Väsyttääkö jatkuvasti, vetäydytkö tavallista enemmän tai kaipaatko koko ajan kaukomaille? Nämä saattavat olla merkkejä uupumuksesta. Kuva: Shutterstock

Burnout voi oireilla esimerkiksi jatkuvana väsymyksenä ja lisääntyneenä kyynisyytenä.

Tiesitkö, että tutkimusten mukaan uupumuksesta kärsii jossain määrin jopa neljäsosa suomalaisista? 2–3 prosenttia kärsii vakavasta työkykyä heikentävästä uupumuksesta ja 23–24 prosenttia lievästä uupumuksesta. Uupumus heikentää työtehoa ja elämänlaatua ja on pahimmillaan terveysriski.

Aina uupumusta ei ole helppo havaita. Esimerkiksi malli Ninja Sarasalo kertoi vuosi sitten Me Naisille, että oman uupumisen huomaaminen oli vaikeaa. Lopulta keho pakotti väkisin rauhoittumaan: Sarasalo kärsi ahdistuksesta, jatkuvasta väsymyksestä ja jopa tasapaino-ongelmista.

Miten työuupumuksen voi huomata, ennen kuin tilanne etenee yhtä pahaksi kuin Ninjalla? Time-lehti listasi merkit, jotka auttavat huomaamaan, milloin tahtia pitäisi hidastaa.

1. Olet jatkuvasti kyyninen…

Oletko sarkastisempi kuin aiemmin? Tutkimusten mukaan stressi saa ihmisen usein suhtautumaan elämäänsä kyynisesti. 

2. …tai vihainen.

Myös selittämättömät raivonpurkaukset töissä tai kotona saattavat johtua uupumuksesta.

3. Olet koko ajan apea.

Jos jatkuva surumielisyys maalaa arkesi harmaaksi, kannattaa luoda katse työhön, vinkkasi työterveyspsykologian dosentti Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta taannoin Me Naisille.

4. Haluat paeta elämääsi.

Haaveiletko hylkääväsi nykyisen elämäsi ja muuttavasi Balille tai vähintään Ruotsiin? Toki saatat kaivata elämääsi vain pientä vaihtelua. Huomaa silti, että asioiden välttely on tutkimusten mukaan yksi yleisimmistä keinoista, joilla mieli yrittää viestiä, ettei kaikki elämässä ole hyvin.

5. Mokailet itsellesi arkipäiväisissä asioissa.

Oletko viime aikoina unohdellut ystävien syntymäpäiviä ja palavereja? Tutkimusten mukaan työuupuminen näkyy usein muistin heikkenemisenä ja yksityiskohtien hahmottamisen vaikeuksina.

6. Olet koko ajan väsynyt.

Nuutunut olo ja keskellä päivää hiipivä väsymys ovat uupumuksen ensimmäisiä merkkejä. Kun tilanne pahenee, olo on jatkuvasti voimaton. Lopulta jo pelkkä ajatus tekemättömistä asioista aiheuttaa väsymystä ja ahdistusta. Haluatko jatkuvasti olla yksinäsi, vaikka normaalisti tykkäät seurasta? Sosiaalinen väsymys on tutkitusti yleinen uupumuksen merkki.

7. Kärsit unettomuudesta.

Aluksi nukahtamis- ja univaikeuksia saattaa esiintyä muutamana iltana viikossa. Mitä uupuneempia keho ja mieli ovat, sitä todennäköisemmin ihminen kärsii myös unettomuudesta, vaikka olisikin väsynyt. 

8. Olet tyytymätön työympäristöösi.

Onko pomosi typerys ja työkaverisi ärsyttäviä turhannaurajia? Totta kai kaikki ympärilläsi voivat olla harvinaisen tympiviä ihmisiä. Tutkimusten mukaan työympäristön näkeminen pelkästään ahdistavana saattaa kuitenkin olla myös merkki siitä, että kärsit uupumuksesta. 

9. Epäilet itseäsi ja taitojasi.

Oravanpyörässä juokseminen kuluttaa ja syö voimia. Siksi se voi saada ajattelemaan, etteivät omat taidot riitä työstä selviytymiseen. Siksi burnoutista kärsivä epäilee itseään.

