Hayley Browning jakoi tarinansa lauantaina maailman syöpäpäivänä. Kuvat: Shutterstock ja Hayley Browningin Facebook-sivu
Hayley Browning jakoi tarinansa lauantaina maailman syöpäpäivänä. Kuvat: Shutterstock ja Hayley Browningin Facebook-sivu

27-vuotias Hayley Browning kertoi Facebookissa, miten hän löysi patin rinnastaan. Se olisi voinut jäädä myös huomaamatta.

Englantilaisella Hayley Browningilla, 27, diagnosoitiin rintasyöpä alle kuukausi sitten. Hän oli onnekas, sillä huomasi syöpäpatin tunnustellessaan rintojaan makuuasennossa.

– Pystyin tuntemaan patin vain maatessani. Se katosi kokonaan, kun seisoin. Useimmat nettisivut kehottavat tarkistamaan rinnat suihkussa, mutta jos olisin noudattanut ohjetta, kasvain olisi saattanut kasvaa liian isoksi, jotta se olisi ollut hoidettavissa, Hayley kirjoittaa sairaalassa otettujen kuvien yhteydessä. 

– Edes kirurgi ei pystynyt tuntemaan kyhmyä, kun seisoin.

Hayley kertoi tarinansa Facebookissa, jotta muutkin tajuaisivat tutkia rintansa sekä seisoessaan että makuuasennossa. Tähän mennessä hänen vinkkiään on jaettu Facebookissa yli 150 000 kertaa. Rintasyövän havaitseminen ajoissa voi pelastaa hengen.

Hayley Browningin The Sunille antamasta haastattelusta selviää, että syöpä johtui BRCA2-geenimutaatiosta, joka kasvattaa riskiä sairastua rinta- ja munasarjasyöpään. Esimerkiksi näyttelijä Angelina Jolie leikkautti rintansa vielä korkeamman riskin BRCA1-geenimutaation vuoksi ehkäistäkseen syövän puhkeamista. Hän laati aiheesta The New York Timesiin kirjoituksen, joka sai runsaasti huomiota vuonna 2013.

Miss Suomenakin tunnettu Heidi Solhberg, 35, sai varmuuden BRCA2-geenimutaatiostaan vain muutama kuukausi ennen kuin häneltä löydettiin rintasyöpä. Hänen äitinsä kuoli rintasyöpään 37-vuotiaana, joten Heidi osasi epäillä mutaatiota. Myös radiojuontaja Anni Hautala on kertonut syövälle altistavasta geenivirheestään.

Muutakin kuin kyhmyjä

Aina rintasyöpä ei oireile kyhmynä. Kasvain voi aiheuttaa myös ihon vetäytymistä, jolloin rintaan tulee pieni, lähes huomaamaton kuoppa. Claire Warner jakoi kuvan omasta rintasyövästään Facebookissa viime kesänä, ja myös häntä kiiteltiin tärkeän tiedon levittämisestä.

Kerroimme vähän aikaa sitten myös Know your lemons -rintasyöpäkampanjasta, jossa yhteen sitruunakuvaan on koottu useita eri tapoja, joilla rintasyöpä voi oireilla. Myös sitruunakampanja on saavuttanut suurta suosiota sosiaalisessa mediassa, koska se kokoaa yhteen muutkin oireet kuin selvästi tuntuvan patin rinnassa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!