Mitä, nukuttaako jo iltaseitsemältä? Taidat olla leijona. Kuva: Shutterstock
Mitä, nukuttaako jo iltaseitsemältä? Taidat olla leijona. Kuva: Shutterstock

Unitutkija jakaa ihmiset neljään nukkujatyyppiin. Oletko leijona, delfiini, karhu vai susi?

Entäpä, oletko aamuvirkku vai yökukkuja?

Unitottumuksemme määrittävät meille jokaiselle oivallisimmat ajat herätä, syödä, liikkua ja nukkua. Näin uskoo brittiläinen unitutkija, lääkäri Michael Breus.

Breus pitää vastaanottoa Los Angelesissa ja on kirjoittanut useita kirjoja unihäiriöistä. 16 vuotta yksityisellä klinikallaan työskennellyt lääkäri huomasi ensimmäisinä vuosinaan, että hänen normaalit hoitokeinonsa eivät auttaneet unettomuudesta kärsiviin ihmisiin.

– Ymmärsin, että potilaani eivät kärsi unettomuudesta. He osoittautuivat yökukkujiksi. Ainakin jotkut heistä, Breus kertoo Independent-lehdelle.

Breusin mukaan yöukkujat voivat erinomaisesti viikonloppuisin ja lomalla. He menevät nukkumaan noin yhdeltä yöllä ja heräävät aamulla kello 8–9. Mutta kun arki taas koittaa, kukkujat tuntevat itsensä väsyneiksi.

– Huomasin, että heidän sisäinen kellonsa on häiriintynyt.

Tämä oivallus sai Breusin pohtimaan, onko olemassa muita nukkujatyyppejä, joiden sisäinen kello käy eri ajassa valtavirran kanssa. Uudessa kirjassaan The Power of When hän esittelee löydöksensä.

Hän päätyi neljään eri nukkujatyyppiin ja nimesi ne karhuihin, delfiineihin, leijoniin ja susiin. Vahvoja aamuvirkkuja ovat leijonat ja yökukkujia sudet; kumpaankin ryhmään kuuluu noin 15–20 prosenttia kaikista ihmisistä.  

Joka kymmenes on Breusin mukaan delfiini, joka nukkuu kevyesti ja saattaa heräillä monta kertaa yössä. Hekin ovat melkoisen aamuvirkkuja. Lääkäri määritteli nukkujatyypeille muitakin ominaisuuksia. Delfiiniryhmässä on muun muassa paljon perfektionisteja, joiden aineenvaihdunta toimii hyvin. He ovat varuillaan ihmissuhteissaan eivätkä harrasta riitelemisestä.

Lue myös! Tämän vuoksi säpsähdät hereille, kun olet nukahtamassa

Tyypillisin nukkujatyyppi on karhu. Heitä on noin puolet väestöstä, Breus sanoo. He nukkuvat yleensä hyvin ja sikeästi, mielellään vähintään kahdeksan tuntia joka yö. ”Karhut” ovat kuuluisia ruokahalustaan ja ystävällisyydestään.

Ihmisten unitottumusten ja niihin liittyvien persoonallisuuksien kartoittamisen lisäksi Breus suosittelee jokaiselle nukkujatyypille tietynlaista vuorokausirytmiä. Kun ihminen on löytänyt luonnollisen rytminsä, hänen väsymyksensä vähenee ja tuotteliaisuus lisääntyy kuin itsestään – onpa hän sitten täydellinen aamuihminen tai loistava iltaseuralainen.

Selvitä nukkujatyyppisi ja ideaali päivärytmi

Oman nukkujatyyppisi voit selvittää Breusin testillä täällä, tai ehkä tunnistat sen jo lukemalla eri nukkujatyyppien ideaalit päivärytmit. Oletko pitkään aamulla unenpöpperössä vai alatko heti hommiin? Kaipaatko raskasta aamupalaa vai syötkö mieluummin välipaloja iltapäivällä?

Breus on listannut kunkin tyypin parhaat ajat myös liikunnalle, työnteolle ja seksille.

Katso, miten sinun kannattaisi järjestää päiväsi ja rutiinit sen mukaan, oletko leijona, karhu, delfiini vai susi.  

