Kuva: Jussi Vierimaa

Turkulaiset Saara Laaksonen ja Emilia Leppänen vetävät nyt crossfitä miesten painoilla ja takovat voittoja kotiin.

Tässä he ovat, maamme kovimmat crossfit-naiset. Tämän vuoden Suomen mestari Saara Laaksonen ja SM-kakkonen Emilia Leppänen. Turkulaiset treenikaverukset, jotka valmentavat ja harjoittelevat yhdessä 3–4 kertaa viikossa.

Viime toukokuussa voimakaksikko tsemppasi toisensa huippusuorituksiin lajin epävirallisissa EM-kisoissa.

Mutta millaisia uhrauksia vahvuus on vaatinut?

Miesten nöyryyttäjät

Yhteistreeneissä Turun crossfit-salilla hikoilee parikymmentä miestä ja naista. Pukuhuoneen seinällä komeilevat Saaran ja Emilian EM-nimiplakaatit.

Salin puolella naiset tsemppaavat yhteistreeneissä siinä missä muutkin. He myöntävät, että miesten kanssa tulee helposti kisailtua.

– Ollaan vedetty miesten painoilla ja voitettu, Emilia kertoo.
– Miehet heittävät läppää, että taas tuli nöyryytys, hän nauraa.

Emilia on peitonnut salin kundit muun muassa 24 kilon kahvakuulasvingissä ja tuplanaruhypyissä.

– Ja mä lupaan voittaa kaikki käsilläkävelyssä, Saara huikkaa. Hän arvioi, että ainakin 40 metriä menee kepeästi.

Leuanvedot yrjöttivät aluksi

Kolme vuotta sitten oli toisin. Joukkuevoimisteluun ja tanssiin keskittynyt Emilia ei ollut käynytkään salilla. Hän kuuli crossfitistä tutultaan ja lupasi tulla ensimmäiselle peruskurssille, kun Turun-sali avataan. Emilia tykästyi lajiin heti, vaikka haasteita riitti.

– Aluksi en saanut yhtäkään leuanvetoa millään keinolla. Pelkkä ajatus niistä sai aikaan yrjöefektin.

Emilia ei luovuttanut – ja leuka ylitti tangon ensimmäistä kertaa kolmen kuukauden päästä.

Nyt Emilia tikkaa leukoja kuin vanha tekijä.

Crossfit parasta lääkettä

Saaran harrastustaipaleen alku ei ollut sen pehmeämpi. Kolme vuotta sitten hän lähti kannustamaan crossfitissä kisaavaa poika­ystäväänsä Karjalan kovin -kisoihin. Tarkoitus oli vain katsoa mittelöitä, mutta yhtäkkiä hän oli itsekin kisaamassa.

– En tiennyt liikkeistä mitään, paikat tulivat tosi kipeiksi ja koko touhu tuntui ihan älyttömältä.

Crossfit-untuvikko tuli kolmanneksi, mutta vannoi, ettei enää ikinä. Toisin kävi.

Aiemmin SM-tasolla seiväshypyssä ja nyrkkeilyssä kisannut Saara loukkasi solisluunsa treeneissä. Poikaystävä sai ylipuhuttua Saaran antamaan crossfitille uuden mahdollisuuden, jotta treenivamma paranisi. Kun tekniikka tuli tutuksi, innostus kasvoi ja solisluukin parani täysin.

Kisoissa oltava valmis kaikkeen

Emilia taas päätti keskittyä crossfitiin murrettuaan nilkkansa tanssitreeneissä. Vajaan puolen vuoden crossfittailun jälkeen nilkka oli taas kunnossa.

Molempia kiehtovat lajissa eniten sen monipuolisuus ja nopeat tulokset.
– Oman kehittymisen näkee nopeasti ja konkreettisesti painoista tai mittaamalla aikaa, Emilia sanoo.

– Seiväshyppykisoissa tiesin tasan tarkkaan, mitä tapahtuu. Mutta crossfit-treeneissä ja -kisoissa pitää olla valmis kaikkeen. Se pitää mielenkiinnon ja motivaation yllä, Saara lisää.

Mättöpäivää ja lepoa

Saara ja Emilia tutustuivat toisiinsa kisaryhmän treeneissä.
– Onpa voimakas ja aika hiljainen tyttö, Emilia muistaa miettineensä.
– Emppu taas oli silloinkin äänekäs ja nauravainen, Saara muistaa.

