Hyviin ja terveellisiin ruokatottumuksiin kuuluu myös makoisa jälkkäri, tietenkin.

Jälkiruuan skippaaminen ylimääräisten kaloreiden välttämiseksi? Unohda.

Tästä säännöstä on luopunut jopa terveysvaikuttaja ja dieettivalmennusyrittäjä Adam Bornstein, joka kirjoittaa Greatist-sivustolla, että haluaisi kirjoittaa kaikkien julkaisemiensa teosten alkusanat uusiksi. Hän haluaisi tehdä selväksi, että ihan sama mitä hän kirjoissaan ja artikkeleissaan ohjeistaa, voit silti syödä jälkiruuan.

– Ei jälkiruokaa -lähestymistapa voi olla se virhe, joka on kaikkein pitävin, noudatti sitten mitä tahansa kuntoilu- tai ruokasuunnitelmaa, hän kirjoittaa.

Samalla asialla on myös suomalaisprofessori Pertti Mustajoki, jolta ilmestyi hiljattain kirja Vähennä kaloreita ilman dieettiä. Kirjan esittelytekstin mukaan tahdonvoiman ja itsekurin avulla pudotetut kilot tulevat helposti takaisin, joten kaloreita vastaan taisteleminen on huono tapa laihduttaa.

Älä pyri täydellisyyteen

Onhan tästä aiheesta toki jauhettu ennenkin, mutta sanotaan nyt vielä: kieltolistojen tekeminen ei kannata. Seurauksena on erittäin todennäköinen epäonnistuminen, mikäli menee sitoutumaan suunnitelmaan, joka ei tunnu sellaiselta, että siihen voisi lupautua loppuiäkseen.

Aihetta on tietenkin myös tutkittu, ja esimerkiksi kahdeksan kuukautta kestäneessä israelilaistutkimuksessa jälkiruokia syöneet laihtuivat ja jälkkärittä jääneet lihoivat onnistuneesti pudottamansa kilot takaisin.

Paleodieetille ei kannata ryhtyä, jos rakastaa leipää ja pastaa.

Ihmisen suhde ruokaan ja syömiseen pysyy huomattavasti terveempänä, kun tietää, että on ihan ok nauttia pala kakkua. Kannattaakin luopua ajatuksesta, että on olemassa ”hyviä” ja ”huonoja” ruokia.

Adam Bornsteinin mukaan perusymmärrys oman kehon toiminnasta riittää. Paleodieetille ei kannata ryhtyä, jos rakastaa leipää ja pastaa.

– Ei ole olemassa yhtä ruokaa, joka tekee sinusta lihavan, eikä yhtä, joka saa sinut laihtumaan, mies lähestulkoon saarnaa tekstissään.

Ihmiset inhoavat erilaisilla dieeteillä olemista syystä. Ruokien kieltäminen itseltään tai pakottautuminen syömään inhokkiruokiaan on kurjaa. Ja kaikkihan tietävät, miten sellaisessa ennen pitkää käy...

Vippaskonstien ja hokkupokkusrohtojen sijaan toimiva ruokavalio, oli se mikä hyvänsä, perustuu tutkitusti kolmeen asiaan: johdonmukaisuuteen, pitkäjänteisyyteen ja kärsivällisyyteen. Ihan omalla painollaan asiat eivät siis tapahdu, mutta onnistumismahdollisuudet ovat hyvät, kun dieetin perusta rakentuu epäonnistumisten välttämiseen.

– Tehtäväsi on panna terveytesi ykkössijalle, ei olla täydellinen, Bornstein kiteyttää.

”Tehtäväsi on panna terveytesi ykkössijalle, ei olla täydellinen.”

Terveellisestä syömisestä kannattaa siis tehdä itselleen mahdollisimman helppoa. Kun perusruokavalio on kunnossa, 10–20 prosenttia päivän kalorimäärästä voi Bornsteinin mukaan ihan hyvin varata pienelle herkulle. Silloin pysyy järjissään, ja terveellisiin valintoihin tarvittava motivaatio säilyy.

