Detox-puhdistuksen sanotaan tekevän ihmeitä sekä ruumiille että mielelle. Toimittaja päätti kokeilla (ei kuvassa). Kuva Shutterstock
Detox-puhdistuksen sanotaan tekevän ihmeitä sekä ruumiille että mielelle. Toimittaja päätti kokeilla (ei kuvassa). Kuva Shutterstock

Toimittaja päätti kokeilla kymmenen päivän detox-paastoa sopivasti ennen pääsiäistä. Hän ei tiedä, mihin se johtaa.

Keräsin asennetta toista viikkoa. Tällä kertaa se riitti. Kun kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran kokeilin viikon pituista detox-kuuria, oli rohkeutta kerättävä kuukausi.

Eniten pelotti, kuinka sietäisin nälkää. Ajattelin etukäteen, että hyvin huonosti. Kuinka mahtaa käydä nyt?

Onhan elämä herkkujen kanssa ihanan viihteellistä. On kiva hemmotella itseään jokailtaisella pienellä vaniljajäätelöpuikolla. Kun nyt kerran – tai useammankin kerran – tulin ostaneeksi lähikaupasta 12 kappaleen jättipaketin pakastimeeni.

Sokerihumala väsyttää ja lihottaa

Huomaan syöneeni sokeriherkkuja aina vain enemmän.

Näkyviä seurauksia on kaksi. Talven aikana takapuoleeni on kertynyt muutama ylikilo. En pidä niistä, koska ne tekevät oloni raskaaksi, eivätkä kuulu identiteettiini. Olen aina ollut hoikka. 

Toista seurausta ei ehkä huomaa yhtä selkeästi, mutta se on vähintään yhtä vakavaa laatua. Lounaan jälkeen iskee väsymys, joka rampauttaa työntekoa iltapäivällä.

Niinpä olen juonut kahvia entistä enemmän. Sen seurauksena vireystilani on alkanut hyppelehtiä häiritsevästi. Hetken jaksan mitä vaan, seuraavassa hetkessä voisin nukahtaa. Hyppely on loogista seurausta verensokerin pyrähdyksistä ylös, alas.

Tiedän syöväni päivän aikana liian harvoin ja liian paljon kerrallaan. Ne ovat klassisia virheitä, jos aikoo pitää painonsa kurissa ja vireytensä jotakuinkin tasalaatuisena.

Asennetta peliin!

Erilaiset ja eripituiset paastot kuuluvat moniin uskontoihin. Ravitsemustutkija ja sisätautilääkäri Antti Aro kirjoittaa Terveyskirjasto-sivustolla (Duodecim), että näillä paastoilla pyritään elintapojen ja halujen hallintaan. Niiden hallinta kertoo uskon väkevyydestä.

En lähde leikkiin uskonnollisen kilvoittelun tarpeesta, mutta kieltämättä tuntuu kiehtovalta testata omaa henkistä kestävyyttään.

Uskon lähes kenen tahansa kestävän koviakin kiusauksia, jos ihminen on henkisesti valmistautunut sanomaan ei. Siis kieltäytymään, vaikka se tarkoittaisi vakavaa porukasta lipeämistä. Siksi kai asketismia harjoittavat mielellään vetäytyvätkin paastoamaan joko yksin tai oman porukan kanssa, kuten luostareissa tehdään.

En myöskään lähde kokopaastoon, vaan sovellan itselleni sopivan puolipaaston: kymmenen päivää puhdistautumista! Se on hyvä luku siksikin, että minipaastoni loppuisi sopivasti pitkänäperjantaina.

Pelkkä ajatus antaa tuhdisti lisää asennetta hommaan.

Mutta eikö paasto puhdistakaan?

En lannistu Antti Aron väitteestä, että syömättömyys ei mitenkään puhdistaisi elimistöä. Suoliston asiantuntijana hän sanoo, ettei kuona lähde paastoamalla, ja valistaa: 

"Paksusuolen sisällöstä suuri osa on suolistobakteereja, jotka jatkavat elämäänsä paaston aikanakin eivätkä onneksi lopeta toimintaansa." Bateerit ovat ihmiselle tärkeitä, eikä niitä kannata yrittää häätää. Päinvastoin, niille on hyvä antaa riittävästi kuitupitoista ravintoa.

Lupaan noudattaa ohjetta. Vielä eilen illalla ravitsin suolistobakteerejani  ruisleivällä, turkkilaisella jugurtilla, appelsiinituoremehulla ja suklaalla.

Pakkasin aamuksi töihin kuitenkin toisenlaista evästä.

Kasviksia, pähkinöitä, siemeniä

Aamupäivä on mennyt hyvin: kaksi kuppia teetä, porkkananpaloja ja banaania. Detox-juomaa en ole vielä ehtinyt sekoittaa, vaikka päivä olisi pitänyt aloittaa juuri sillä.

Teen juoman tänään iltapäivällä. Jos kolmen vuoden takainen kokemukseni toistuu, tulen yllättymään. Pieni nälän tunne muuttuu kohta yllättäväksi kylläisyyden tunteeksi.

Puolipaastossa saan syödä kasviksia, hedelmiä, vuohenjuustoa (ei rasvaisia juustoja), pähkinöitä, rusinoita ja siemeniä. Näitä kaikkia on muuten tarjolla yllättävän laaja kirjo.

Detox-juomaa juon tarkasti ohjeiden mukaan, mutta litran pullossani saataa olla myös yrttiteetä, haaleana. Tai vettä.

Kiellettyjä ovat sokeri, kahvi, eläinkunnan tuotteet maitotuotteisiin asti, viljat ja alkoholi. Työpaikan lounas jää tänään väliin ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen.

Erakoidunko eväsrasiani seurassa?

Kun muut työpaikalla lähtevät syömään, jään napsimaan banaanin ja porkkanan lohkoja. Ehkä nappaan eväspussista muutaman rusinan, sillä ajatus nälästä todella yhä kammottaa.

Ehkä nälkään voisi oppia suhtautumaan toisella tavoin? Muitakin kysymyksiä pyörii mielessä.

Väsähdänkö energian puutteeseen, enkä jaksa mennä illan zumba-tunnille? Toistaiseksi olen menossa... Entä tulevan viikonlopun viihteellinen anti; nautinko Soul Power -discon tanssisessiosta teen voimalla? Toistaiseksi se kuuluu suunnitelmiin, eihän siihen alkoholia  tarvita...

Ainakin pidän päiväkirjaa kuurikokemuksistani. Viikon kuluttua kerron niistä lisää täällä.

Ei voi tietää, mitä tästä tulee.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!