Crossfitissä treenataan koko kroppaa tasapuolisesti pareittain: kumpikin laskee toistoja ja tsemppaa toista vuorotellen. Saara ja Emilia antavat toisilleen myös tekniikkavinkkejä treeneissä. Toinen huomaa virheet helpommin kuin itse.

– Me ei olla missään maailman parhaita, vaan tasaisen vahvoja kaikessa. Juuri se on crossfitin idea, Saara sanoo.

Kova treeni vaatii myös kovan hölläilyn. Viikkoon kuuluu aina kehonhuoltoa, kaksi lepopäivää ja yksi mättöpäivä, jolloin voi syödä mitä haluaa kanawingseistä jäätelöön. Crossfitporukka käy yhdessä testaamassa myös muita lajeja, kuten wakeboardingia eli vesilautailua.

Vaikka treeneissä painetaan tosissaan, niiden jälkeen nautitaan elämästä.
– Olen oppinut sen, että kun ei jaksa nousta portaita, on parempi pitää lepopäivä, Emilia hymyilee.

Toisiaan täydentävät kirittäjät

Saara ja Emilia ovat yhtä mieltä siitä, että moni treeni olisi jäänyt kesken ilman toisen tai ryhmän tsemppiä. He täydentävät toisiaan myös taidoiltaan. Saaran vahvuus on käsivoimat, Empun taas jalkavoimat.

– Saara vetää leukoja kuin aropupu, ja saan siitä itsekin virtaa: pystyn, kun toikin pystyy!

Emilian maastavedot isoilla painoilla taas tsemppaavat Saaraa ylittämään itsensä.

– Olen monesti ajatellut, että jokin paino on liian painava. Mutta kun Emppu nostaa sen, tajuan, että pystyn itsekin, Saara sanoo.

Hän uskoi joskus, että 60 kilon tempaus olisi hänelle mahdoton. Nyt tangossa on ollut jo yli 70 kiloa.
– Enää ei voi sanoa, että mikään olisi mahdotonta.

Katso myös:

Supertehokas crossfit-treeni - katso videot!

Yksinkertainen valinta kertoo tärkeästä elämänasenteesta. Haluatko edes olla onnellisempi?

Raha ja aika ovat molemmat tärkeitä asioita elämässä. Varsinkin kun niistä on pulaa, ihmiset uskovat, että lisäraha ja -aika tekisivät heidät onnellisemmiksi.
Mutta jos saisi valita vain toisen, kumpaa ihmiset todella hamuavat lisää: rahaa vai aikaa?

Mieti sinäkin nyt tarkkaan kysymystä ja vastaa siihen alla. Näet samalla reaaliaikaisen tuloksen, mitä muut ajattelevat asiasta.

Kysymys ei välttämättä näy kaikilla mobiililaitteilla. Jos et näe sitä yllä, vastaa siihen täällä.

 

Lisää rahaa vai aikaa – miksi tämä yksinkertainen kysymys on niin tärkeä?

Amerikkalaisprofessori Hal Hershfield uskoo, että tämä valinta liittyy onnen tunteeseemme. Hershfieldin tutkimusryhmän uusista löydöksistä kertoo The New York Times.

Laajassa tutkimuksessa Hershfieldin ryhmä kysyi yli 4 000 amerikkalaiselta, haluaisivatko he enemmän rahaa vai enemmän aikaa. Vaikka suurin osa ihmisistä valitsi rahan ajan sijasta, ajan valitseminen liittyi vahvemmin hyvään oloon.

Aikaa rakastava vähemmistö eli noin kolmasosaa oli selvästi onnellisempi ja tyytyväisempi elämäänsä. Tutkijoiden mukaan ajan valitseminen rahan sijasta ennakoi suurempaa onnellisuuden tunnetta myös tulevaisuudessa eikä pelkästään kyseisellä valintahetkellä.

Koehenkilöt joutuivat kertomaan ennen tutkimustaan muun muassa nykyisen tulotasonsa ja mielen tilansa. He pääsivät myös listaamaan syyt, miksi he haluaisivat enemmän rahaa tai vastaavasti enemmän aikaa. Näissä vastauksissa ilmeni Hershfieldin mukaan tärkeät asenne-erot: aikaa suosivat ihmiset suunnittelivat käyttävänsä lisäaikansa todellisten tarpeiden sijasta enemmin muihin ihmisiin sekä omiin suosikkijuttuihinsa. Esimerkiksi tärkeä harrastus voitti kodin siivouksen, kun kysymys oli ajasta. Tällaiset valinnat ennakoivat vahvasti onnellisuutta, tutkimusryhmä sanoo.