10. Sairastelet jatkuvasti.

Onko sinulla selittämättömiä ja toistuvia kremppoja kehossa? Kun elimistön voimat hiipuvat, myös vastustuskyky heikkenee, kertovat tutkimukset.  Siksi toistuvat flunssat, tulehdukset, vatsakivut ja jopa sydänongelmat saattavat olla merkki kehon uupumuksesta.

Naisen sukuelimet ja erityisesti klitoris ovat herättäneet hämmennystä tutkijamiekkosissa antiikin ajoista saakka.

Rakkaalla lapsella on aina monta nimeä – naisen alapäällekin niitä on jaettu vaikka kuinka.

Me Naisten suuressa vaginasanaäänestyksessä huomasimme, että naisen alapäätä kutsutaan varsin vaihtelevin lempinimin. Lukijamme kertoivat nimittävänsä ”alatuuhostaan” esimerkiksi mesimäeksi, sovintolompsaksi, alapöllöksi ja rönttöseksi.

Lue myös: Sovintolompsa ja pimpanssi haastavat tupsuluikkarin ja alatuuhosen – lukijat kertovat suosikkinimensä naisen alapäälle

Lääketieteen historiassa myös asiantuntijat ovat nimittäneet naisen sukuelimiä vaihtelevin nimityksin. (Ja näillä asiantuntijoilla tarkoitetaan historiassa tietenkin miehiä.) Samalla heillä ei ole ollut oikeastaan mitään hajua siitä, mitä naisen alapäässä tapahtuu.

Kirjailija, kirurgian ja lääketieteen tohtori Ervo Vesterinen kertoo uutuuskirjassaan Naisen ruumiin historia, millaisia käsityksiä miehillä on ollut naisten ”herkästä paikasta”, eli sukuelimistä ja klitoriksesta.

Jos on liian kylmä, penis jää kasvamatta

Antiikin kuuluisin lääkäri Klaudios Galenos ajatteli, että naisen sukuelimet olisivat periaatteessa voineet kehittyä miehen sukuelimiksi. Galenoksen mukaan naisen sukuelimet jäävät kuitenkin keskenkasvuisiksi, koska sikiö ei saa tarpeeksi lämpöä. Hän vertasi aikanaan prosessia siihen, kuinka maamyyrän silmät jäävät kehittymättä, koska maan alla elävän otuksen silmät eivät altistu valolle.

Mikä ihmeen pärrä? No tietenkin kusetinta vailla oleva siitinkalu!

1800-luvulle tultaessa kiinnostun naisen alapään tieteellisestä tutkimuksesta syveni. Esimerkiksi Edvard Winter kuvaili klitoriksen ja häpyhuulten aluetta vuonna 1860 näin:

”Pärrä on pieni hellä-tuntoinen näppylä luoman ylä-nurkassa, ja miltei peitetty vesi-huulien sipaleilla. Pärrä vastaa miehen siitin-kalua, on ainoastaan pienempi ja kusetinta vailla. Samoin kuin siitin paisuu myös pärrä parittelemisen hetkenä ja tulee samalla kovemmaksi.”

Ervo Vesterinen selventää, että Winter tarkoitti pärrällä siis klitoriksen huippua. Vaikka Winterin ymmärrys naisen alapäästä alkoi olla jo hieman tarkempi, häneltä jäi jotain oleellista havaitsematta: naisen koko klitoris paisuu kiihotuksen aikana. Lisäksi klitoris on kooltaan pelkää huippuaan huomattavasti suurempi.

Parin sentin pötkylä

Vielä 1900-luvun puolivälissäkin lääketieteilijöiden tiedot naisen alapäästä olivat puutteelliset. Vuonna 1954 Alfred C. Kinseyn työryhmineen totesi, että klitoris on tuuman mittainen. Myös vuonna 1965 julkaistu Naisen kotilääkäri -kirja väitti, että klitoris on vain 3 senttimetriä pitkään. Tieteilijöiden mukaan klitoriksen pienen koon takia oli mahdotonta määrittää, missä kohdassa sen tuntoherkät paikat sijaitsevat.

Millainen klitoris on oikeasti?