Välipäivä virkistää ja antaa puhtia treeniin. Kunhan sen tekee oikein. 

Urheilulliseen elämäntapaan kuuluu terveellinen ruokavalio ja säännollinen liikunta – unohtamatta tietenkään lepoa! Women's health kokosi viisi vinkkiä, joiden avulla lepopäivästä saa kaiken hyödyn treenejä ajatellen.

1. Liiku ympäriinsä

Lepopäivä voi köllötellä koko päivän sohvalla ja katsoa Netflixiä, eikö vain? No ei ihan,

Jos haluaa palautua kunnolla, ei kannata liimautua sohvaan kiinni. Pelkkä istuminen voi saada kehon kuivumaan, kertoo fysioterapeutti Luke Greenberg.

Liikkumattomuus voi lisäksi pahentaa lihasjäykkyyttä ja -kipua. Greenberg suosittelee lepopäivinä kevyttä liikuntaa 20–30 minuutin ajan. Se voi olla esimerkiksi uimista, rentoa pyöräilyä tai kevyttä joogaa.

2. Rullaile

Urheiluvalmentaja Mark Goodman vinkkaa rentoutumaan lepopäivänä hierontarullan avulla. Keskitty niihin kehonosiin, jotka ovat erityisen kipeitä. Liikuta hierontarullaa tai palloa 10 sekunnin ajan sillä alueella, joka on jumissa. Pelkkä rullan päällä makaaminen ei riitä, Goodman muistuttaa. 

Kokeile myös tennispalloja: Tällä helpolla tennispallokikalla hierot lihakset rennoiksi

3. Ravitse

Jos tavoitteena on painon pudotus, ei lepopäivinä kannata lepsua liikaa ruokavaliosta. Ravitsemusasiantuntija Keri Glassman muistuttaa, että vaikka leopopäivänä ei olisi samalla tavalla nälkä kuin urheilupäivänä, on lihaksia silti tärkeää ravita kunnolla.

Nesteys on tärkeää lepopäivänä, koska se vaikuttaa sekä aineenvaihduntaan että ruuansulatukseen.

Joidenkin tutkimusten mukaan mustikoiden ja muiden tummien marjojen syöminen voi vähentää urheilusta johtuvia lihaskipuja.

Lehtivihannekset, parsakaali, kukkakaali ja ruusukaali parantavat aineenvaihduntaa ja pitävät yllä hyvää nestetasapainoa. Nesteys onkin erityisen tärkeää lepopäivänä, koska se vaikuttaa sekä aineenvaihduntaan että ruuansulatukseen. 

4. Kylve

Kylpeminen rentoututtaa! Jos sekaan heittää karvassuolaa saavat myös kipeät lihakset kyytiä. Karvassuolassa on yhdistelmä magnesiumia ja sulfaatteja, ja se helpottaa treenin tuomaa lihasjäykkyyttä. 

Lue lisää: Taas uusi keino vältellä liikuntaa: kylve kuumassa vedessä!

5. Hemmottele

Jos hierontarulla ei nappaa, voi itseään hemmotella hierojalla. Hieronta rentouttaa ja vaikuttaa myös hermojärjestelmään laittamalla kehon tilaan, jossa se voi levätä ja parantua.

Hierojalla kannattaa kertoa, millaista vaikutusta toivoo. Palauttavaa, rentouttavaa, stressin lievitystä vai lihaksia venyttävää? Kaikki hierontatekniikat eivät nopeuta lihasten palautumista

Lue lisää: 16 kysymystä hieronnasta – miksi menisin hierojalle?

Tiesitkö, että positiivisella tavalla kosketetuksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista?

Tällä viikolla saa halailla oikein kunnolla – syleilylle löytyy vappuun asti ihan valtakunnallinenkin kannustaja. Tänään alkavan Sydänviikon kunniaksi Sydänliitto ja sen jäsenjärjestöt nimittäin kehottavat kampanjallaan kaikkia suomalaisia halailemaan niin oikeasti kuin virtuaalisesti.

