Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa pystyttiin ensimmäistä kertaa yhdistämään opettajien oireet ja koulujen myrkyllinen sisäilma toisiinsa. Kuva: Juhani Niiranen / Sanoma-arkisto
Helsingin yliopiston tuoreessa tutkimuksessa pystyttiin ensimmäistä kertaa yhdistämään opettajien oireet ja koulujen myrkyllinen sisäilma toisiinsa. Kuva: Juhani Niiranen / Sanoma-arkisto

Sisäilmasairaus oireilee ensin kuin flunssa. Jopa puolet pitkään altistuneista sairastuu monikemikaaliyliherkkyyteen.

Sisäilmasairaiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta arvioiden mukaan noin 800 000 suomalaista altistuu kosteusvaurioille tai homeelle kotonaan tai työpaikallaan. Samoja ongelmia on lukemattomissa kouluissa ja päiväkodeissa.

Homesairaus on vain yksi sisäilmasairauden muoto. Oireita aiheuttavat myös kemikaalit ja rakennus- ja sisustusmateriaalien haitalliset voc-yhdisteet.

Professori ja sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Valtonen kertoo, mitkä ovat sisäilmasairauden ensimmäiset oireet ja miten sairaus yleensä etenee.

  • Tyypillisimmät ensioireet ovat yskä, nenän tukkoisuus, jatkuva nuha ja silmien kirvely ja punoittaminen.

Oireet liittyvät lähes aina rakennuksessa oleskeluun ja helpottavat sieltä poistuttaessa.

– Jos tässä vaiheessa siirtyy terveisiin tiloihin, yleensä paranee. Jos altistuminen jatkuu, sairaus siirtyy seuraavaan vaiheeseen, Ville Valtonen sanoo.

Sisäilmasairauden diagnosointi on hankalaa, koska sen toteamiseen ei ole yksiselitteistä testiä eikä iso osa altistuneista oireile ensin mitenkään.

  • Ensioireita seuraavat usein jatkuvat keuhkoputkentulehdukset, pitkittyneet limaiset yskät, hengenahdistus, poskiontelotulehdukset, päänsärky ja väsymys.

Joillekin tulee reumaattisia oireita, kuten lihas- ja nivelkipuja, toisille neurologisia oireita, kuten huimausta, puutumista ja keskittymisvaikeuksia.

– Joillekin voi tulla muutaman sekunnin mittaisia muistikatkoksia. Ei muista jonkin asian nimeä tai sitä, mitä oli tekemässä.

”Olen nähnyt ihmisiä, jotka pystyivät ennen juoksemaan maratonin, mutta eivät pysty nyt kävelemään sataa metriä.”

Joillakin hengenahdistusoireet kehittyvät astmaksi. Myös krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuminen on mahdollista, mutta harvinaista.

– Silloin fyysinen suorituskyky romahtaa yli puolella. Olen nähnyt ihmisiä, jotka pystyivät ennen juoksemaan maratonin, mutta eivät pysty nyt kävelemään sataa metriä.

  • Valtosen mukaan noin puolet pitkään altistuneista sisäilmasairaista sairastuu lopulta monikemikaaliyliherkkyyteen.

– Sille tyypillistä on se, että saa ärsytysoireita hyvin pienistä pitoisuuksista kemikaaleja, Valtonen sanoo.

– Herkistynyt voi saada voimakasta ärsytystä vaikka bussissa viereen istuvan hajusteista ja joutua poistumaan seuraavalla pysäkillä.

Tyypillisesti ärsytystä aiheuttavat esimerkiksi hajuvedet, huuhteluaineet, meikit, pesuaineet, deodorantit, hiuslakka, tupakansavu, nuotion savu, vaatteiden suoja-aineet, katupöly, pakokaasut ja liikennesaasteet.

Jos ärsyttäville kemikaaleille altistuu pitkään, hajuaisti voi herkistyä niin, että homeen haistaa jopa 100 kertaa herkemmin kuin muut. Herkistyneen hajuaistin on tarkoitus varoittaa kehoa vaarasta.

– Se on vuosien homealtistuksen seurausta. Silloin sairaus on jo pitkällä.

Miten sisäilmasairaus muuttaa elämää? Sisäilmasta sairastunut Eeva kertoo tarinansa Me Naisten numerossa 12/2017.