Lue myös! Näin ajatus onnellisuudesta muuttuu elämän aikana – 5 vaihetta

Tutkimuksen tulokset esiteltiin alun perin Social Psychological and Personality Science -julkaisussa.

Tavallisessa elämässä jokainen joutuu tekemään valintoja rahan ja ajan välillä melkein päivittäin.

Kannattaako säästää ajassa ja valita bussi kotiin vai pitäisikö kävellä ja laittaa rahaa säästöön? Onko syytä jäädä ylitöihin ja tienata rahaa perheelle vai onko kotona vietetty aika tärkeämpää?

Joskus ihmisillä ei ole lainkaan vaihtoehtoja, kun heidän esimerkiksi pitää pärjätä pienillä tuloilla ja saada rahat riittämään seuraavaan kuukauteen saakka. Mutta jos tilanteessa on yhtään valinnanvaraa ja ajan suosiminen rahan sijasta käy edes kerran mielessä, on se tutkijoiden mukaan jo tärkeä askel kohti onnellisempaa elämää.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kuvia Suomen tunnetuimmista julkkiksista, visuaalista ilotulitusta ja pettämätöntä tyylitajua. Joko olet kuullut näistä naisista?

Meikkaajat, kuvaajat ja muut luovan alan taustahenkilöt ovat alkaneet Suomessakin nousta valokeilaan. Hyviä esimerkkejä ovat ohjaaja Viivi Huuska, dj Taika Mannila, meikkaaja-stylisti Senay Coco ja valokuvaaja Janita Autio: heillä kaikilla on oma, persoonallinen tyylinsä, tuhansia Instagram-seuraajia ja ikä vain parikymmentä vuotta.

Viivi Huuska

 

A photo posted by VIIVI HUUSKA 🍒 (@vitunviivi) on

Viivi Huuska on yksi viime aikojen puhutuimmista musiikkivideoiden ohjaajista. Kohutut Antti Tuiskun Peto on irti ja Cheekin Me Ollaan Ne Part 2 -videot ovat naisen käsialaa.

Värikäs ja räväkkä tyyli on helposti tunnistettava ja usein myös provosoiva. Monet otokset ovat päätyneet otsikoihin, kuten esimerkiksi kuva Sini Sabotagesta istumassa alushousut nilkoissa vessanpöntöllä. Viivi on myös ollut mukana tekemässä veljensä Cristal Snow'n musiikkivideota.

Lue myös: Cristal Snow: ”Kasvatin siskoani kuin omaa tytärtä”

Taika Mannila

 

A photo posted by Taika Mannila (@magicmannila) on

Taika Mannila on radiotoimittaja, kuvittaja ja dj. Yhdessä Lina Schifferin kanssa he muodostavat D.R.E.A.M.-dj-duon. Räppiä ja r'n'b:ta soittava parivaljakko on kovassa nosteessa. Jos Helsingissä järjestetään avajaiset, muotinäytös tai jokin muu pr-tapahtuma, ovat nämä naiset todennäköisesti puikoissa. Syyskuusta lähtien D.R.E.A.M.:ia voi kuulla radio Basson taajuuksilla. 

Senay Coco

Stylisti ja meikkitaiteilija Senay Cocon työnjälkeä näkee tv-mainoksissa, mainoskuvissa ja esimerkiksi Evelinan ja Sini Sabotagen musiikkivideoilla. Senayn tyyli on usein tumma ja dramaattinen.

Janita Autio

 

A photo posted by JANITA AUTIO (@janitaautio) on

Vain 23-vuotias itseoppinut valokuvaaja Janita Autio tuntuu olevan kaikkialla: muotinäytöksistä Suviseuroille, Tubeconiin ja sieltä Flow-festivaaleille. Janitan kuvissa vilahtelee paljon tuttuja naamoja, kuten Benjamin Peltonen, Jekku Berglund, Alma, Sofia Ruutu ja Seksikäs Suklaa – räppäreitä, bloggaajia, juontajia ja muuten vain tunnettuja tyyppejä. Parasta kuvissa on niiden rento backstage-tunnelma.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Vierailija

inspiroivaa lukea näin hienoa nuorista naisusta suomessa, haastattelu heistä olisi mielenkiintoista. Olisi kiva tutustua näihin nuoriin naisiin tarkemmin.

