Heureka! Tätä kyllä ehdotan huomisen palaverissa. Kuva: Colourbox
Heureka! Tätä kyllä ehdotan huomisen palaverissa. Kuva: Colourbox

Rentoutuminen on tärkeää luovuuden kannalta, korostaa asiaa tutkinut psykologi.

Tuntuuko sinustakin, että ajatuksesi juoksee erityisen kirkkaasti suihkussa? Se voi hyvin pitää paikkansa, sillä asiasta on tieteellisiä todisteita.

Business Insider kirjoittaa työelämään erikoistuneen psykologin Ron Friedmanin viime vuonna järjestämästä nettiseminaarista, jonka aiheena oli työn tehokkuus. Seminaariin osallistui 26 aiheen asiantuntijaa.

Yksi heistä oli Pennsylvanian yliopiston psykologi Scott Barry Kaufman. Hän kertoi toteuttamastaan tutkimuksesta, jonka mukaan 72 prosenttia ihmisistä saa uusia ideoita suihkussa. Vuonna 2014 ilmestynyt tutkimus alleviivaa sitä, kuinka tärkeää rentoutuminen on luovuuden kannalta.

Tutkittavat olivat luovempia suihkussa kuin työpaikalla.

Kaufman yllättyi siitä, että tutkittavat olivat luovempia suihkussa kuin työpaikalla.

Osa myös tiedostaa vaikutuksen ja hyödyntää sitä. 14 prosenttia tutkituista on mennyt suihkuun pelkästään saadakseen uudenlaisia ideoita. Näin tekivät varsinkin nuoret aikuiset.

Tutkimuksessa haastateltiin 4 000 ihmistä eri puolilla maailmaa. Tutkittavat olivat 18–64-vuotiaita. Sen tilasi kylpyhuonefirma ja toteutti lontoolainen tutkimuslaitos ICM Research.

Ruoki näin luovuutta työpaikalla

Mikä saa mielen vaeltamaan vapaasti juuri suihkussa? Kaufmanin mukaan ainakin se, että ihminen on veden alla kaikessa rauhassa, yksin ja rentoutunut – eikä kukaan ole torppaamassa. Tämä saa ihmisen olemaan erityisen avoin alitajuntansa ja unelmiensa virralle.

Useimmilla meistä ei ole mahdollisuutta suihkutella kesken työpäivän, mutta havaintoa voi silti soveltaa työelämässä.

Toimisiko kävely, mietiskelyhuone tai rentoutumisharjoitus?

– Pidä huoli, että löydät aikaa ja paikan olla omassa rauhassa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi pientä päiväkävelyä, joka järjestää aivot uusiksi ja auttaa siten erkaantumaan asioista, joiden parissa olet ahertanut edellisen tunnin tai parin. Se voi pitää sisällään myös mietiskelyhuoneen, joka sulkee ulkoisen melun pois, Kaufman pohti nettiseminaarissa.

Kaufman korostaa, että on luovuuden kannalta on tärkeää sulkea häiriötekijät pois. Muut ihmiset voivat häiritä huomattavasti varsinkin introvertin työskentelyä, mutta myös ekstrovertti hyötyy siitä, että rauhoittuu kuuntelemaan kehoaan, tunteitaan ja ajtuksiaan. Siinä voi auttaa oman rauhan ohella esimerkiksi mindfulness-harjoitus.

Muut nettiseminaarin asiantuntijat komppasivat Kaufmania.

Lorviminen kunniaan!

– En kannata sitä, että meistä kaikista tulee lorvijoita. Strateginen lorviminen on kuitenkin erittäin tärkeää, sillä se antaa mielen vaeltaa, milloin ihminen saa parhaat oivalluksensa, sanoo työelämään erikoistunut tutkija, toimittaja ja kirjailija Brigid Schulte.

Luovuuskirjailija Todd Henry huomautti, että suihku on niitä harvoja hetkiä, kun emme ole kiinni teknisissä laitteissa. Pieni etäisyys kaikesta, kuten älypuhelimesta, auttaa löytämään yllättäviä yhteyksiä eri ideoiden välillä.

Tappaako avokonttori luovuuden?

Nykyään yhä useampi työskentelee avokonttorissa. Helsingin Sanomat uutisoi hiljattain, että avokonttorit heikentävät työtyytyväisyyttä ja lisäävät sairaspoissaoloja. Monella on vaikeuksia keskittyä rauhattomassa ympäristössä.

Paljon on toki väliä sillä, miten esimerkiksi yksityisyyden tarve ja melu on huomioitu tilan suunnittelussa: onko sermejä ja paikkoja olla rauhassa, millaisia materiaaleja on käytetty ja niin edelleen.

– Mitä paremmin työntekijät saavat osallistua uusien tilojen suunnitteluun, sitä tyytyväisempiä he ovat lopputulokseen, dosentti Suvi Nenonen Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo Helsingin Sanomille.

Ihminen kestää ylipäätään stessiä paremmin, kun hän kokee, että voi itse vaikuttaa asioihin.

Toivottavasti työtilojen ja -tapojen suunnittelijat ottavat huomioon myös, miten rauha ruokkii luovuutta.

Ruokkiiko työympäristösi luovuutta vai torppaako se uudet ajatukset? Kerro kommenttikentässä!

Tilaa Me Naisten uutiskirje, saat parhaat juttumme sähköpostiisi joka arkipäivä.

Kysely

Saatko hyviä ideoita suihkussa?

Kyllä.
Kyllä.
67.6%
En.
En.
32.3%
Ääniä yhteensä: 34

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!