Anumari Karlssonin Facebook-päivitys on kerännyt runsaasti tykkäyksiä ja jakoja somessa. Kuva: Shutterstock ja Karlssonin Facebook
Anumari Karlssonin Facebook-päivitys on kerännyt runsaasti tykkäyksiä ja jakoja somessa. Kuva: Shutterstock ja Karlssonin Facebook

Työ voi uuvuttaa siitäkin huolimatta, että tietäisi kaikki konstit omasta terveydestä huolehtimiseen.

Nykyinen työelämä ei ole helppoa. Monille töiden hankkiminen tuottaa tuskaa – osa palaa loppuun puurtaessaan.

Tutkimusten mukaan työuupumuksesta kärsii jopa neljäsosa suomalaisista. 2–3 prosenttia kärsii vakavasta työkykyä heikentävästä uupumuksesta, 23–24 prosenttia lievästä uupumuksesta. Uupumus heikentää työtehoa ja elämänlaatua ja on pahimmillaan terveysriski.

Lue myös: Kärsitkö tietämättäsi työuupumuksesta? Tarkkaile näitä merkkejä

Aina työuupumusta ei voi ehkäistä, vaikka kuinka tietäisi kaikki mahdolliset konstit oman terveyden ylläpitämiseen. Tämän todistaa työterveyslääkäri Anumari Karlsson, joka kirjoitti paljon huomiota herättäneen tekstin työn uuvuttavuudesta ja unettomuudesta Facebookiin.

Kirjoitus levisi ensin lääkäreille suunnatussa, suljetussa Facebook-ryhmässä, sitten Karlssonin omana postauksenaan ja lopulta myös Lääkärilehti kirjoitti aiheesta.

”Väsyttää, en jaksa nousta ylös, otan yöpöydältä kirjan, en jaksa lukea.”

– Kello on 3.29. Olen nukkunut kolme tuntia noin tunnin pätkissä. Ei auttanut villasukat, ei lämmin maito, hiilihydraatit, pimennysverhot, rentoutustekniikat. On kokeiltu vuosien varrella myös spinningit ja kognitiivis-behavioraalista settiä sekä antihistamiinit, melatoniinit, tematsepaamit ja mirtatsa-dokse-ketiapiinit, Karlsson kirjoittaa. 

– Väsyttää, en jaksa nousta ylös, otan yöpöydältä kirjan, en jaksa lukea. Kello käy, tulee mieleen lapsuuteni vitsit. Käyks teillä kello? Käske sen käymään meilläkin.

”Miksi en sanonut, että en taida enää jaksaa?”

Työuupumuksen kolkuttaessa voi olla todella vaikeaa myöntää omaa rajallisuuttaan. Niin kävi myös Karlssonille. Hän kertoo, että kollegoiden kysyessä vointia, hän kuittasi huolen usein puolihuolimattomasti.

– Miksi en sanonut, että en taida enää jaksaa? Tiedän miksi teen tätä työtä. Tiedän, että työni on arvokasta. Se on arvojeni mukaista, jokaisen ihmisen kuuluu saada apua, kun sairaus tai vaikka vain pelko siitä iskee tai kun voimat elämänkirjavista syistä hiipuvat. Eikö se koske minua? Karlsson pohtii.

Lääkärilehden haastattelussa Karlsson ihmettelee, miksi lääkäreille on tarjolla niin vähän työnohjausta. Hän arvelee, että moni alalla työskentelevä kaipaisi apua omien rajojen vetämiseen.

Millä tavoilla Karlsson on itse helpottanut omaa oloaan?

Lääkärilehdessä hän kertoo tehneensä töitä osa-aikaisena jo pitkään. Lisäksi apua on tuonut se, että asiasta puhuu avoimesti – myös ammattilaisen kanssa.

– Mi­nulle se ei ole hä­peän paik­ka, vaan oman rajal­li­suu­teni myöntä­mistä, Karlsson toteaa.