MarjaMummu

Oletko jatkuvasti vähän nuhainen? Erikoislääkäri listaa sisäilmasairauden ensimmäiset oireet

Toimistomme oli vuosia tiloissa, joissa tunnistimme sisäilmaongelmia. Mutta ongelmaa oli vaikea todistaa. Kärsin silmätulehdukista, käheästä äänestä, nuhasta ja lihas- ja nivelkivuista. Ne ikään kuin kuuluivat elämään - ei lääkäri voinut sanoa, että sisäilma olisi syynä. Useilla työntekijöillä oli erilaisia kombinaatioita oireista. Nyt olemme olleet pari vuotta uusissa tiloissa, ja silmätulehduksia ei ole ollut kertaakaan, lihas- ja nivelkivut ovat poissa. Nuha on jäljellä. Vatsanväänteitä,...
Lue kommentti
Vierailija

Oletko jatkuvasti vähän nuhainen? Erikoislääkäri listaa sisäilmasairauden ensimmäiset oireet

Olisi korkea aika yhteiskunnan herätä tekemään asialle oikeasti jotakin sen sijaan, että vähätellään, peitellään ja kielletään ongelman olemassaolo! Kasvamassa on homepäiväkodeissa ja -kouluissa lukematon määrä lapsia ja nuoria, jotka eivät pysty kuuna päivänä muuhun kuin etäopiskeluun, etätöihin ja eristäytymään koteihinsa - jos ylipäätään voivat asua muualla kuin teltoissa. On käsittämätöntä ja kohtuutonta, että jo pysyvästi sairastuneet jäävät täysin vaille yhteiskunnan tukea ja aputoimia,...
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!

Karsi negatiiviset ihmiset elämästäsi, selvitä ajatuksesi päiväkirjan avulla ja liiku enemmän. Elämän pienet valinnat voivat mullistaa elämäsi.

Joskus pienen asian muuttaminen elämässä voi saada aikaan isoja muutoksia. Esimerkiksi tuotteliaammaksi ihmiseksi oppiminen tai liikunnan pienikin lisääminen voivat saada elämässä aikaan paljon hyvää. Tässä esimerkiksi muutamia Buzzfeedin tekemiä listauksia pienistä asioista, joilla voi olla iso vaikutus elämään:

1. Tiedä, että olet tarpeeksi hyvä. Aina.

Oletpa menossa työhaastatteluun tai ensitreffeille, tiedä, että olet tarpeeksi hyvä. On parempi mennä tilanteisiin itsevarmana kuin ajatellen, että et saa haluamaasi työpaikkaa tai treffikumppanisi ei kiinnostu sinusta.

2. Tiedä, mitä syöt.

Varmista, että saat ruoasta tarvittavat ravintoaineet. Opettele myös tekemään ruokaa – säästät rahaa ja elät terveellisemmin kuin syömällä jatkuvasti ulkona tai nauttimalla toistuvasti valmisruokia. Pienet ruokavaliomuutokset kantavat pitkälle. Juo vaikka lasi vettä heti herättyäsi ja ennen nukkumaan menoa, tai lopeta turhan sokerin käyttö kahvissa.

3. Kävele enemmän.

American Heart Associationin mukaan jo päivittäinen 30 minuutin kävely pienentää esimerkiksi sydänkohtauksen, kakkostyypin diabeteksen, osteoporoosin ja joidenkin syöpien riskiä.

4. Valita vähemmän, naura enemmän.

Valittaminen on harvoin tuottavaa esimerkiksi siksi, että valitamme usein henkilöille, jotka eivät voi ratkaista ongelmaamme. Nauraminen esimerkiksi parantaa muistia.

5. Karsi negatiiviset ihmiset elämästäsi.

Jos joku ihminen saa mielesi matalaksi esimerkiksi kommenteillaan, voi olla aika pitää etäisyyttä tai jopa lempata ihminen elämästäsi. Jatkuvasti negatiivisten tai ilkeiden ihmisten ympäröimänä oleminen aiheuttaa surullisuutta, levottomuutta, pelkoa ja stressiä.

6. Älä mieti, mitä muut ajattelevat sinusta.

Ensinnäkin, et ikinä voi miellyttää kaikkia. Toiseksi toisten miellyttäminen vie kosolti energiaa eikä tee onnelliseksi. Nauti siis sitä, että sinä olet juuri sinä, ja opi arvostamaan omia mielipiteitäsi ja elämänvalintojasi. Opettele myös sanomaan tarvittaessa ei.

7. Pidä päiväkirjaa.

Asioiden ylös kirjoittaminen auttaa käsittelemään ja ymmärtämään tunteita.

8. Unohda menneet erehdykset.

Menneissä erehdyksissä jatkuva märehtiminen vain pahentaa asioita. Ymmärrä, ettei kukaan ole täydellinen. Erehdykset ovat itse asiassa oppitunteja elämästä ja sinusta itsestäsi. 

