Hyviin ja terveellisiin ruokatottumuksiin kuuluu myös makoisa jälkkäri, tietenkin.

Jälkiruuan skippaaminen ylimääräisten kaloreiden välttämiseksi? Unohda.

Tästä säännöstä on luopunut jopa terveysvaikuttaja ja dieettivalmennusyrittäjä Adam Bornstein, joka kirjoittaa Greatist-sivustolla, että haluaisi kirjoittaa kaikkien julkaisemiensa teosten alkusanat uusiksi. Hän haluaisi tehdä selväksi, että ihan sama mitä hän kirjoissaan ja artikkeleissaan ohjeistaa, voit silti syödä jälkiruuan.

– Ei jälkiruokaa -lähestymistapa voi olla se virhe, joka on kaikkein pitävin, noudatti sitten mitä tahansa kuntoilu- tai ruokasuunnitelmaa, hän kirjoittaa.

Samalla asialla on myös suomalaisprofessori Pertti Mustajoki, jolta ilmestyi hiljattain kirja Vähennä kaloreita ilman dieettiä. Kirjan esittelytekstin mukaan tahdonvoiman ja itsekurin avulla pudotetut kilot tulevat helposti takaisin, joten kaloreita vastaan taisteleminen on huono tapa laihduttaa.

Älä pyri täydellisyyteen

Onhan tästä aiheesta toki jauhettu ennenkin, mutta sanotaan nyt vielä: kieltolistojen tekeminen ei kannata. Seurauksena on erittäin todennäköinen epäonnistuminen, mikäli menee sitoutumaan suunnitelmaan, joka ei tunnu sellaiselta, että siihen voisi lupautua loppuiäkseen.

Aihetta on tietenkin myös tutkittu, ja esimerkiksi kahdeksan kuukautta kestäneessä israelilaistutkimuksessa jälkiruokia syöneet laihtuivat ja jälkkärittä jääneet lihoivat onnistuneesti pudottamansa kilot takaisin.

Paleodieetille ei kannata ryhtyä, jos rakastaa leipää ja pastaa.

Ihmisen suhde ruokaan ja syömiseen pysyy huomattavasti terveempänä, kun tietää, että on ihan ok nauttia pala kakkua. Kannattaakin luopua ajatuksesta, että on olemassa ”hyviä” ja ”huonoja” ruokia.

Adam Bornsteinin mukaan perusymmärrys oman kehon toiminnasta riittää. Paleodieetille ei kannata ryhtyä, jos rakastaa leipää ja pastaa.

– Ei ole olemassa yhtä ruokaa, joka tekee sinusta lihavan, eikä yhtä, joka saa sinut laihtumaan, mies lähestulkoon saarnaa tekstissään.

Ihmiset inhoavat erilaisilla dieeteillä olemista syystä. Ruokien kieltäminen itseltään tai pakottautuminen syömään inhokkiruokiaan on kurjaa. Ja kaikkihan tietävät, miten sellaisessa ennen pitkää käy...

Vippaskonstien ja hokkupokkusrohtojen sijaan toimiva ruokavalio, oli se mikä hyvänsä, perustuu tutkitusti kolmeen asiaan: johdonmukaisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja kärsivällisyyteen. Ihan omalla painollaan asiat eivät siis tapahdu, mutta onnistumismahdollisuudet ovat hyvät, kun dieetin perusta rakentuu epäonnistumisten välttämiseen.

– Tehtäväsi on panna terveytesi ykkössijalle, ei olla täydellinen, Bornstein kiteyttää.

”Tehtäväsi on panna terveytesi ykkössijalle, ei olla täydellinen.”

Terveellisestä syömisestä kannattaa siis tehdä itselleen mahdollisimman helppoa. Kun perusruokavalio on kunnossa, 10–20 prosenttia päivän kalorimäärästä voi Bornsteinin mukaan ihan hyvin varata pienelle herkulle. Silloin pysyy järjissään, ja terveellisiin valintoihin tarvittava motivaatio säilyy.

Suomalainen unitutkija Olli Polo väittää Helsingin Sanomissa, että pitkäaikainen väsymys on jo epidemia.

Unitutkija, fysiologian dosentti Olli Polo on tutkinut ja hoitanut uransa viimeiset kymmenen vuotta kroonista väsymysoireyhtymää. Hänen mielestään väsymyksestä on syntynyt jo yhteiskunnallinen epidemia, joka näkyy erityisesti lapsissa ja nuorissa.

– Koskaan aiemmin urallani en muista, että olisin joutunut kirjoittamaan näin paljon lausuntoja lapsille ja nuorille, että heillä on niin vaikea-asteinen väsymys, että se haittaa aivotoimintaa ja sen takia tarvitaan lyhennettyä koulupäivää tai kotiopetusta, Polo kertoo Helsingin Sanomille.

Polo sanoo, että pitkäaikainen ja toimintakykyä heikentävä väsymys alkaa olla kansansairauden luokkaa.

– Noin kolmasosa väestöstä kärsii siitä. Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.

”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.”

HS:n mukaan Polo on hoitanut väsymysoireyhtymäpotilaita klinikallaan kokeellisin hoitomenetelmin, jotka ovat synnyttäneet muissa lääkäreissä vastustusta ja johtaneet Valviran varoitukseen. Unitutkijan itsensä mielestä väsymystä ei haluta myöntää kansanterveydellisenä ilmiönä, koska sen pelätään lisäävän terveydenhuollon kustannuksia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa keskeisenä oireena on yli kuusi kuukautta jatkunut väsymys ja potilaan toimintakyky on merkittävästi heikentynyt, kertoo Duodecim.

Ennen kuin kirjoitat hakukenttään ”krooninen väsymysoireyhtymä”, kannattaa pysähtyä ja miettiä!

Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole todellakaan ainoa asia, joka aiheuttaa väsymyksen tunnetta. Voimattomuutta saattaa aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, raudan puute tai stressaava elämäntilanne.

Linkin korjaus 21.24: Duodecim-linkki on vaihdettu uudempaan artikkeliin.

Markus Jansson

Unitutkija väsymysepidemiasta HS:lle: ”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä”

Teillä on VANHA JA VÄÄRÄ LINKKI DUODECIMIN JUTTUUN!!! Uusi artikkeli Kroonisesta väsymysoireyhtymästä on tämä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194 Kyse on somaattisesta, neuroimmunologisesta dysautomiaa aiheuttavast aineenvaihduntasairaudesta, jonka uusi nimi on Systeeminen Rasitusintoleranssisairaus (SEID). Sillä ei ole mitään tekemistä minkään "väsymyksen" kanssa, älkää käyttäkö tuota harhaanjohtavaa ja vähättelevää termiä! Tukiryhmä FB:ssä https://www...
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.