Samanaikaiset kuukautiskierrot osoittautuivat hölunpölyksi. Kuva: Shutterstock
Samanaikaiset kuukautiskierrot osoittautuivat hölunpölyksi. Kuva: Shutterstock

Yhdessä asuvien naisten menkkasynkka onkin sattumaa, ei osoitus erityisen syvällisestä ystävyydestä. 

Samassa taloudessa asuvien naisten kuukautiskiertojen samanaikaisuutta on toitotettu vuosien ajan. Menkkojen synkronoitumisen on ajateltu johtuvan feromoneista, joita ihmiset erittävät. Oxfordin yliopiston ja kuukautissovellus Cluen yhteistyössä tekemän pienimuotoisen tutkimuksen mukaan ilmiötä on vuosikymmenten saatossa selitetty myös esimerkiksi ”alfakohduilla”, joiden hormonaalinen veto saa muutkin kohdut toimimaan samaan tahtiin.

Aiheesta on revitty huumoria populaarikulttuurissa, ja kaverusten samanaikaiset kuukautiset ovat saattaneet tuntua osoitukselta siitä, että tässä ollaan ystäviä oikein syvällä, suorastaan kuukautiskierrollisella tasolla. 

Tiede on nyt kuitenkin palannut paikkailemaan virheitään, ja näyttää siltä, että samanaikaiset kuukautiset ovat sattumaa ja kiertojen synkronoituminen myytti.

Menkkasynkka keksittiin 1970-luvulla

Bust-lehdessä kerrotaan, että alun perin ajatus samanaikaisista perustui vuonna 1971 Nature-lehdessä julkaistuun Martha McClintockin tutkimukseen. McClintockin hypoteesi oli, että naisten kuukautiskierrot synkkaantuvat, ja hän tutki asiaa opiskelijakämppiksillä.

Lopputulema oli, että ”sosiaalisella vuorovaikutuksella voi olla vahva vaikutus kuukautiskiertoihin”.

Bustin mukaan McClintockin tutkimusta on kritisoitu sen ilmestymisestä lähtien, ja tulokset on monesti asetettu kyseenalaisiksi. Esimerkiksi vuonna 2005 julkaistu puolalaistutkimus ja seuraavana vuonna julkaistu kiinalais-yhdysvaltalainen tutkimus eivät löytäneet mitään todisteita siitä, että yhdessä asuvien naisten kuukautiskierrot samanaikaistuisivat.

Kuukautisetkin kavereita keskenään

Jostakin syystä myytti menkkasynkasta kuitenkin istuu tiukassa. Ehkä ajatus kehojen yhteydestä viehättää ihmisiä, ja on hauska ajatella olevansa jonkun kanssa kanssa niin läheinen, että kuukautisetkin ovat kavereita keskenään. 

Viimeisin naula myytin arkkuun on kuukautissovellus Cluen ja Oxfordin yliopiston selvitys. Siinä tutkittiin 273 naisparia, jotka olivat esimerkiksi ystäviä, perheenjäseniä tai kämppiksiä. Tutkimusajanjakson aikana valtaosan tutkittavista kuukautiskierrot erkanivat toisistaan, eivät lähentyneet. Yhdessä asuminen ei lisännyt synkronoitumista. 

Useimmilla alle vaihdevuosi-ikäisillä naisilla on kuukautiset monen päivän ajan noin kerran kuussa, joten ei ole mitenkään kohtuuton sattuma, jos vuotopäivä joskus osuu yksiin kaverin tai perheenjäsenen kanssa. 

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!