Kumpi kiinnostaa enemmän: kakku vai omena? Kuva: Colourbox
Kumpi kiinnostaa enemmän: kakku vai omena? Kuva: Colourbox

Katarina Meskanen haastaa kaikki kokeilemaan kaksi viikkoa joustavaa syömistä, jossa saa herkutella, eikä ruokaa tarvitse ansaita.

Amerikkalaisvalmentaja, personal trainer Jonathan Ross väittää, että kohtuullisuus on sudenkuoppa, joka ajaa ihmiset holtittomaan herkutteluun.

Syömishäiriöihin erikoistunut suomalaisasiantuntija puolestaan Katarina Meskanen tyrmää Rossin väitteen.

HYKS:in psykologina työskentelevä Meskanen uskoo, että turhan jyrkät säännöt saavat pahempaa jälkeä aikaan kuin kohtuudella nautittu ruoka. Hänen mielestään kohtuudella voi nautiskella kaikkea – herkkujakin. Mustavalkoinen kurinalaisuus altistaa puolestaan siihen, että syöminen karkaa jossain vaiheessa käsistä, Meskanen sanoo.

Lue myös! Kävikö sinullekin pikku snäksidentti? Näin estät sen ensi kerralla

– Mitä enemmän tarkkailee ja rajoittaa omaa ruokavaliotaan, sitä todennäköisemmin ampuu jossain vaiheessa yli ja ajautuu ahmimaan kaikenlaista itseltään kieltämäänsä ruokaa.

Meskasen mukaan arjessa tärkeintä on tasapainoinen ja riittävä syöminen – ei ruokailujen kontrollointi. Kun alkaa syödä säännöllisesti, monipuolisesti ja ravitsevasti, kiusaus aterioiden korvaamiseen herkuilla pienenee, mielihalut laantuvat ja napostelemisen tarve laantuu, hän sanoo.

– Parasta olisi opetella armollinen suhtautumistapa herkkuihin: ne eivät missään nimessä ole kiellettyjä, mutta niiden osuutta päivittäisestä ravinnosta kannattaa pohtia.

”Miksi tekee mieli herkutella?”

Psykologin mielestä ei ole yleispätevää määritelmää sille, mikä on kohtuullista syömistä, puhumattakaan kohtuullisesta herkuttelusta. Asiaan liittyy niin monta tekijää, kuten elämäntilanne, oma aineenvaihdunta ja ruokavalio. Loppupeleissä kohtuullisuus on jokaisen itsensä määriteltävissä.

– Paino on huono mittari, sillä se vaihtelee luonnollisesti muutamia kiloja – parempi mittari ovat esimerkiksi omat vaatteet. Jos tuntuu, että vaatteet alkavat kiristää, voi kysyä itseltään, onko herkuttelu pysynyt kohtuudessa. Sanoisin silti, että jos on pakko herkutella koko suklaalevy ja pari muutakin herkkua samalla kerralla, ei puhuta enää kohtuullisesta herkuttelusta.

”Jos on pakko herkutella koko suklaalevy ja pari muutakin herkkua samalla kerralla, ei puhuta enää kohtuullisesta herkuttelusta.”

Jonathan Rossin mukaan jokapäiväinen roskaruoka ei ole herkuttelua, vaan opittu tapa. Hänen mielestään epäterveellisen herkun vaikutukset eivät kumoudu sillä, että syö terveellisesti seuraavalla aterialla. Mitä mieltä asiasta on suomaispsykologi?

Meskanen antaa synninpäästön päivittäiselle herkuttelulle, mutta samalla myös hän kyseenalaistaa tavan: miksi pitää herkutella joka päivä?

– Paljastava kysymys on usein se, että miksi tarvitsen tätä herkkua juuri nyt? Jos iltapäivisin tekee mieli aina pullaa kahvin seuraksi tai joka kerta töistä tullessa mutustaa suklaapatukkaa, voi olla aiheellista pohtia, onko syönyt päivän aikana tarpeeksi. Tai, kaipaako oikeastaan vain helpotusta väsymykseen? Vai onko siitä tullut vain tapa, jota noudattaa paremman puutteessa?

Monet ihmiset ovat tottuneet antamaan itsellensä ”luvan herkutella”. Ruoka toimii ikään kuin palkintona hyvin tehdystä työstä, lohdukkeina huonosta päivästä tai piristeenä matalapaineeseen. Meskanen muistuttaa, että tämän kaltainen ansaintalogiikka menee aina metsään. Ruoan palkintoarvosta tulisi aktiivisesti pyristellä pois, hän sanoo.