Vierailija

Työterveyslääkäri Anumari uupui työssään – kirjoitti Facebookiin koskettavan tekstin

Anumari, olet hyvä lääkäri, poikkeuksellinen, luonasi tulee kuulluksi, kuulit minuakin. Valitettavasti et saa tehdä työtä, niin kuin se olisi sinulle sopivaa ja näinhän se on meillä useimmilla. Herkkyytesi kääntyi sinua itseäsi vastaan. Hienoa että puhut uupumuksesta, toivottavasti toivut, löydät voimasi ja oman tiesi.
Lue kommentti
Anumari Karlsson

Työterveyslääkäri Anumari uupui työssään – kirjoitti Facebookiin koskettavan tekstin

Kiitos sinulle, kuka lie oletkaan :)! Haluan vaan kommentoida, että tekstini oli kooste monista vuosien varrella koetuista asioista. Onneksi olen saanut apua ja tehnyt jo vuosien varrella monia ratkaisuja, jotka ovat helpottaneet kuormaa mm. jo nuorempana vaihdoin pois päivystystyöstä, kun oli pienet lapset. Mutta aina uudestaan ja uudestaan joutuu tarkistamaan omaa jaksamistaan ja rajojaan, kun ikää tulee ja elämä tarjoilee haasteita. Kaikki kuorma ei tietenkään tule työstä, vaan elämästä...
Lue kommentti
Sanni uudessa lookissaan Vain elämää -risteilyllä keskiviikkona. Hänet nähdään ohjelman All Stars -kaudella, joka alkaa tv:ssä syyskuussa. Kuva: Jonna Öhrnberg

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastunut muusikon uuteen tyyliin. Mutta muotipiireissä samantyyliset letit ovat aiheuttaneet joskus myös rankkaa kritiikkiä.

Sinisistä hiuksista on tullut muusikko Sannin,24, (oik. nimeltään Sanni Kurkisuo) tavaramerkki. Sannilla on nähty sinisen eri sävyjä jo vuosia, mutta nyt hän näyttää tykästyneen myös letteihin. Sanni nähtiin uudessa lookissaan keskiviikkona Vain elämää -risteilyllä. Hän julkaisi myös Instagramissa kuvan uudesta tyylistään.

 

Mut sen nimi ei oo.... MIKÄ? 🌚

Henkilön SANNI (@sannivirallinen) jakama julkaisu

Valtaosa Sannin Instagram-seuraajista on ihastellut Sannin lettejä kommenteissa, mutta joku on pitää niitä kyseenalaisina.

– Cultural appropriation.. NOT COOL! eräs seuraaja on kommentoinut.

Tällä kommentilla viitataan kulttuuriseen omimiseen (engl. cultural appropriation) eli siihen, että enemmistö ottaa käyttäänsä joitain vähemmistölle kuuluvia tapoja tai vähemmistön kulttuuriin kuuluvia elementtejä. Afrolettejä ja rastoja on perinteisesti nähty enemmän tummaihoisilla ihmisillä. Muotipiireissä kulttuurisesta omimisesta on keskustelu aiemminkin. Vuonna 2016 italialainen muotitalo Valentino stailasi valkoihoiset mallit cornrow-letteihin. Tuolloin jotkut kritisoivat sitä, että eurooppalainen muotitalo omi afrikkalaisen kampauksen.

Myös Marc Jacobsia syytettiin syksyllä kulttuurisesta omimisesta, kun malleilla oli New Yorkin muotiviikoilla villasta tehdyt, värjätyt rastat.

”Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä.”

Sanni kertoi vuonna 2015, että on yrittänyt päästä eroon siitä, mitä muut hänestä ajattelevat. Ennen sitä hän mietti vuosia, miltä hänen kuuluisi muiden mielestä näyttää. 

– Olin vuosia ajatellut, että minun kuuluu olla blondi, koska siten olen miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Olin aina halunnut värikkäät hiukset, ja uutenavuotena päätin, etten enää pelkää, Sanni kertoi elokuussa 2015.

 

❤️

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

Sanni ei ole ainut letteihin tykästynyt suomalainen muusikko – myös räppäri Mikael Gabriel on ottanut letit hiuksiinsa.
 

Kiitos! @kokokesa Seuraavaks @blockfest 🔥#teamMG

Henkilön Mikael Gabriel (@mikaelgabriel) jakama julkaisu

 

Hilma

Muusikko Sannilla uusi tyyli: otti kiistellyt afroletit

Onhan se nyt herran jumala tyhmää sanoa että joku ei sais LETTEJÄ LAITTAA PÄÄHÄNSÄ. Menee samaan syssyyn tämä moska kuin tämä yli mennyt sukupuolettomuuskin nykyään. Kaippa kohta sanotaan et minkälainen hiustyyli jokaisella pitää olla eikä sitä saa muuttaa enää ollenkaan. Valkosilla jos ei saa olla lettejä niin mustilla ei sit varmaan saa olla suoria hiuksia?
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!