Unettomalle! Nolla tuntia unta viime yönä? Näin selviät päivästä

Aktiivinen leijona menee ajoissa nukkumaan. Kuva: Shutterstock
Aktiivinen leijona menee ajoissa nukkumaan. Kuva: Shutterstock

Leijonan ihannepäivä

05.30–06.00 Herätys ja toimintaa! Leijonat ovat täydessä terässä heti herättyään. Heille sopii varhainen aamupala, joka täyttää mahan. Harva leijona on ylipainoinen, sillä he syövät terveellisesti.

06.00–07.30 Leijonat ovat heitä, jotka hyötyvät eniten aamuseksistä. He ovat usein iltaunisia ja päivät venyvät helposti töissä, koska moni leijonista ylenee toimitusjohtajaksi tai muihin korkeisiin tehtäviin. Virkeä leijona nauttii varhaisista lemmenleikeistä ja saa niistä puhtia päivään.

07.30–10.00 Varhaiset herätykset saavat leijonat kaipaamaan pientä välipalaa jo silloin, kun muut syövät vasta aamiaistaan. Tämä on leijonien huippuaikaa, joka kannattaa käyttää ajattelutyöhön.

Suosittelemme! 5 minuuttia riittää – piristä ilmettä pikakasvohoidolla

12.00–13.00 Nauti päivänvalosta ja lounaasta – mutta älä hiilareista! Ne tekevät iltapäivällä uneliaan olon.

13.00–17.00 Tässä vaiheessa päivää on luonnollista, että leijona alkaa hieman nuutua. Uusien ideoiden ja kaiken vapaan luomisen paras hetki on nyt!

17.00–18.00 Lähde liikkumaan! Vaikka leijonat ovatkin aamuvirkkuja, varhainen liikuntahetki on hyvä siirtää illansuuhun – eli sinne, missä energiaa tarvitaan eniten.

18.00–19.30 Illallisaika! Kenties nyt maistuisi yksi drinkki, kuten unitutkija suosittelee?

19.30–22.00 Leijonat kömpisivät mieluiten jo sänkyyn ja vetäisivät peiton päällensä. Mutta jos he ovat noudattaneet unitutkijan ohjeita, he ovat nyt poikkeuksellisesti pirteitä ja ehtivät vielä sosiaalisille riennoilleen. 

22.30–01.30 Levollinen uni alkaa maistua tässä vaiheessa, mikäli leijonat ovat ylittäneet itsensä ja malttaneet kokeilla uutta päivärytmiään.

Delfiini ei hellitä ja on melkein kuin puoliksi hereillä koko ajan. Kuva: Shutterstock
Delfiini ei hellitä ja on melkein kuin puoliksi hereillä koko ajan. Kuva: Shutterstock

Delfiinin ihannepäivä

06.30–07.30 Tyypillinen delfiini on hereillä, mutta hän on liian väsynyt noustakseen ylös ja liian virkeä jäädäkseen sänkyyn. Silloin olisi paras nousta ylös ja harrastaa jotain liikuntaa.

07.30–09.00 Delfiineille sopii proteiinipitoinen aamupala. Hiilarit eivät sovi delfiinien aamuun, sillä ne tekevät ihmistyypin hitaaksi ja uneliaaksi.

09.00–12.00 Delfiinit ovat yleensä tässä kohti päivää niin sumussa, että kuppi kahvia saattaisi olla hyväksi. Jos aikatauluun kuuluu töitä, ne kannattaa tehdä omassa rauhassa. Tiimitöistä delfiinityypit eivät pidä muutenkaan, eivätkä varsinkaan tässä kohti päivää.

12.00–13.00 Delfiineillä on paha tapa unohtaa lounas. Terveellinen ateria keskipäivän tienoolla auttaa pysymään hereillä ja ajatukset tasapainossa.

13.00–16.00 Tämä on delfiinien suosikkiaikaa päiväunille, mutta Breusin mukaan päikkäreitä parempaa toimintaa olisi kävelylle lähteminen.

16.00–18.00 Pitääkö sinun tehdä jotain aivotyötä? Illansuu on valppaille delfiineille parasta aikaa projektien ja raporttien valmisteluun.

18.00–19.00 Hyperaktiivisten delfiinien mieli muuttuu iltaa kohti entistä levottomammaksi. Ennen ruokailua heille suositellaan puolentunnin hiljaista hetkeä, esimerkiksi meditoiden.

19.00–20.00 Hiilihydraattia sisältävä illallinen rauhoittaa virkeää delfiiniä. Katso siis, että lautasellasi on perunaa, pastaa tai muuta hiilaria.