Nykyisen näkemyksen mukaan naisen klitoris tarkoittaa kahta paisuvaiskudoksesta koostuvaa, emättimen sivuja ympäröivää vartta. Kumpikin niistä on 7–10 senttimetriä pitkä. Kiihottumisen aikana klitoriksen paisuvaiskudos täyttyy kauttaaltaan ja kovettuu.

Naisen seksuaalisutta on pidetty historiassa toisinaan jopa ihan olemattomana asiana ja kiihottumistakin suunnilleen mahdottomana. Todellisuus on toinen. Klitoris on äärimmäisen herkkä elin. Nykyisen näkemyksen mukaan sitä pidetään jopa herkempänä kuin penistä.

Kaikilla ei ole seksuaaliterveys edelleenkään ihan hanskassa. Lue lisää aiheesta: Klitoris on pieni ja muita yleisiä väärinkäsityksiä seksistä – päivitä tietosi!

Työ voi uuvuttaa siitäkin huolimatta, että tietäisi kaikki konstit omasta terveydestä huolehtimiseen.

Nykyinen työelämä ei ole helppoa. Monille töiden hankkiminen tuottaa tuskaa – osa palaa loppuun puurtaessaan.

Tutkimusten mukaan työuupumuksesta kärsii jopa neljäsosa suomalaisista. 2–3 prosenttia kärsii vakavasta työkykyä heikentävästä uupumuksesta, 23–24 prosenttia lievästä uupumuksesta. Uupumus heikentää työtehoa ja elämänlaatua ja on pahimmillaan terveysriski.

Lue myös: Kärsitkö tietämättäsi työuupumuksesta? Tarkkaile näitä merkkejä

Aina työuupumusta ei voi ehkäistä, vaikka kuinka tietäisi kaikki mahdolliset konstit oman terveyden ylläpitämiseen. Tämän todistaa työterveyslääkäri Anumari Karlsson, joka kirjoitti paljon huomiota herättäneen tekstin työn uuvuttavuudesta ja unettomuudesta Facebookiin.

Kirjoitus levisi ensin lääkäreille suunnatussa, suljetussa Facebook-ryhmässä, sitten Karlssonin omana postauksenaan ja lopulta myös Lääkärilehti kirjoitti aiheesta.

”Väsyttää, en jaksa nousta ylös, otan yöpöydältä kirjan, en jaksa lukea.”

– Kello on 3.29. Olen nukkunut kolme tuntia noin tunnin pätkissä. Ei auttanut villasukat, ei lämmin maito, hiilihydraatit, pimennysverhot, rentoutustekniikat. On kokeiltu vuosien varrella myös spinningit ja kognitiivis-behavioraalista settiä sekä antihistamiinit, melatoniinit, tematsepaamit ja mirtatsa-dokse-ketiapiinit, Karlsson kirjoittaa. 

– Väsyttää, en jaksa nousta ylös, otan yöpöydältä kirjan, en jaksa lukea. Kello käy, tulee mieleen lapsuuteni vitsit. Käyks teillä kello? Käske sen käymään meilläkin.

”Miksi en sanonut, että en taida enää jaksaa?”

Työuupumuksen kolkuttaessa voi olla todella vaikeaa myöntää omaa rajallisuuttaan. Niin kävi myös Karlssonille. Hän kertoo, että kollegoiden kysyessä vointia, hän kuittasi huolen usein puolihuolimattomasti.

– Miksi en sanonut, että en taida enää jaksaa? Tiedän miksi teen tätä työtä. Tiedän, että työni on arvokasta. Se on arvojeni mukaista, jokaisen ihmisen kuuluu saada apua, kun sairaus tai vaikka vain pelko siitä iskee tai kun voimat elämänkirjavista syistä hiipuvat. Eikö se koske minua? Karlsson pohtii.

Lääkärilehden haastattelussa Karlsson ihmettelee, miksi lääkäreille on tarjolla niin vähän työnohjausta. Hän arvelee, että moni alalla työskentelevä kaipaisi apua omien rajojen vetämiseen.

Millä tavoilla Karlsson on itse helpottanut omaa oloaan?