"Paljastava kysymys on usein se, että miksi tarvitsen tätä herkkua juuri nyt?"

– Ruoka on huono apu varsinaisiin ongelmiin, ja nautintonakin se on vain väliaikainen. Palkintoruoka on tyypillisesti sellaista ruokaa, joka muuten ei ole sallittu. On aika nurinkurista kieltää itseltään jatkuvasti jotain, johon sitten liittää voimakkaan positiivisia asioita – jolloin se himottaa vieläkin voimakkaammin.

”Kuka tahansa ahmii joskus liikaa”

Meskanen myöntää, että nykyään on melko mahdotonta ylläpitää mutkatonta ruokasuhdetta, kun joka paikasta tulvii ristiriitaisia viestejä.

– Verrattuna entisaikojen peltotyöläisiin, meillä on myös mahdollisuus keskittyä liiaksikin omiin syömisiin. Siinä missä ennen syötiin elääkseen, nykyisin tuntuu, että eletään syödäkseen.

– Ruoka ei ole enää pitkään aikaan ollut vain ruokaa, vaan siihen liittyy isoja asioita ja assosiaatioita. Terveellisesti syömällä tavoitellaan laajempaa hyvinvointia. Nykyisin erilaiset dieetit ja erikoisruokavaliot ovat kovin suosittuja ja tuntuu siltä, että on enempi normi kuin poikkeus noudattaa jotain kuuria tai ruokavaliota.

Fitnessbuumi on tuonut oman lisänsä ruokavalion tarkkailemiseen ja superkurinalaiseen syömiseen, Meskanen myöntää.

– Huolestuttavaa on, että jo ihan ala-asteikäiset tytöt tarkkailevat painoaan, puhuvat rasvaprosenteista ja kieltäytyvät herkuista. Joka kymmenes tyttö kärsii syömishäiriön oireista nuoruusiän aikana.

Varsinaista syömishäiriötä arvioidaan sairastavan Suomessa muutamia prosentteja väestöstä. Monesti syömishäiriö, etenkin ahmintahäiriö, jää kuitenkin tunnistamatta, Meskanen kertoo. Hän on ollut itse mukana kirjoittamassa muun muassa aihetta käsittelevää Irti ahminnasta -kirjaa.

– Kuka tahansa ahmii joskus liikaa ruokaa, mutta jos se alkaa toistua, herää kysymys, onko ahmiminen ongelma. Vastaavasti, jos ei voi syödä ruokaa syyllistymättä tai herkutella ahdistumatta, voi kysyä: ovatko syömiseen liittyvät ajatukset ihan reilassa?

2 viikon haaste:

”Ruokaa ei tarvitse ansaita, ja herkutellakin saa kohtuudella.”

”Haluaisin haastaa kaikkia kokeilemaan kahden viikon ajan säännöllistä, monipuolista ja joustavaa syömistä. Sellaista syömistä, jossa jokaisen suupalan ja aterian kohdalla ei tarvitse käydä pitkällistä syyllistävää, syyttelevää keskustelua itsensä kanssa.

Syö 3–4 tunnin välein monipuolista, ravitsevaa ruokaa. Päivä alkaa aamupalalla, ja seuraavaksi tulevat lounas, välipala, päivällinen sekä iltapala.

Kannattaa kokeilla, miltä tuntuisi sellainen syöminen, jossa ei tarvitsisi elää jatkuvassa kurissa ja nuhteessa, ei tarvitsisi syyllistyä jokaisesta suupalasta eikä varsinkaan tarvitsisi antaa syömisille ja ruoalle leijonanosaa omasta arjestaan. Ehkä ruoka palautuisi silloin omalle paikalleen, kehon polttoaineeksi ja mukavaksi nautinnoksi muiden joukossa.”

Suosittelemme! 18 syytä, miksi terveellinen syöminen kannattaa (ja ei – nämä eivät liity laihduttamiseen)

Terve suhtautuminen ruokaan – millaista se on?

