan kuukauteen saakka. Mutta jos tilanteessa on yhtään valinnanvaraa ja ajan suosiminen rahan sijasta käy edes kerran mielessä, on se tutkijoiden mukaan jo tärkeä askel kohti onnellisempaa elämää.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kuvia Suomen tunnetuimmista julkkiksista, visuaalista ilotulitusta ja pettämätöntä tyylitajua. Joko olet kuullut näistä naisista?

Meikkaajat, kuvaajat ja muut luovan alan taustahenkilöt ovat alkaneet Suomessakin nousta valokeilaan. Hyviä esimerkkejä ovat ohjaaja Viivi Huuska, dj Taika Mannila, meikkaaja-stylisti Senay Coco ja valokuvaaja Janita Autio: heillä kaikilla on oma, persoonallinen tyylinsä, tuhansia Instagram-seuraajia ja ikä vain parikymmentä vuotta.

Viivi Huuska

 

A photo posted by VIIVI HUUSKA 🍒 (@vitunviivi) on

Viivi Huuska on yksi viime aikojen puhutuimmista musiikkivideoiden ohjaajista. Kohutut Antti Tuiskun Peto on irti ja Cheekin Me Ollaan Ne Part 2 -videot ovat naisen käsialaa.

Värikäs ja räväkkä tyyli on helposti tunnistettava ja usein myös provosoiva. Monet otokset ovat päätyneet otsikoihin, kuten esimerkiksi kuva Sini Sabotagesta istumassa alushousut nilkoissa vessanpöntöllä. Viivi on myös ollut mukana tekemässä veljensä Cristal Snow'n musiikkivideota.

Lue myös: Cristal Snow: ”Kasvatin siskoani kuin omaa tytärtä”

Taika Mannila

 

A photo posted by Taika Mannila (@magicmannila) on

Taika Mannila on radiotoimittaja, kuvittaja ja dj. Yhdessä Lina Schifferin kanssa he muodostavat D.R.E.A.M.-dj-duon. Räppiä ja r'n'b:ta soittava parivaljakko on kovassa nosteessa. Jos Helsingissä järjestetään avajaiset, muotinäytös tai jokin muu pr-tapahtuma, ovat nämä naiset todennäköisesti puikoissa. Syyskuusta lähtien D.R.E.A.M.:ia voi kuulla radio Basson taajuuksilla. 

Senay Coco

Stylisti ja meikkitaiteilija Senay Cocon työnjälkeä näkee tv-mainoksissa, mainoskuvissa ja esimerkiksi Evelinan ja Sini Sabotagen musiikkivideoilla. Senayn tyyli on usein tumma ja dramaattinen.

Janita Autio

 

A photo posted by JANITA AUTIO (@janitaautio) on

Vain 23-vuotias itseoppinut valokuvaaja Janita Autio tuntuu olevan kaikkialla: muotinäytöksistä Suviseuroille, Tubeconiin ja sieltä Flow-festivaaleille. Janitan kuvissa vilahtelee paljon tuttuja naamoja, kuten Benjamin Peltonen, Jekku Berglund, Alma, Sofia Ruutu ja Seksikäs Suklaa – räppäreitä, bloggaajia, juontajia ja muuten vain tunnettuja tyyppejä. Parasta kuvissa on niiden rento backstage-tunnelma.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Vierailija

inspiroivaa lukea näin hienoa nuorista naisusta suomessa, haastattelu heistä olisi mielenkiintoista. Olisi kiva tutustua näihin nuoriin naisiin tarkemmin.

Oletko sinäkin yksi heistä, joka ottaa mieluummin selfien kuin antaa toisten kuvata itsensä?

Paljon selfieitä ottavat ihmiset luulevat liikoja itsestään, kertoo uusi kanadalaistutkimus.

Toronton yliopiston tutkijat tarkastelivat 200 collegeopiskelijaa, joista noin puolet kertoi ottavansa selfieitä. Toinen puolisko ei harrastanut selfieiden eli omakuvien ottamista.