Kampanjan tarkoituksena on nostaa esiin ihmissuhteiden ja myönteisten tunteiden merkitystä ihmisen elämässä. Lämmin kosketus on Sydänliiton mukaan osa ihmissuhteiden hyviä puolia. Siksi Sydänliitto kehottaakin kaikkia halailemaan ensi viikolla niin paljon kuin sielu sietää.

Rakastava, lämmin ja positiivinen kosketus tekee ihmiselle monessa mielessä hyvää lukuisten tutkimusten mukaan.

Listasimme ihmeet, joita hyvä kosketus saa aikaan:

1. Kosketus lähentää ja valaa luottamusta. Lämpimän kosketuksen rakastava voima on huomattu lukuisissa tutkimuksissa. Kun ihminen koskettaa toista, aivojen palkitsemisjärjestelmä herää. Samalla elimistö alkaa täyttyä luottamus- ja kiintymyshormoni oksitosiinista. Oksitosiinia erittyy kehossa esimerkiksi silloin, kun äiti pitelee lasta lähellään. Tutkimuksissa on huomattu, että vauva tarvitsee kosketusta kipeästi. Se auttaa luomaan hyvän pohjan myös terveille kiintymyyssuhteille aikuisuudessa.

2. Kosketus poistaa stressiä. Virginian ja Wisconsinin yliopistojen tutkimuksen mukaan lämmin kosketus stressaavassa tilanteessa saa ihmisen rauhoittumaan. Siksi kovan stressin aikana kannattaa suosiolla antautua niin sanottuun jaksuhaliin. 

3. Kosketus auttaa kestämään kipua. Samassa tutkimuksessa huomattiin myös, että kädestä pitäminen auttaa ihmistä kestämään kipua. Siksi esimerkiksi saatuaan kuhmun päähän, jonkun toisen hellä silitys voi ihan oikeasti viedä kivun mennessään.

4. Kosketus estää sairauksia. Ihminen janoaa kosketusta – se on meidän yksi perustarpeemme. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan se on jopa elinehto. Tutkimusten mukaan kosketuksen puute voi lisätä vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta. Kodin Kuvalehden haastatteleman Tarja Santalahden mukaan kosketuksen puute voi myös altistaa alkoholiongelmille ja olla syynä väkivaltaisuuteen.

5. Kosketus hellii sydäntä. Tutkimuksissa on huomattu, että kosketus saa sydämen sykkeen laskemaan ja verenpaineenkin madaltumaan. Erityisesti kädestä pitely vaikuttaa verenkiertoelimistöön.

Vaikka kosketus tekee hyvää, kaikki eivät nauti siitä eri syistä yhtä paljon. Muistathan siis ennen koskettamista kysyä, saako niin tehdä. Lue toimittajamme aiheesta kirjoittama kolumni tästä.

Tutkijat arvelevat, että masentuneet saattavat olla taipuvaisempia laihduttamiseen.

Tuore tutkimus on löytänyt ensimmäisen todisteen siitä, että masennus ja alhainen paino liittyvät yhteen, uutisoi The Telegraph. Tutkimuksen mukaan sekä miehet että naiset voivat saada kielteisiä ajatuksia siitä, että he ovat liian laihoja. Masennus kuitenkin koskee erityisesti naisia.

Mutta aiheuttaako masennus laihuutta vai toisinpäin? Sitä tukijat eivät vielä tiedä. 

Tutkijat analysoivat uusia havaintoja varten 183 tutkimusta, joista he löysivät myös lihavuuden lisäävän masennuksen riskiä. Mitä enemmän painoa kertyy, sitä masentuneemmaksi ihmiset tuntevat itsensä.

Lihavuuskin masentaa – mutta vain naisia

Myös lihavuus ja masennus ovat tutkijoiden mukaan yhteydessä. Tosin ainoastaan naisten kohdalla. 

”Nykyinen hoikkuuden ihanne aiheuttaa naisilla enemmän henkistä ahdinkoa, joka voi johtaa masennukseen”, tutkijat kirjoittivat The British Journal of Psychiatryssa.