  1. Syöminen ja syödyt määrät pysyvät hanskassa ilman tuhraa kontrollointia.
  2. Halutessaan voi syödä lähes kaikkea eikä tarvitse kieltäytyä mistään sellaisesta, mitä oikeasti haluaisi.
  3. Ruoka on kehon polttoainetta – mutta se saa olla myös nautinto, kunhan se ei ole ainoa nautinto eikä toimi palkintona.
  4. Terve suhtautuminen ruokaan näkyy ennen kaikkea järkevänä syömisenä, säännöllisenä ateriarytminä, joustavuutena ruokavalinnoissa, armollisuutena ja sallivuutena itseään kohtaan.
  5. Terve ruokasuhde on niin mutkaton, että sen äärelle ei välttämättä tule edes pysähtyneeksi – siinä missä sairas syömisajattelu värittää elämän lähestulkoon kaikkia valintoja kauppalistasta ravintolaillallisiin ja työpaikan kahvihetkiin.
  6. Ruokasuhde on terve, kun syömisestä ei seuraa suurta syyllisyyttä, siihen ei liity pettymystä, tunnontuskia eikä se aiheuta pahaa mieltä.

Lähde: HYKS:in syömishäiriöyksikön psykologi Katarina Meskanen

Kysely

Kieltäydytkö vai syötkö herkkuja kohtuudella?

Syön herkkuja kohtuudella
Syön herkkuja kohtuudella
79.3%
Kieltäydyn herkuista
Kieltäydyn herkuista
20.6%
Ääniä yhteensä: 58

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!

Karsi negatiiviset ihmiset elämästäsi, selvitä ajatuksesi päiväkirjan avulla ja liiku enemmän. Elämän pienet valinnat voivat mullistaa elämäsi.

Joskus pienen asian muuttaminen elämässä voi saada aikaan isoja muutoksia. Esimerkiksi tuotteliaammaksi ihmiseksi oppiminen tai liikunnan pienikin lisääminen voivat saada elämässä aikaan paljon hyvää. Tässä esimerkiksi muutamia Buzzfeedin tekemiä listauksia pienistä asioista, joilla voi olla iso vaikutus elämään:

1. Tiedä, että olet tarpeeksi hyvä. Aina.

Oletpa menossa työhaastatteluun tai ensitreffeille, tiedä, että olet tarpeeksi hyvä. On parempi mennä tilanteisiin itsevarmana kuin ajatellen, että et saa haluamaasi työpaikkaa tai treffikumppanisi ei kiinnostu sinusta.

2. Tiedä, mitä syöt.

Varmista, että saat ruoasta tarvittavat ravintoaineet. Opettele myös tekemään ruokaa – säästät rahaa ja elät terveellisemmin kuin syömällä jatkuvasti ulkona tai nauttimalla toistuvasti valmisruokia. Pienet ruokavaliomuutokset kantavat pitkälle. Juo vaikka lasi vettä heti herättyäsi ja ennen nukkumaan menoa, tai lopeta turhan sokerin käyttö kahvissa.

3. Kävele enemmän.

American Heart Associationin mukaan jo päivittäinen 30 minuutin kävely pienentää esimerkiksi sydänkohtauksen, kakkostyypin diabeteksen, osteoporoosin ja joidenkin syöpien riskiä.

4. Valita vähemmän, naura enemmän.

Valittaminen on harvoin tuottavaa esimerkiksi siksi, että valitamme usein henkilöille, jotka eivät voi ratkaista ongelmaamme. Nauraminen esimerkiksi parantaa muistia.

5. Karsi negatiiviset ihmiset elämästäsi.

Jos joku ihminen saa mielesi matalaksi esimerkiksi kommenteillaan, voi olla aika pitää etäisyyttä tai jopa lempata ihminen elämästäsi. Jatkuvasti negatiivisten tai ilkeiden ihmisten ympäröimänä oleminen aiheuttaa surullisuutta, levottomuutta, pelkoa ja stressiä.

6. Älä mieti, mitä muut ajattelevat sinusta.

Ensinnäkin, et ikinä voi miellyttää kaikkia. Toiseksi toisten miellyttäminen vie kosolti energiaa eikä tee onnelliseksi. Nauti siis sitä, että sinä olet juuri sinä, ja opi arvostamaan omia mielipiteitäsi ja elämänvalintojasi. Opettele myös sanomaan tarvittaessa ei.

7. Pidä päiväkirjaa.

Asioiden ylös kirjoittaminen auttaa käsittelemään ja ymmärtämään tunteita.

8. Unohda menneet erehdykset.

Menneissä erehdyksissä jatkuva märehtiminen vain pahentaa asioita. Ymmärrä, ettei kukaan ole täydellinen. Erehdykset ovat itse asiassa oppitunteja elämästä ja sinusta itsestäsi. 