Jokaista osallistujaa pyydettiin ensin ottamaan selfie omalla älypuhelimellaan. Lisäksi heidän piti poseerata toiselle ihmiselle, joka valokuvasi selfien ottajan.

Sen jälkeen koehenkilöt joutuivat arvostelemaan jokaisen kuvan. Heidän piti kertoa, kuinka viehättävänä he uskoivat ystävänsä pitävän heitä kuvan perusteella, jos otos ladattaisiin sosiaaliseen mediaan.

Kuvia arvostelivat myös tuntemattomat henkilöt. Hekin määrittelivät, kuinka miellyttäviä, viehättäviä ja narsistisia kuvissa esiintyvät henkilöt ovat.

Tutkijoiden analysoima lopputulos paljastaa selfie-ihmisten huomattavat harhat omakuvastaan. Selfien ottajat arvioivat kuviensa positiiviset ominaisuudet yläkanttiin, he kertovat The Telegraph -lehdessä.

”Selfien ottajat uskoivat selfieidensä näyttävän viehättävimmiltä ja miellyttävimmiltä.”

– Huomasimme myös, että selfien ottajat uskoivat selfieidensä näyttävän viehättävimmiltä ja miellyttävimmiltä kuin muiden ihmisten ottamat valokuvat.

Ulkopuoliset ihmiset arvioivat kuitenkin selfiet vähemmän viehättäviksi ja vähemmän miellyttäviksi kuin muiden ottamat kuvat. Heidät arvosteltiin myös ”merkittävästi narsistisemmiksi” kuin koehenkilöiden toinen puolisko, joka ei harrastanut selfieiden ottamista.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Ovatko paljon selfieitä ottavat itserakkaampia kuin muut?

Kyllä
Kyllä
80.4%
Eivät
Eivät
19.5%
Ääniä yhteensä: 337

Vanhusten kaltoinkohtelu hätkähdytti Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa ja innosti Me Naisten lukijatkin kommentoimaan aihetta. 

Suomalainen vanhustenhoito puhututtaa Me Naisten verkkokeskustelussa. Keskustelijoina ovat niin hoitajat kuin omaiset.

Kommentointi käynnistyi sen jälkeen, kun toimittaja-juontaja Arman Alizadin televisio-ohjelmassa pureuduttiin hoidon tilaan ja tunnelmiin.
Arman-juttumme voit lukea täällä.

Yhden koskettavimmista lukijakommenteista on kirjoittanut 83-vuotiaan äidin omaishoitaja.

Kirjoittaja kommentoi artikkelia näin:

”83-vuotias dementiasta kärsivä äitini asuu meidän kanssamme samassa taloudessa.

Syy on yksinkertaisesti se, että haluan varmistaa hänen voivan elää ihmisarvoista elämää loppuun saakka.

Käymme mieheni kanssa molemmat töissä, eli arkisin kotihoito hoitaa aamupesut, lääkkeet, aamupalan ja lounaan.

”Haluan varmistaa äitini voivan elää ihmisarvoista elämää loppuun saakka.”

Iltaisin ja viikonloppuisin hoidamme äitiä itse, mikä tarkoittaa, että menemiset ovat minimissä, lomat on suunniteltava ja ajoitettava tarkasti. Päivääkään (tai no ehkä muutaman) en vaihtaisi pois.

Äitini hoiti minut elämän alkuun, kun olin pieni, ja nyt minä saatan häntä loppumatkan. Osa ystävistäni on kaikonnut matkalla, kun aikaa ei enää ole kaikkiin kissanristiäisiin, mutta joutivat mennäkin.

Oikeat tukipilarit ovat edelleen vierellä. Iso kiitos heille siitä.”

Osallistu keskusteluun!

Mitä mieltä sinä olet asiasta ja millaisia kokemuksia sinulla on vanhustenhoidosta? Voisitko asua muistisairaan vanhempasi kanssa? Lue lisää kommentteja aiheesta ja osallistu itsekin keskusteluun täällä.