Lääkärilehdessä hän kertoo tehneensä töitä osa-aikaisena jo pitkään. Lisäksi apua on tuonut se, että asiasta puhuu avoimesti – myös ammattilaisen kanssa.

– Mi­nulle se ei ole hä­peän paik­ka, vaan oman rajal­li­suu­teni myöntä­mistä, Karlsson toteaa.

Miksi yksi lasi skumppaa saa toiset punoittamaan paloautona, kun toiset hehkuvat silloin parhaimmillaan?

Kuulutko heihin, joita skumppalasi pukee sekä sisäisesti että ulkoisesti? Heihin, joilla ensimmäinen alkoholiannos maistuu parhaimmalta ja tuo mukavan rennon olon?

Vai kärsitkö sinäkin viinapunoituksesta – tuosta alkoholin nauttimisen aikaan päälle leimahtavasta ahdistavasta ilmiöstä?

Alkoholin nauttiminen turvottaa lähes aina kasvoja sekä laajentaa niiden verisuonia, mutta punertaville viinakasvoille on oikeasti monta eri syytä. Viinapunakoitumisen lopullista syytä voi olla vaikea selvittää ja tekijöitä erottaa toisistaan. Kasvojen punoitus humalassa voi kertoa esimerkiksi jostain alla listatuista kolmesta asiasta – tai ihan vain siitä, että tunnelma kohoaa ja on lämmin olo. Jos suvussa on sydänperäisiä sairauksia, kannattaa kuitenkin olla tarkkana: punoittavat kasvot voivat olla myös merkki alttiudesta sairauteen.
Lue lisää: Onko sinullakin viininaama? Näin alkoholinkäyttö voi näkyä kasvoistasi

  1. Geenivirhe
    Tutkitusti alkoholi punakoittaa eniten aasialaisten kasvoja – geenimuunnoksen vuoksi. Esimerkiksi japanilaiset ja vietnamilaiset alkavat helottaa jo yhden tai kahden oluen jälkeen, kirjoittaa VN Express. Punakoituminen johtuu siitä, että alkoholin palamisesta syntyvä asetaldehydi hajoaa hitaammin niiden ihmisten kehossa, joilla on kyseinen geenivirhe.
    Telegiz-sivusto uutisoi, että geenimuutoksen aiheuttamasta viinapunoituksesta kärsii jopa 500 miljoonaa ihmistä.
  2. Yliherkkyys
    VN Espressin mukaan alkoholin aiheuttamaa äkillistä punoitusta (flush-reaktio) kutsutaan myös ”aasialaiseksi hehkuksi” tai ”tomaattinaamaksi”. Mutta viinapunoitusta löytyy muiltakin kansoilta; silloin syynä on useimmiten alkoholiallergia tai -yliherkkyys, joita synnyttävät monet eri tekijät. Punakoitumisen lisäksi alkoholi voi aiheuttaa yliherkille muun muassa pääkipua ja hengenahdistusta.
    – Ei pystytä testeillä tunnistamaan, onko oireiden aiheuttaja etikkahappo, histamiini vai sulfiitit. Mekanismia ei tunneta, Terveystalon allergologian erikoislääkäri Péter Csonka sanoi Me Naisten haastattelussa.
    Lue lisää: Saatko viinistä nuhan tai päänsäryn? Asiantuntija kertoo syyt
  3. Verenpaine
    Telegiz kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan erityisesti miehillä punertava väri voi olla yhteydessä korkeaan verenpaineeseen. Jos miehen kasvot menevät punaiseksi alkoholin juomisen aikana, on hänellä myös isompi riski saada aivoinfarkti tai muu sydänperäinen sairaus, jos allergiaa ei ole todettu.

Runfulness@-harjoitusten kehittäjä Kirsi Valasti on oppinut tunnistamaan kehon viestejä juostessaan – ja siksi hän huomasi syöpäkasvaimensa oireet ajoissa.

Unohda intervallit ja veren maku suussa pinkominen: nyt juostaan kehotietoisesti, oman kropan viestejä kuunnellen. Juoksuhan sopii kunnonkohotuksen lisäksi ajatusten selvittelyyn ja tunteiden pohtimiseen.