Oletko sinäkin yksi heistä, joka ottaa mieluummin selfien kuin antaa toisten kuvata itsensä?

Paljon selfieitä ottavat ihmiset luulevat liikoja itsestään, kertoo uusi kanadalaistutkimus.

Toronton yliopiston tutkijat tarkastelivat 200 collegeopiskelijaa, joista noin puolet kertoi ottavansa selfieitä. Toinen puolisko ei harrastanut selfieiden eli omakuvien ottamista.

Jokaista osallistujaa pyydettiin ensin ottamaan selfie omalla älypuhelimellaan. Lisäksi heidän piti poseerata toiselle ihmiselle, joka valokuvasi selfien ottajan.

Sen jälkeen koehenkilöt joutuivat arvostelemaan jokaisen kuvan. Heidän piti kertoa, kuinka viehättävänä he uskoivat ystävänsä pitävän heitä kuvan perusteella, jos otos ladattaisiin sosiaaliseen mediaan.

Kuvia arvostelivat myös tuntemattomat henkilöt. Hekin määrittelivät, kuinka miellyttäviä, viehättäviä ja narsistisia kuvissa esiintyvät henkilöt ovat.

Tutkijoiden analysoima lopputulos paljastaa selfie-ihmisten huomattavat harhat omakuvastaan. Selfien ottajat arvioivat kuviensa positiiviset ominaisuudet yläkanttiin, he kertovat The Telegraph -lehdessä.

”Selfien ottajat uskoivat selfieidensä näyttävän viehättävimmiltä ja miellyttävimmiltä.”

– Huomasimme myös, että selfien ottajat uskoivat selfieidensä näyttävän viehättävimmiltä ja miellyttävimmiltä kuin muiden ihmisten ottamat valokuvat.

Ulkopuoliset ihmiset arvioivat kuitenkin selfiet vähemmän viehättäviksi ja vähemmän miellyttäviksi kuin muiden ottamat kuvat. Heidät arvosteltiin myös ”merkittävästi narsistisemmiksi” kuin koehenkilöiden toinen puolisko, joka ei harrastanut selfieiden ottamista.

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Ovatko paljon selfieitä ottavat itserakkaampia kuin muut?

Kyllä
Kyllä
80.4%
Eivät
Eivät
19.5%
Ääniä yhteensä: 337

Vanhusten kaltoinkohtelu hätkähdytti Arman Pohjantähden alla -ohjelmassa ja innosti Me Naisten lukijatkin kommentoimaan aihetta. 

Suomalainen vanhustenhoito puhututtaa Me Naisten verkkokeskustelussa. Keskustelijoina ovat niin hoitajat kuin omaiset.

Kommentointi käynnistyi sen jälkeen, kun toimittaja-juontaja Arman Alizadin televisio-ohjelmassa pureuduttiin hoidon tilaan ja tunnelmiin.
Arman-juttumme voit lukea täällä.

Yhden koskettavimmista lukijakommenteista on kirjoittanut 83-vuotiaan äidin omaishoitaja.

Kirjoittaja kommentoi artikkelia näin:

”83-vuotias dementiasta kärsivä äitini asuu meidän kanssamme samassa taloudessa.

Syy on yksinkertaisesti se, että haluan varmistaa hänen voivan elää ihmisarvoista elämää loppuun saakka.

Käymme mieheni kanssa molemmat töissä, eli arkisin kotihoito hoitaa aamupesut, lääkkeet, aamupalan ja lounaan.

”Haluan varmistaa äitini voivan elää ihmisarvoista elämää loppuun saakka.”

Iltaisin ja viikonloppuisin hoidamme äitiä itse, mikä tarkoittaa, että menemiset ovat minimissä, lomat on suunniteltava ja ajoitettava tarkasti. Päivääkään (tai no ehkä muutaman) en vaihtaisi pois.

Äitini hoiti minut elämän alkuun, kun olin pieni, ja nyt minä saatan häntä loppumatkan. Osa ystävistäni on kaikonnut matkalla, kun aikaa ei enää ole kaikkiin kissanristiäisiin, mutta joutivat mennäkin.

Oikeat tukipilarit ovat edelleen vierellä. Iso kiitos heille siitä.”

Osallistu keskusteluun!

Mitä mieltä sinä olet asiasta ja millaisia kokemuksia sinulla on vanhustenhoidosta? Voisitko asua muistisairaan vanhempasi kanssa? Lue lisää kommentteja aiheesta ja osallistu itsekin keskusteluun täällä.