Karsi negatiiviset ihmiset elämästäsi, selvitä ajatuksesi päiväkirjan avulla ja liiku enemmän. Elämän pienet valinnat voivat mullistaa elämäsi.

Joskus pienen asian muuttaminen elämässä voi saada aikaan isoja muutoksia. Esimerkiksi tuotteliaammaksi ihmiseksi oppiminen tai liikunnan pienikin lisääminen voivat saada elämässä aikaan paljon hyvää. Tässä esimerkiksi muutamia Buzzfeedin tekemiä listauksia pienistä asioista, joilla voi olla iso vaikutus elämään:

1. Tiedä, että olet tarpeeksi hyvä. Aina.

Oletpa menossa työhaastatteluun tai ensitreffeille, tiedä, että olet tarpeeksi hyvä. On parempi mennä tilanteisiin itsevarmana kuin ajatellen, että et saa haluamaasi työpaikkaa tai treffikumppanisi ei kiinnostu sinusta.

2. Tiedä, mitä syöt.

Varmista, että saat ruoasta tarvittavat ravintoaineet. Opettele myös tekemään ruokaa – säästät rahaa ja elät terveellisemmin kuin syömällä jatkuvasti ulkona tai nauttimalla toistuvasti valmisruokia. Pienet ruokavaliomuutokset kantavat pitkälle. Juo vaikka lasi vettä heti herättyäsi ja ennen nukkumaan menoa, tai lopeta turhan sokerin käyttö kahvissa.

3. Kävele enemmän.

American Heart Associationin mukaan jo päivittäinen 30 minuutin kävely pienentää esimerkiksi sydänkohtauksen, kakkostyypin diabeteksen, osteoporoosin ja joidenkin syöpien riskiä.

4. Valita vähemmän, naura enemmän.

Valittaminen on harvoin tuottavaa esimerkiksi siksi, että valitamme usein henkilöille, jotka eivät voi ratkaista ongelmaamme. Nauraminen esimerkiksi parantaa muistia.

5. Karsi negatiiviset ihmiset elämästäsi.

Jos joku ihminen saa mielesi matalaksi esimerkiksi kommenteillaan, voi olla aika pitää etäisyyttä tai jopa lempata ihminen elämästäsi. Jatkuvasti negatiivisten tai ilkeiden ihmisten ympäröimänä oleminen aiheuttaa surullisuutta, levottomuutta, pelkoa ja stressiä.

6. Älä mieti, mitä muut ajattelevat sinusta.

Ensinnäkin, et ikinä voi miellyttää kaikkia. Toiseksi toisten miellyttäminen vie kosolti energiaa eikä tee onnelliseksi. Nauti siis sitä, että sinä olet juuri sinä, ja opi arvostamaan omia mielipiteitäsi ja elämänvalintojasi. Opettele myös sanomaan tarvittaessa ei.

7. Pidä päiväkirjaa.

Asioiden ylös kirjoittaminen auttaa käsittelemään ja ymmärtämään tunteita.

8. Unohda menneet erehdykset.

Menneissä erehdyksissä jatkuva märehtiminen vain pahentaa asioita. Ymmärrä, ettei kukaan ole täydellinen. Erehdykset ovat itse asiassa oppitunteja elämästä ja sinusta itsestäsi. 

9. Opi olemaan tuotteliaampi.

Jos sinun tekee pitkän työpäivän jälkeen usein mieli ottaa päiväunet, motivoi itsesi olemaan tuottava 20 minuutin ajan. 20 minuutin puuhastelun, esimerkiksi siivoamisen jälkeen, kotisi on siistimpi, ja olet todennäköisesti jo onohtanut nokoset, jotka sinun piti ottaa.

Minkä muutoksen sinä olet tehnyt? KERRO SE MEILLE!

Etsimme Me Naiset -lehden artikkeliin haastateltavaksi naisia, jotka ovat tehneet jonkin pienen elämänmuutoksen, jolla on ollut suuri vaikutus koko elämään.

Oletko sinä tehnyt vaikkapa ruokailuun, liikuntaan tai arjen hallintaan liittyvän pienen muutoksen? Kerro siitä meille alla olevalla lomakkeella, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin! Palkintopaketti sisältää Everestin ulkoilutakin, Socin urheilupaidan ja Sloggin bikinit. Palkinnon tuotteet ovat kokoa 38. Vastauksia voidaan käyttää myös Me Naisten jutuissa. Voit toki halutessasi osallistua vain arvontaan.

Osallistu Me Naisten kyselyyn, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin!
Osallistu Me Naisten kyselyyn, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.