Kehotietoisuus ja läsnäolon tunteen löytäminen rauhoittavat arkisten asioiden parissa askartelevaa mieltä. Lisäksi kehon kuuntelusta voi olla yllättävän isoja terveyshyötyjä. Psykoterapeutti ja juoksuvalmentaja Kirsi Valasti kertoi hiljattain huomanneensa munasarjassaan kasvaneen syöpäkasvaimen oireet juuri juostessaan.

– Keho on usein viisaampi kuin mieli, hän sanoo.

Valasti on entinen huippu-urheilija, jolle juoksu on myös keino tulla läsnäolevaksi omaan kehoon ja pohdiskella asioita. Hän kuvailee Hyvä juoksu – Juoksemisen ilo -kirjassaan kehittämäänsä harjoittelumuotoa, jonka nimi on Runfulness@. Ideana on vahvistaa kehon ja mielen yhteistyötä sekä antaa mielenrauhaa ja elämänhallinnan tunnetta. 

– Kun kehoa kuuntelee, se tulee tutummaksi ja sen hyväksyminen helpottuu, Valasti sanoo.

Ylevän kuuloisia tavoitteita voi lähestyä yksinkertaisilla harjoituksilla. Kehotietoisesta juoksemisesta kiinnostunut voi aloittaa esimerkiksi seuraavista Kirsi Valastin suunnittelemista treeneistä.

Kehon osien läpikäynti 

  1. Lämmittele keho juoksemalla sen verran kuin tuntuu hyvältä.
  2. Käy mielessäsi kehosi osat yksitellen läpi: Rypistänkö otsaani tai siristelenkö silmiäni? Miltä kaulani tuntuu, onko se jännittynyt? Ovatko hartiani ylhäällä vai alhaalla?
  3. Käy läpi kahdesta kolmeen kehonosaa ja anna ajatusten levähtää hetken vain juoksemisessa. Jatka taas. 
  4. Jos ajatuksesi lähtee harhailemaan, voit ilman erityisempää analysointia seurata jonkin aikaa, mihin ajatus lähti. Tuo sitten ajatus takaisin kehonosiin. 

Tämä harjoitus kehittää Kirsi Valastin mukaan tietoista läsnäoloa omassa kehossa ja kehon huomioimista.

– Tämä on aika puhdas tietoisen kehon huomioimisen harjoitus. Saat sen avulla kiinni siitä, onko sinun helppoa vai vaikeaa olla tietoisesti läsnä ja kuunnella kehoa, Valasti sanoo.

Kehon osien läpikäynti eroaa monista mindfulness-harjoituksista siinä, että tässä runfulness@-harjoituksessa on lupa laittaa merkille, mihin ajatukset tahtovat harhautua tai mihin kehotuntemus vie ajatuksia. Sen sijaan mindfulnessissa kehotetaan hyväksymään ajatusten harhailu, mutta palauttamaan huomio heti harjoitukseen. 

Kasvojen ilmeen vaikutus

  1. Juokse sen verran, että löydät itsellesi sopivan, mukavan rytmin.
  2. Katsele rauhassa ympärillesi juostessasi. Nimeä mielessäsi jokin asia, jonka näet – esimerkiksi ”lastenvaunuja työntävä äiti” tai ”hiirenkorvia puissa” ja hymyile sille. 
  3. Kiinnitä huomiota siihen, miten hymyily vaikuttaa koko kehoosi ja tunteisiisi. On vaikea olla iloinen ja epävarma samaan aikaan, joten hymy voi esimerkiksi lievittää epävarmuutta ja huoliajatuksia. 

Ilmeharjoitusta Kirsi Valasti suosittelee siksi, että se näyttää, miten keho vaikuttaa tunteisiin. Valastille kehotietoisuus on jatkuvassa vuoropuhelussa oleva kolmio: ajatukset, keho ja tunteet vaikuttavat kaikki toisiinsa.

– Tämän ymmärtäminen antaa oman elämän hallinnan tunnetta ja kokemuksen siitä, että omiin ajatuksiin ja tunteisiin voi vaikuttaa, hän sanoo.

– Tulee olo, että hei, minulla ei olekaan pelkkää huolta ja levottomuutta, enkä ole marionetti, jota jokin ulkopuolinen asia ohjaa.