9. Opi olemaan tuotteliaampi.

Jos sinun tekee pitkän työpäivän jälkeen usein mieli ottaa päiväunet, motivoi itsesi olemaan tuottava 20 minuutin ajan. 20 minuutin puuhastelun, esimerkiksi siivoamisen jälkeen, kotisi on siistimpi, ja olet todennäköisesti jo onohtanut nokoset, jotka sinun piti ottaa.

Minkä muutoksen sinä olet tehnyt? KERRO SE MEILLE!

Etsimme Me Naiset -lehden artikkeliin haastateltavaksi naisia, jotka ovat tehneet jonkin pienen elämänmuutoksen, jolla on ollut suuri vaikutus koko elämään.

Oletko sinä tehnyt vaikkapa ruokailuun, liikuntaan tai arjen hallintaan liittyvän pienen muutoksen? Kerro siitä meille alla olevalla lomakkeella, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin! Palkintopaketti sisältää Everestin ulkoilutakin, Socin urheilupaidan ja Sloggin bikinit. Palkinnon tuotteet ovat kokoa 38. Vastauksia voidaan käyttää myös Me Naisten jutuissa. Voit toki halutessasi osallistua vain arvontaan.

Osallistu Me Naisten kyselyyn, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin!
Osallistu Me Naisten kyselyyn, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Valkoisen kohinan suhinahyrinä kadottaa muut äänet itseensä.

Sateen ropina, tuuli ja vesiputous ovat luonnon ääniä, jotka auttavat rauhoittamaan ja parhaimmillaan nukahtamaan. Samanlainen vaikutus on myös keinotekoisella äänellä, niin kutsutulla valkoisella kohinalla.

Sleep Junkien mukaan valkoinen kohina on yhdistelmä kaikista niistä äänen taajuuksista, jotka ihmiskorva pystyy havaitsemaan. Valkoinen kohina on tuttu ääni muun muassa signaalittomasta radiosta tai televisiosta – yleensä siitä yritetään päästä eroon mahdollisimman nopeasti, mutta kohinalla on myös hyvät puolensa.

Valkoista kohinaa käytetään epämiellyttävien äänien blokkaamiseen. Se katoaa taustalle ja hukuttaa ulkoiset äänet itseensä. Tila rauhoittuu, kun aivot lakkaavat kiinnittämästä huomiota muihin ääniin. Valkoista kohinaa pitää kuitenkin olla tarpeeksi paljon, jotta se toimii.

”Valkoinen kohina luo maskin, joka estää kuulemasta ulkoista mekkalaa.”

Valkoista kohinaa voi tarkastella myös näin: istuessasi hiljaisessa ravintolassa pystyt kuulemaan seuralaisesi ja myöskin vieraista pöydistä kantautuvaa yksittäistä puhetta. Sen sijaan konsertissa ollessasi kuulet tuhansien ihmisten puheen samanaikaisesti, jolloin ääni muuttuu sekavaksi kohinaksi. Valkoisessa kohinassa on sama efekti – kuuntelet monia taajuuksia samanaikaisesti, jolloin ääni muuttuu suhinaksi. 

Markkinoilla on valkoista kohinaa tuottavia laitteita, ja kohinaa pystyy kuuntelemaan myös verkosta. Valkoisen kohinan on tutkittu auttavan ainakin seuraaviin ongelmiin:

1. Nukkuminen

Valkoinen kohina sopii herkkäunisille. Jos nukahtaminen on vaikeaa esimerkiksi liikenteen tai ihmisten aiheuttaman melun vuoksi, valkoinen kohina luo maskin, joka estää kuulemasta ulkoista mekkalaa. Ääni tepsii myös äänien vuoksi heräilyyn – kun korvasi ylikuormittuvat kohinalla, ne eivät pysty poimimaan muita ääniä.

2. Keskittyminen

Valkoista kohinaa voi kuunnella myös töitä tehdessä. Ihmisen keskittyminen häiriintyy helposti melusta, mutta kohinan avulla töihin uppoutuminen käy kuin itsestään.

3. Tinnitus

Valkoinen kohina häivyttää tinnitusta, eli korvien piippausta. Tinnituksesta kärsivillä ihmisillä vaiva iskee erityisesti hiljaisuudessa, kuten nukkumaan mennessä. Keinotekoinen taustakohina auttaa tinnituksesta kärsivää rentoutumaan.

Lähteet: Popular Science, No Sleepless Nights.