Kenties neuvokkain nukkumisen asiantuntija onkin tämä mirri. Kuva: Colourbox
Kenties neuvokkain nukkumisen asiantuntija onkin tämä mirri. Kuva: Colourbox

Miten tulee hyvä uni? Ottakaamme mallia asiantuntijoilta, joille unimaailma on melkeinpä kirjaimellisesti työpaikka.

Huffington Post kysyi unieksperteiltä, mitä he tekevät ennen nukkumaanmenoa. Tässä heidän vinkkinsä:

1. Uneen erikoistunut asiantuntija, tohtori Robert S. Rosenberg tekee iltaisin smoothien aineksista, jotka tutkitusti edistävät unta. Tällaisia ovat esimerkiksi banaani, mantelimaito, kirsikkamehu ja pellavasiemenrouhe. Rosenberg juo kamomillateetä tai vihreää teetä. Lisäksi hän tekee rentouttavia liikkeitä ja varmistaa, että makuuhuoneessa ei ole yhtäkään elektronista laitetta päällä. Laitteiden sinivalo häiritsee melatoniinin tuotantoa kehossa. 

2. Lääkäri ja ravitsemus-uniekspertti tohtori Carolyn McDean vannoo magnesiumin nimeen. Magnesium poistaa stressiä ja ahdistuneisuutta ja siten auttaa unen saamisessa. Makuuhuoneen on oltava riittävän pimeää, ja ihanteellinen lämpötila on noin 20 astetta – eli tarpeeksi viileä. Liikunta, alkoholi sekä erityisen sokeriset ja hiilihydraattiset ruuat häiritsevät nukahtamista.

Liikunta, alkoholi sekä erityisen sokeriset ja hiilihydraattiset ruuat häiritsevät nukahtamista.

– Elektromagneettinen säteily makuuhuoneessa tekee nukahtamisesta ja unessa pysymisestä vaikeampaa. Älä siis nuku kännykkä, tietokone tai televisio vieressäsi, McDean kertoo.

3. Nukkumistapojen asiantuntija ja Sleep Easily -metodin kehittäjä tohtori Richard Shane uskoo, ettei vettä saisi juoda kolmeen tuntiin ennen nukkumaanmenoa. Hänkin sammuttaa laitteet ja himmentää valoja, jotta melatoniini pääsisi vauhtiin. Hän välttää televisio- ja nettiuutisten lukemista iltaisin, sillä uutiset ovat usein häiritseviä ja ahdistavia, eivätkä maailman huolet edistä aivojen hyvinvointia. Hän järjestelee makuuhuoneensa tavarat, sillä siistissä huoneessa on tutkimustenkin mukaan parempi nukkua. Sitten hän venyttelee ja hengittelee syvään.

– Istun tuolissa muutaman minuutin ajan silmät kiinni, ja hengitän kehittämäni Sleep Breathin mukaisesti. Ajan mittaan kehoni siirtyy lähemmäs unta ja sitten siirryn sänkyyn, Shane kuvailee.

4. Hammaslääkäri ja ravitsemusasiantuntija, tohtori Gregg Schneider pyrkii menemään nukkumaan joka päivä samoihin aikoihin ja nukkumaan kahdeksantuntiset unet. Hän ei juo kahvia iltapäivän jälkeen ja ulkoilee säännöllisesti. Hän suosittelee muun muassa melatoniinitabletteja.

5. Akupunkturisti Amy Landolt menee nukkumaan heti, kun tuntee olonsa väsyneeksi. Jos missaa tämän mahdollisuuden, voikin huomata olevansa vähän ajan päästä taas virkeä, jolloin nukahtaminen on vaikeampaa. Tarvittaessa hän sekoittaa rentouttavia eteerisiä öljyjä, ruiskauttaa tyynyliinalle laventelia ja juo unettavaa teetä, joka voi sisältää esimerkiksi piparminttua, kissanminttua, kamomillaa tai kärsämöä. Hän luottaa myös joogan rentouttavaan vaikutukseen. Lisäksi hän suosittelee akupunktiota ja magnesiumlisää.

 
 

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!