Masennus voi olla myös kausittaista. Kaamosmasennuksesta kärsivien mieliala laskee, kun valo vähenee. Kuva: Shutterstock
Masennus voi olla myös kausittaista. Kaamosmasennuksesta kärsivien mieliala laskee, kun valo vähenee. Kuva: Shutterstock

Hiljaisuus ei ole tylyyttä, eikä masennus ole heikkoutta.

1. Hiljaisuus ei ole tylyyttä

”Sosiaalisissa tilanteissa ihmiset eivät aina tajua, että vetäydyn tai olen hiljaa masennuksen takia. Sen sijaan he ajattelevat, että olen vain tyly tai tarkoituksella epäsosiaalinen”, kertoo masennusta sairastava Laura B. The Huffington Postin masennusta käsittelevässä jutussa.

Lehti kysyi juttua varten masennusta sairastavilta ihmisiltä, millaisia asioita muut eivät sairaudesta ymmärrä.

2. Väsymys ei aina lähde nukkumalla

Masentunut ei välttämättä tunne itseään virkeäksi, vaikka olisi nukkunut kellon ympäri.

3. Päättäisin, jos pystyisin

Moni masentunut kokee yksinkertaistenkin päätösten tekemisen työlääksi.

”En pysty vastaamaan nopeasti kysymyksiin, esimerkiksi silloin, kun joku kysyy, mitä haluaisin tehdä. En oikeastaan halua mitään. Eristäydyn, jotta en päätyisi tilanteisiin, joissa joudun vastaamaan”, kertoo Erin W. Huffington Postin jutussa.

4. Pienikin pettymys voi tuntua maailmanlopulta

Masentunut ei ole tahallaan surullinen. Kun mieli on maassa, pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat vakavammilta kuin ne oikeasti ovat.

Lue myös: Älä sano näin masentuneelle

5. Masennus ei lamaannuta jokaista

Masennus ilmenee monin eri tavoin, eivätkä kaikki masentuneet menetä toimintakykyään. Joskus sairastunut hoitaa kaiken yhtä tehokkaasti kuin ennenkin, mieli vain laahaa alamaissa tai mikään ei tunnu miltään.

”Kaikki masentuneet eivät menetä toimintakykyään.”

6. Joskus on helpompi tekstata

Masentunut ei jätä tahallaan vastaamatta viesteihin tai puheluihin.

”En pidä puhelimessa puhumisesta. Tekstaan mieluummin, silloin on vähemmän paineita”, kertoo Meghan B. Huffington Postin jutussa.

7. Masennus ei ole laiskuutta

Vaikkei masentunut jaksaisi nousta päiväkausiin sängystä, se ei koskaan johdu laiskuudesta. Monen on vaikea ymmärtää, ettei masentunut vain pysty ottamaan itseään niskasta kiinni.

”Pelkästään oleminen on raskasta, kun oikeasti tekisi vain mieli mennä sohvan taakse piiloon”, eräs masennusta sairastanut kertoo.

8. ...eikä omaa heikkoutta

Vaikka masentunutta on turha neuvoa ryhdistäytymään (se neuvo ei paranna ketään), avun pariin rohkaiseminen voi auttaa. Jos terapiaan tai lääkärille hakeutuminen pelottaa, kädestä pitäen saattava läheinen voi olla korvaamaton apu.

9. Masentunutta ei voi pakottaa piristymään

Masentunut ei ole surkea omasta tahdostaan. Hän haluaisi ehkä olla toisenlainen, mutta ei kykene. Vaikka toisen pahaa oloa olisi vaikeaa seurata vierestä, masentunutta ei voi pakottaa piristymään eikä tilannetta tarvitse yrittää ratkaista välittömästi. Pakonomainen tsemppaaminen voi jopa puskea syvemmälle masennukseen.

10. Vaikka unohtaisin, välitän silti

Masentuneen muisti heikkenee ja hän saattaa unohtaa kesken lauseen, mitä olikaan sanomassa, kertoo psykologi Anna-Kaisa Turpeinen psykologi- ja terapiapalveluja tarjoavan Mielipalvelut-sivuston jutussa. Hajamielisyys ei tarkoita, ettei masentunutta kiinnostaisi.

Kirjailija Katri Rauanjoki on kuvaillut masennusta Me Naisten jutussa selittämättömäksi ahdistukseksi.

”Se on sellaista, ettei pysty lukemaan kirjaa tai katsomaan elokuvaa, koska ajatukset eivät pysy niin kauan kasassa. Muisti on kateissa. Käpertyy itseensä ja kuivuu ja tuntuu, ettei sieltä ole ulospääsyä. Tulee myös pelkoja, että entä jos en paranekaan vaan jään tällaiseksi”, Katri kertoi Me Naisille toukokuussa 2016.

Masentunut voi verrata itseään muihin: miksi minä en pysty tähän, jos muutkin pystyvät?

11. Älä soimaa, teen sitä tarpeeksi itsekin

Vaikka asioiden tekeminen veisi masentuneelta enemmän aikaa, hän saattaa vaatia itseltään paljon. Anna-Kaisa Turpeisen mukaan omista saavutuksista nauttiminen voi olla masentuneena vaikeaa ja myönteiset kokemukset unohtua nopeammin kuin kielteiset.

Masentunut voi myös verrata itseään muihin: miksi minä en pysty tähän, jos muutkin pystyvät?

”Minulla on tarve tehdä kaikki täydellisesti ja miellyttää muita, vaikka se vie kaikki voimani”, kertoo Vicki G. Huffington Postin jutussa.

12. Ilonpilaajaksi leimaaminen ei auta

Moni masentunut pelkää olevansa raskasta seuraa muille. Jos ilopillerin roolin koettaa väkisin ottaa, sosiaaliset tilanteet käyvät äkkiä uuvuttaviksi. Helpointa on seurassa, jossa saa olla oma itsensä eikä tarvitse esittää reippaampaa kuin onkaan.

Vierailija

Vaikka unohtaisin, välitän silti – 12 asiaa, jotka masentunut toivoisi sinun ymmärtävän

Kukaan ei auta tässä elämässä ketään. Äiti hoivaa lastaan, isäkin, mutta samaa ei välttämättä tapahdu toisinpäin koskaan. Sisarukset voivat jättää toisensa heitteille. Olla välittämättä. Ystävyydet ja ihmissuhteet ovat helposti katkeavia. Ihminen voi saada ammattiapua maksamalla siitä. Pyyteetöntä, ilmaista apua harvoin saa kukaan. Loppupeleissä täällä jokainen on yksin lapsuuden jälkeen. Näin uskon. Masentuneet voivat olla hetkellisesti tai pysyvästi sairastuneet mieleltään, mutta mitä ovat...
Lue kommentti
Vierailija

Vaikka unohtaisin, välitän silti – 12 asiaa, jotka masentunut toivoisi sinun ymmärtävän

Masentuneelle on diagnoosi mutta sellaiselle ei ole, jonka ainoa päämäärä elämässä on vaikkapa yrittää eristää joku kaikista, järjestäytyneen vainoamisen keinoin. Samat niin kutsutut ihmiset vainoavat myös julkkiksia ja blogisteja mutta usein tietotekniikan harrastajina tai ammattilaisina oma selusta on turvattu siinäkin. kuten jonkun henkilön järjestäytyneessä vainoamisessa tosielämässä. Ykköskommentoijan tavoin nämä voivat tuntea "huolta", "pelkoa" levitellä toisen elämää ketä käy, käykö,...
Lue kommentti

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!