Ylen jutun mukaan punaviinin sisältämät tanniinit voivat aiheuttaa joillekin yliherkkyysoireita. Sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä taas on enemmän makeissa valkoviineissä. Kuva: Shutterstock
Ylen jutun mukaan punaviinin sisältämät tanniinit voivat aiheuttaa joillekin yliherkkyysoireita. Sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä taas on enemmän makeissa valkoviineissä. Kuva: Shutterstock

Nuhaa, päänsärkyä ja pahoinvointia – voiko viinistä saada allergisen reaktion? Asiantuntija vastaa.

Vaikka viinipäänsärky on monelle tuttu ilmiö, sen syytä ei ole pystytty määrittämään. Usein päänsärkyä on selitetty viinin sisältämillä sulfiiteilla eli rikkiyhdisteillä, joille on mahdollista herkistyä.

Hello Giggles -sivusto kirjoitti taannoin, ettei viinipäänsärky johtuisikaan sulfiiteista vaan viinin sisältämästä histamiinista. Se on välittäjäaine, jota on myös joissakin ruoka-aineissa, esimerkiksi juustoissa ja kestomakkaroissa.

Terveystalon allergologian erikoislääkärin Péter Csonkan mukaan ei ole mahdollista määritellä, mikä viinipäänsäryn aiheuttaa.

– Ei pystytä testeillä tunnistamaan, onko oireiden aiheuttaja etikkahappo, histamiini vai sulfiitit. Mekanismia ei tunneta, Csonka sanoo.

Siksi jonkin tietyn ainesosan välttelykin on hankalaa. Csonkan mukaan ainoa keino on tarkkailla itse, milloin oireet tulevat. Saako oireita herkemmin esimerkiksi makeasta viinistä, jossa on enemmän sulfiitteja kuin kuivassa?

– Voi kokeilla, tuleeko päänsärkyä herkemmin esimerkiksi makeista valkoviineistä kuin kuivista punaviineistä.

Useimmiten viinin aiheuttamat reaktiot, kuten päänsärky tai tukkoisuus, eivät ole allergisia reaktioita.

– Esimerkiksi histamiiniyliherkkyys ei ole allergiaa. Sitä ei osata selittää sen kummemmin.

”Voi kokeilla, tuleeko päänsärkyä herkemmin makeista valkoviineistä kuin kuivista punaviineistä.”

Harvinainen allergia

Viinistä voi saada myös allergisen reaktion, mutta se on hyvin harvinaista. Päänsärky ja pahoinvointi eivät ole tyypillisiä allergiaoireita.

Allergiseen reaktioon viittaavat esimerkiksi limakalvojen ärsytys, nuha, nokkosihottuma, kasvojen turpoaminen, hengenahdistus ja verenpaineen lasku. Allergiaa kannattaa epäillä ainakin silloin, jos viinistä saa hengenahdistusta tai voimakasta nokkosihottumaa tai huulet tai silmät turpoavat.

– Allergisen reaktion aiheuttavat yleensä hiivayhdisteet tai viinirypäleistä peräisin olevat proteiinit tai kananmunan valkuaisaine, lysotsyymi, Csonka sanoo.

Hänen mukaansa viinien ja oluiden sisältämät hiivat ovat yleisin allergisten reaktioiden aiheuttaja.

Lysotsyymia taas käytetään elintarviketeollisuudessa antibakteerisena aineena. Sitä on muuallakin kuin viineissä – esimerkiksi goudajuustossa ja valmisruuissa. Viiniin lysotsyymia lisätään, ettei siihen syntyisi haitallista bakteerikasvua.

Lysotsyymi hajoaa kuumennettaessa, mutta jos viiniä ei ole prosessoitu vahvasti, esimerkiksi kananmuna-allergiset voivat saada siitä oireita.

– Mutta ne ovat todella harvinaisia. Viinin lysotsyymipitoisuus on niin matala.

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!