9. Opi olemaan tuotteliaampi.

Jos sinun tekee pitkän työpäivän jälkeen usein mieli ottaa päiväunet, motivoi itsesi olemaan tuottava 20 minuutin ajan. 20 minuutin puuhastelun, esimerkiksi siivoamisen jälkeen, kotisi on siistimpi, ja olet todennäköisesti jo onohtanut nokoset, jotka sinun piti ottaa.

Minkä muutoksen sinä olet tehnyt? KERRO SE MEILLE!

Etsimme Me Naiset -lehden artikkeliin haastateltavaksi naisia, jotka ovat tehneet jonkin pienen elämänmuutoksen, jolla on ollut suuri vaikutus koko elämään.

Oletko sinä tehnyt vaikkapa ruokailuun, liikuntaan tai arjen hallintaan liittyvän pienen muutoksen? Kerro siitä meille alla olevalla lomakkeella, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin! Palkintopaketti sisältää Everestin ulkoilutakin, Socin urheilupaidan ja Sloggin bikinit. Palkinnon tuotteet ovat kokoa 38. Vastauksia voidaan käyttää myös Me Naisten jutuissa. Voit toki halutessasi osallistua vain arvontaan.

Osallistu Me Naisten kyselyyn, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin!
Osallistu Me Naisten kyselyyn, ja voit voittaa hienon urheilu- ja vapaa-ajanvaatepaketin!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Valkoisen kohinan suhinahyrinä kadottaa muut äänet itseensä.

Sateen ropina, tuuli ja vesiputous ovat luonnon ääniä, jotka auttavat rauhoittamaan ja parhaimmillaan nukahtamaan. Samanlainen vaikutus on myös keinotekoisella äänellä, niin kutsutulla valkoisella kohinalla.

Sleep Junkien mukaan valkoinen kohina on yhdistelmä kaikista niistä äänen taajuuksista, jotka ihmiskorva pystyy havaitsemaan. Valkoinen kohina on tuttu ääni muun muassa signaalittomasta radiosta tai televisiosta – yleensä siitä yritetään päästä eroon mahdollisimman nopeasti, mutta kohinalla on myös hyvät puolensa.

Valkoista kohinaa käytetään epämiellyttävien äänien blokkaamiseen. Se katoaa taustalle ja hukuttaa ulkoiset äänet itseensä. Tila rauhoittuu, kun aivot lakkaavat kiinnittämästä huomiota muihin ääniin. Valkoista kohinaa pitää kuitenkin olla tarpeeksi paljon, jotta se toimii.

”Valkoinen kohina luo maskin, joka estää kuulemasta ulkoista mekkalaa.”

Valkoista kohinaa voi tarkastella myös näin: istuessasi hiljaisessa ravintolassa pystyt kuulemaan seuralaisesi ja myöskin vieraista pöydistä kantautuvaa yksittäistä puhetta. Sen sijaan konsertissa ollessasi kuulet tuhansien ihmisten puheen samanaikaisesti, jolloin ääni muuttuu sekavaksi kohinaksi. Valkoisessa kohinassa on sama efekti – kuuntelet monia taajuuksia samanaikaisesti, jolloin ääni muuttuu suhinaksi. 

Markkinoilla on valkoista kohinaa tuottavia laitteita, ja kohinaa pystyy kuuntelemaan myös verkosta. Valkoisen kohinan on tutkittu auttavan ainakin seuraaviin ongelmiin:

1. Nukkuminen

Valkoinen kohina sopii herkkäunisille. Jos nukahtaminen on vaikeaa esimerkiksi liikenteen tai ihmisten aiheuttaman melun vuoksi, valkoinen kohina luo maskin, joka estää kuulemasta ulkoista mekkalaa. Ääni tepsii myös äänien vuoksi heräilyyn – kun korvasi ylikuormittuvat kohinalla, ne eivät pysty poimimaan muita ääniä.

2. Keskittyminen

Valkoista kohinaa voi kuunnella myös töitä tehdessä. Ihmisen keskittyminen häiriintyy helposti melusta, mutta kohinan avulla töihin uppoutuminen käy kuin itsestään.

3. Tinnitus

Valkoinen kohina häivyttää tinnitusta, eli korvien piippausta. Tinnituksesta kärsivillä ihmisillä vaiva iskee erityisesti hiljaisuudessa, kuten nukkumaan mennessä. Keinotekoinen taustakohina auttaa tinnituksesta kärsivää rentoutumaan.

Lähteet: Popular Science, No Sleepless Nights.