Tekisikö välillä mieli vaihtaa osia koalan kanssa? Kuva: Shutterstock
Tekisikö välillä mieli vaihtaa osia koalan kanssa? Kuva: Shutterstock

Me Naiset testasi näyttelijä-terveysguru Gwyneth Paltrow’n nukkumishaasteen. Mitä kunnon yöunien viikosta jäi käteen?

  1. Sunnuntai
    Sunnuntaiaamuna tekisi mieli nukkua pidempään, mutta tulevan työpäivän lisäksi muistan yhtäkkiä: tänään alkaa nukkumishaasteeni. Sen mukaan minun olisi syytä olla illalla sängyssä jo puoli yhdeksän aikaan ja unessa yhdeksältä. En halua vaikeuttaa haasteviikkoni alkua nukkumalla liian pitkään. Siksi nousen ylös viiden jälkeen aamulla, jotta ehdin ennen työvuoroani tehdä myös kotihommia ja käydä kunnon kävelylenkillä koirani kanssa.
    Illalla työvuoroni jälkeen teen monen tunnin ulkoilun ja aktivoin sen päätteeksi koiraani koirapuistossa. Ehdin nippa nappa kahdeksaksi kotiin. Nautin iltapalan, käyn suihkussa ja olen pedissä puoli yhdeksän. Gwyneth Paltrow’n ohjeen mukaan sunnuntai–maanantaiyön unet nukutaan 21–06.
    Valoisana kesäiltana sängyssä mieleeni tulee, että osaankohan nukahtaa niin aikaisin. Olen vuorotyöläinen, jonka nukkumaanmenemiset ovat epäsäännöllisiä. Lisäksi nukun aivan liian vähän. Se näkyy arjessani välillä muun muassa turhana kiukkuna, energian puutteena ja väärän ravinnon puputtamisena.
    Paraneekohan elämänlaatuni tämän viikon aikana?
    Suosittelemme! Vuoden terveyshitti on puhdas nukkuminen – kokeile jo tänä yönä

     

  2. Maanantai
    Kellon pitäisi herättää kuudelta, mutta herään luonnostaan jo viiden jälkeen. Reilun kahdeksan tunnin unet riittävät. Unisovellukseni näyttää, että olen tavoittanut syvän unen jo alle vartissa, eli nukahdin sunnuntaina noin 20.40.
    Maanantai on vapaapäiväni ja touhuan koiran kanssa virkeänä lähes koko päivän, muun muassa ulkoillen seitsemän tuntia. Illalla kahdeksalta olen valmis iltapuuhiin. Gwyneth suosittelee juomaan yrttiteetä hunajalla.  Niitä ei kotoani löydy, joten nappaan banaanin ja raakapuuroa.
    Koirani ei näytä kovin tyytyväiseltä, kun kömmin taas puoli yhdeksän maissa sänkyyn. Se on tottunut menemään ulos vielä 22–23 aikoihin, mutta nyt sekin saa totutella uuteen rytmiin.

     

  3. Tiistai
    Monen mielestä tiistait ovat viikon rankimpia päiviä. Se on totta – varsinkin tällä viikolla. Herätykseni on tänään aikaisen aamuvuoron vuoksi kello 3.30. Nukahdin sovellukseni mukaan vasta noin 22.00:n jälkeen. Uneni ovat jääneet lyhyeksi, mutta kai niillä selvitään tämä päivä. Ja päivä menee nopeasti. Illalla en kyllä mitenkään ehdi Gwynethin aikatauluihin, joissa hampaidenpesu on kello 19.30, rentouttava podcast 20 ja nukkumaan 20.30. Olen noin tunnin myöhässä kaikesta ja skippaan vielä rentoutumisnauhoitteenkin. Pääsen sänkyyn 21.30, mutta saan unen päästä kiinni vasta kymmenen jälkeen.
    Kokeile itse! Kaikki osaavat meditoida! 4 toimivaa tapaa sinulle, jolta se ei muka luonnistu
     
  4. Keskiviikko
    Tänään tsemppaan ja aion mennä nukkumaan ajoissa. Todella ajoissa. Vaikka nukuin viime yönä seitsemän tuntia, sitä edeltävän yön univelka vielä painaa päälle. Teen pitkästä aikaa kotona iltalenkin jälkeen venyttelyjä, koska Gwyneth ”käskee”. Kuinka hyvältä ne tuntuvatkaan – pitää muistaa venytellä nyt säännöllisemmin! Pääni on tyynyssä 20.45, ja olen niin ylpeä itsestäni.

     

  5. Torstai
    Onneksi huomenna on perjantai! Se on ensimmäinen ajatukseni aamulla, kun herään viideltä, ilman herätyskellon pirinää. Moinen virkeys harmittaa, sillä koirakin vielä kuorsaa: olisimme voineet nukkua kuuteen saakka. Mutta kesäaamun kirkkaus puskee verhojen läpi ja takana on reilun kahdeksan tunnin unet, joten ehkä tämä tästä.
    Illalla olen vielä 19.30 koiraharrastuksissani enkä peiton alla, kuten Gwyneth suosittelee. Mutta heti kun saavun kotiin, käyn pikasuihkussa ja unohdan kaikki muut iltatoimet. Kello on 21.30 ja minä haluan jo nukkumaan, kun yleensä olen sängyssä vasta noin 23!