20.00–20.30 Seksiä, kiitos!

20.30–23.30 Kierroksilla käyvät delfiinit eivät hyödy sängyssä pyöriskelystä. Ennen nukkumaan menoa heidän on syytä katsoa televisiota tai nauttia lasi viiniä – mutta viimeinen huikka kannattaa ottaa ennen kello 21.

23.30 Nukkumaan! Delfiinit pärjäävät usein kuuden tunnin yöunilla. Jos et saa unta tässä vaiheessa, kokeile erilaisia nukahtamiskeinoja.

Suosittelemme! Eikö uni tule? 14 + 8 vinkkiä, jotka auttavat

Talviunillehan tästä joutaisi. Kuva: Shutterstock
Talviunillehan tästä joutaisi. Kuva: Shutterstock

Karhun ihannepäivä

07.00–07.30 Painatko sinäkin usein torkkunappulaa? Tyypillinen karhu torkuttaa ainakin kahdesti, vaikka enemmän hyötyä olisi kävelylle lähtemisestä tai pikaseksistä.

07.30–09.00 Karhut rakastavat ruokaa ja he nauttivat välipaloja aina, kun vain voivat. Proteiinit kuuluvat ihanneaamupalaan, mutta hiilihydraatit ja kahvi eivät.

09.00–10.00 Auringonvalo määrää pitkälti karhujen vireystilaa. He voivat olla pitkään aamulla unenpöpperöisiä. Pieni kävely luonnonvalossa viimeistään tässä kohti aamua auttaa herättämään karhun hitaalla käyvät aivot.

Mielenkiintoista! Kuluuko aamu pökkyrässä? Oletkin ehkä unihumalassa

10.00–12.00 Nyt on kahvikupin ja tärkeiden töiden aika. Ennen keskipäivää karhujen älykkyys on huipussaan; nyt kannattaa tehdä alta pois vaativimmat hommat.

12.00–13.00 Lounastauolla karhu hyötyy eniten puolen tunnin kävelystä ennen ruokailua. Se kiihdyttää aineenvaihduntaa, joka on monesti karhuilla jumissa.

13.00–15.00 Väsyttääkö? Iltapäiväkooman saa kuriin meditoimalla tai tosi pienillä päiväunilla – ei suklaapatukalla.

15.00–18.00 Myöhäinen iltapäivä sopii sosiaalisiin tapaamisiin ja esiintymisiin. Minivälipala eli noin 250 kalorin ateria pitää aivot skarppina.

18.00–19.00 Liikuntaa!

19.00–20.30 Yleensä karhut kaipaavat illallista jo kuuden aikoihin, mutta tunnin siirto voi auttaa myöhäisen illan mielitekojen vastustamisessa. Ruokaileminen kolme tuntia ennen nukkumaan menemistä sopii karhuille.

20.30–22.00 Kuuma kylpy ja kirja tai kevyt jutustelu rytmittävät kohti yöunia.

22.00–23.00 Sulje puhelimet ja hae nautintoa seksistä!

23.00 Hyvää yötä!

Tekisikö sinunkin mieli käpertyä tällä tavoin vasta aamuyöstä? Kuva: Shutterstock
Tekisikö sinunkin mieli käpertyä tällä tavoin vasta aamuyöstä? Kuva: Shutterstock

Suden ihannepäivä

07.00–07.30 Susityypit eivät mielellään heräisi ennen aamuyhdeksää. Herätys kello 7 vaatii kaksi kelloa ja noin puolen tunnin tuumaustauon.

07.30–08.30 Kahvi ei pelasta aamu-unista, mutta kunnon aamiainen sopii herättäjäksi.

08.30–11.00 Suuntaa ulos kävelylle, ja aivosumu on pois kello 10 mennessä. Lemmenleikit piristäisivät myös suden aamua – mutta ethän nukahda uudelleen?

11.00–13.00 Hienoa, jos olet pystynyt olemaan erossa kofeiinista tähän saakka. Pidä kahvihetki näihin aikoihin päivästä!

13.00–14.00 Päivä alkaa hiljalleen valjeta ja harmaus häipyä. Lounas ystävien kanssa sopisi hyvin tähän väliin.

14.00–16.00 Kahden tunnin kuluttua lounaasta suden energiapiikki on korkeimmillaan. Työpäivä alkaa oikeastaan vasta nyt.

