Gluteenittomien tuotteiden tarjonta on parantunut valtavasti viime vuosina. Kuva: Sanoma-arkisto
Gluteenittomien tuotteiden tarjonta on parantunut valtavasti viime vuosina. Kuva: Sanoma-arkisto

Keliaakikot välttävät gluteenia terveytensä vuoksi, mutta aina sekään ei riitä oireiden taltuttamiseksi.

Gluteeniton ruokavalio on ollut jo pitkään suosittu trendi, jota harrastavat sellaiset, joilla ei ole diagnosoitu keliakiaa. Jotkut ovat saaneet gluteenittomasta apua painonhallintaan, toiset iho-oireisiin ja vatsavaivoihin.  

Olipa syy mikä tahansa, ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ei lämpene gluteenittomalle ruokavaliolle, jos mikään sairaus ei vaadi sen noudattamista.

– Gluteeniton ruokavalio on pakollinen keliaakikoille, joita on noin yksi prosentti koko väestöstä. Sitä joutuvat noudattamaan myös he, joilla on gluteeniyliherkkyys. Mutta kaikille muille gluteenin välttely on turhaa, eikä sen hyödyistä ole näyttöä, Fogelholm sanoi viime vuonna Me Naisten haastattelussa.

Ruokavaliossaan keliaakikko ei voi käyttää koskaan vehnää, ruista eikä ohraa. Moni saa helpotusta heti vatsavaivoihinsa jättämällä nämä viljat pois, mutta autoimmuunisairaus keliakia saattaa aiheuttaa muitakin ongelmia.  

– Keliakian oireet vaikuttavat jokaiseen kehonosaani, kertoo keliakiaa sairastava Lauren Murphy Women’s Health -lehdessä.

– Ne eivät ole pelkästään fyysisiä, vaan myös henkisiä. Keliakiaan liittyy muun muassa masennusta. Se voi aiheuttaa myös lapsettomuutta, joka on vakava juttu naisille.

Lue myös! Uusi tutkimus yhdistää vehnän tulehdussairauksiin

Keliakiaan sairastuneet tietävät, että kun sairaus puhkeaa, se voi oireilla monilla eri tavoilla tai hiipiä kehoon hiljaisestikin. Siksi sen diagnosointi on haastavaa.

Tavallisimpia keliakian oireita ovat vatsakipu, vatsan turvotus, ripuli ja ilmavaivat. Se voi oireilla myös pahoinvointina, ruokahaluttomuutena ja oksenteluna. Lisäksi voi esiintyä anemiaa, iho-ongelmia ja väsymystä.

”Pystyin nukkumaan 12 tuntia ja silti jouduin aina pakottamaan itseni ylös sängystä.”

Myös Emily Lyons jakaa keliakiatarinansa Women’s Healthin uudessa artikkelissa. Väsymys ja mahavaivat veivät Emilyn lääkärille; ennen diagnoosiaan hän ei ollut kuullutkaan keliakiasta.

– Taistelin vatsaongelmieni kanssa päivittäin, sain aina flunssan tai nuhakuumeen ja olin jatkuvasti uupunut. Pystyin nukkumaan 12 tuntia ja silti jouduin aina pakottamaan itseni ylös sängystä.

Kerro tarinasi

Me Naiset haluaa nyt tietää teidän kokemuksianne keliakiasta ja siitä, miten tauti tunnistettiin.

Jos sinulla on keliakia, voit vastata nimettömänä alla oleviin kysymyksiin. Vastauksia saatetaan käyttää Me Naisten jutussa.

Voit myös jättää yhteystietosi, jos haluat, ja voimme kysyä sinulta silloin lisää keliakiastasi. Haastateltaviin otetaan yhteys henkilökohtaisesti.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!