Lue myös: 5 epäreilua asiaa, joita ylipainoiset naiset joutuvat kohtaamaan – Lääkäri suosittelee flunssaa sairastavalle laihduttamista

Ylipainoisilla miehillä on sen sijaan selvästi pienempi riski sairastua masennukseen. Tutkijoiden mukaan ylipainoiset miehet ovat tyytyväisempiä itseensä verrattuna ylipainoisiin naisiin.

Painon putoaminen ei lisää onnellisuutta

Tutkijoiden mukaan terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota alipainoisten ja ylipainoisten mielenterveyteen. 

Psykiatri Agnes Ayton Royal Collegen syömishäiriön laitokselta kertoi The Telegraphille, että ravitsemus on tärkeää sekä fyysiselle että henkiselle terveydelle.

”Tutkimuksen löytö on tärkeä, koska syömishäiriöiset usein olettavat, että painon pudottaminen lisää heidän onnellisuutta. Tutkimus osoittaa, että se ei ole totta. Aliravitsemuksella on vahingollisia vaikutuksia mielenterveydelle.”

Työmatkapyöräily todellakin kannattaa, todistaa uusi tutkimus.

Liikunta saa tunnetusti mielen virkeäksi, vähentää stressiä ja antaa lisää voimaa arkeen. Mutta mitä jos liikuntaa ei saa mahdutettua päiväänsä juuri ollenkaan?

Siinä tapauksessa kannattaa ehdottomasti hypätä polkupyörän selkään ennen työpäivää.

Uuden brittitutkimuksen mukaan ne, jotka pyöräilevät töihin, sairastuvat muita harvemmin syöpään ja sydäntautiin. Polkijoiden ennenaikaisen kuoleman riskikin on 41 prosenttia alhaisempi.

Asiaa tutkittiin seuraamalla 263 450 ihmistä ja heidän työmatkailutapojaan viiden vuoden ajan. Osallistujien keski-ikä oli 52 vuotta. Viiden vuoden aikana 496 osallistujaa kuoli sydänsairauteen ja 1 126 osallistujaa syöpään.

Työmatkapyöräily laski sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä tutkimuksen mukaan kaikista eniten. Myös satunnainen pyöräily osoittautui terveelliseksi vaihtoehdoksi.

Kävely hyvänä kakkosena

Töihin käveleminenkin tekee hellii kehoa. Runsaan kävelyn ei kuitenkaan huomattu vaikuttavan yhtä paljon sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyteen kuin pyöräilyn. Lisäksi kävelijöiden vaara sairastua sydänsairauksiin väheni tutkimuksen mukaan vain silloin, jos he käppäilivät viikoittain vähintään 10 kilometriä.

Tutkimuksen tulokset eivät kerro suorista syistä ja seurauksista. Työmatkojen taittaminen ei siis välttämättä automaattisesti pidennä elinikää. Pyöräilijät saattavat nimittäin työmatkapolkemisen lisäksi elää muutenkin terveellisempää elämää kuin muilla tavoilla matkansa kulkevat.

Pyöräilyyn ja kävelyyn kannattaa kuitenkin ehdottomasti ryhtyä, tutkijat toteavat. Heidän mielestään kevyen liikenteen käyttämiseen tulisi myös rohkaista rakentamalla parempia väyliä tallaajille ja polkijoille.

Muista se kypärä

Vaikka pyöräily olisi kuinka terveellistä, elinikä välttämättä pitene, jos laiminlyö pyöräilykypärän käytön.

Kypärä pienentää pää- ja aivovammojen riskiä onnettomuustilanteessa tutkitusti. Se on tärkeä suoja aivoille. Onnettomuustietoinstituutin mukaan vuosien 2013–2015 pyöräilyonnettomuuksissa kuolleista neljä kymmenestä olisi voinut pelastua kypärää käyttämällä. Erityisesti kaatumis- ja suistumistilanteissa kypärä on tehokas suoja.

Siitä huolimatta vain 42 prosenttia käyttää kypärää pyöräillessään, kertoo Liikenneturva. Vaikka tulos on parantunut parin vuosikymmenen aikana, tsempattavaa on edelleen.