16.00–18.00 Delfiinit, karhut ja leijonat ovat tällä hetkellä äärettömän väsyneitä, mutta susijengi saa paljon aikaan. Nyt on hyvä hetki vakuuttaa pomo tai tehdä kotitöitä.

18.00–20.00 Koska iltalataus on niin suuri, susi hyötyy myöhäisestä jumpasta.

Lue myös! Iltakävely auttaa nukahtamaan – tässä syy

20.00–21.00 Kenellepä ruoka ei maistuisi jo? Käy siis illallisen kimppuun.

21.00–23.00 Paras hetki päivästä on käsillä: miksi et käyttäisi sitä petipuuhiin? Sudet ovat riskinottajia ja seksuaalisesti aktiivisia tyyppejä, joille seksi sopii niin aamulla kuin illalla.

23.00–00.00 Laske kierroksia lisää! Sulje turhaan valvottavat ruudut, ota rennosti ja käy vaikkapa kuumassa suihkussa.

00.00–00.30 Pari viikon sitoutuminen uuteen aikatauluun pitäisi tuoda unen viimeistään puolenyön jälkeen.

Lähteet myös: Daily Mail ja The Telegraph

Kysely

Oletko nukkujatyypiltäsi karhu, delfiini, susi vai leijona?

Susi
Susi
53.0%
Karhu
Karhu
19.6%
Leijona
Leijona
13.6%
Delfiini
Delfiini
13.6%
Ääniä yhteensä: 249

Suomalainen unitutkija Olli Polo väittää Helsingin Sanomissa, että pitkäaikainen väsymys on jo epidemia.

Unitutkija, fysiologian dosentti Olli Polo on tutkinut ja hoitanut uransa viimeiset kymmenen vuotta kroonista väsymysoireyhtymää. Hänen mielestään väsymyksestä on syntynyt jo yhteiskunnallinen epidemia, joka näkyy erityisesti lapsissa ja nuorissa.

– Koskaan aiemmin urallani en muista, että olisin joutunut kirjoittamaan näin paljon lausuntoja lapsille ja nuorille, että heillä on niin vaikea-asteinen väsymys, että se haittaa aivotoimintaa ja sen takia tarvitaan lyhennettyä koulupäivää tai kotiopetusta, Polo kertoo Helsingin Sanomille.

Polo sanoo, että pitkäaikainen ja toimintakykyä heikentävä väsymys alkaa olla kansansairauden luokkaa.

– Noin kolmasosa väestöstä kärsii siitä. Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.

”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.”

HS:n mukaan Polo on hoitanut väsymysoireyhtymäpotilaita klinikallaan kokeellisin hoitomenetelmin, jotka ovat synnyttäneet muissa lääkäreissä vastustusta ja johtaneet Valviran varoitukseen. Unitutkijan itsensä mielestä väsymystä ei haluta myöntää kansanterveydellisenä ilmiönä, koska sen pelätään lisäävän terveydenhuollon kustannuksia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa keskeisenä oireena on yli kuusi kuukautta jatkunut väsymys ja potilaan toimintakyky on merkittävästi heikentynyt, kertoo Duodecim.

Ennen kuin kirjoitat hakukenttään ”krooninen väsymysoireyhtymä”, kannattaa pysähtyä ja miettiä!

Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole todellakaan ainoa asia, joka aiheuttaa väsymyksen tunnetta. Voimattomuutta saattaa aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, raudan puute tai stressaava elämäntilanne.

Linkin korjaus 21.24: Duodecim-linkki on vaihdettu uudempaan artikkeliin.

Markus Jansson

Unitutkija väsymysepidemiasta HS:lle: ”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä”

Teillä on VANHA JA VÄÄRÄ LINKKI DUODECIMIN JUTTUUN!!! Uusi artikkeli Kroonisesta väsymysoireyhtymästä on tämä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194 Kyse on somaattisesta, neuroimmunologisesta dysautomiaa aiheuttavast aineenvaihduntasairaudesta, jonka uusi nimi on Systeeminen Rasitusintoleranssisairaus (SEID). Sillä ei ole mitään tekemistä minkään "väsymyksen" kanssa, älkää käyttäkö tuota harhaanjohtavaa ja vähättelevää termiä! Tukiryhmä FB:ssä https://www...
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.