     

  6. Perjantai
    Jee, tänään alkaa viikonloppu! Yleensä perjantai on ollut viikon uneliain päivä, mutta tänään se ei tunnu vielä aamusta ainakaan siltä.
    Tänään Gwyneth olisi antanut valvoa kello 23 saakka, mutta toisin kävin.
    Illalla olen jo kello 19.00 jälkeen ihan poikki! Menen nukkumaan 19.30 ja laitan kelloni soimaan kello 23, jotta voin käyttää koirani vielä myöhäispissalla. Mutta kun kello soi, koira katsoo uneliaana ja minä käyn pesemässä kasvot sekä hampaat ja painun takaisin petiin.
    Lue myös! Puoli vuotta täydellisiä yöunia, kun luovuin kahdesta asiasta

     

  7. Lauantai
    Seitsemän päivää on kulunut ja mitä olen oppinut? Sitä minulla on aikaa miettiä illalla sängyssä, jossa olen jo kello 21.00.
    Ainakin olen saanut vahvistuksen siitä, että ihmisen unirytmi on 90 minuuttia. Jos en illalla ole nukahtanut kello 20.30–20.45, joudun odottelemaan seuraavaa mahdollisuutta unen saantiin kello 22 saakka. Aamulla heräämisaikani ovat niin ikään 90 minuutin syklissä: 3.30, 5.00 ja 6.30.
    Vuorotyöläiselle, koiraihmiselle ja perheelliselle nukkumishaaste on nimensä mukaisesti todellinen haaste. Puhumattakaan heille, joilla on uniongelmia. Ajatus nukahtamiseen liittyvästä suorittamisesta ja kellonaikojen tarkkailemisesta iltaisin ei kuulosta oikein realistiselta, jos taustalla on esimerkiksi unettomuutta. Ilta- ja yövuorolaisten on vaikea päästä nukkumaan kello 20.30.
    Gwyneth Paltrow’n nukkumisohjeet sopivat parhaiten sellaiselle, joka käy arkisin töissä tai koulussa ysistä viiteen ja asuu yksin tai toisen samanlaista rytmiä noudattavan kanssa – sekä on aamun virkku ja illan torkku. Paltrow’n univinkkeihin kuuluu myös rentoutus- ja ruokailuohjeita, joista mielestäni jokainen voi poimia itselleen sopivimmat hyvien yöunien tueksi.
    Yksi neuvo on ylitse muiden: puhelimen ja älylaitteiden selaaminen kannattaa lopettaa vähintään puoli tuntia ennen nukkumaan menoa. Sinistä valoa hohtavan näytön on todettu monissa tutkimuksissa heikentävän yöunien laatua.  
    Muuten Gwynethin nukkumishaasteessa ei ole mitään mullistavaa: kunhan muistaa varata itselleen aikaa iltaisin rauhoittumiseen ja mennä nukkumaan ajoissa.

”Yksi neuvo on ylitse muiden: älylaitteiden selaaminen kannattaa lopettaa vähintään puoli tuntia ennen nukkumaan menoa.”

Kaksi viikkoa myöhemmin

Haasteen aluksi olin epäluuloinen: voiko viikon haasteella saada mitään rotia vuorotyöläisen nukkumisongelmiin? Säikähdin myös haasteen aikaisia nukkumaanmenoaikoja, mutta nyt huomaan, että olen jäänyt koukkuun niihin. Nykyisin yritän viimeistään yhdeksältä rauhoittaa iltani, kuunnella viiden minuutin rentoutumisnauhan ja olla viimeistään kymmeneltä nukkumassa. Puhelinta en selaa enää sängyssä ja laitan sen lataukseenkin mahdollisimman kauas, etten vahingossakaan alkaisi rämplätä sitä yöllä, jos satun heräämään.

Joskus väsy tulee aiemmin ja kömmin peiton alle mahdollisuuksien mukaan jo vaikkapa kahdeksalta. Onhan minulla myös aamuja, jolloin joudun heräämään 3.30. Uudessa ”uni ensin” -arjessani kotihommat voi usein odottaa virkeämpään olotilaan. Seitsemän tuntia on nykyisin minimi uniaikani, kahdeksan tuntia normi ja yhdeksän tuntia luksusta. Useimpina päivinä nukun sen kahdeksan tuntia. Silloin minun ei tarvitse nauttia edes aamuteetä, joka on ainoa piristeeni. 

Olen huomannut 90 minuutin syklin lisäksi, että itsensä opettaminen nukkumaan samoina aikoina on järkevää. Vaikka olen vuorotöissä ja päivärytmini vaihtelee, säännöllinen nukkumaanmenoaika helpottaa heräämistäni ja ruokkii kehoani tiedolla, että kohta alkaa sen palautumisaika.

Kysely

Kärsitkö unettomuudesta?

Kyllä
Kyllä
57.5%
En
En
42.4%
Ääniä yhteensä: 610

Suomalainen unitutkija Olli Polo väittää Helsingin Sanomissa, että pitkäaikainen väsymys on jo epidemia.

Unitutkija, fysiologian dosentti Olli Polo on tutkinut ja hoitanut uransa viimeiset kymmenen vuotta kroonista väsymysoireyhtymää. Hänen mielestään väsymyksestä on syntynyt jo yhteiskunnallinen epidemia, joka näkyy erityisesti lapsissa ja nuorissa.

– Koskaan aiemmin urallani en muista, että olisin joutunut kirjoittamaan näin paljon lausuntoja lapsille ja nuorille, että heillä on niin vaikea-asteinen väsymys, että se haittaa aivotoimintaa ja sen takia tarvitaan lyhennettyä koulupäivää tai kotiopetusta, Polo kertoo Helsingin Sanomille.

Polo sanoo, että pitkäaikainen ja toimintakykyä heikentävä väsymys alkaa olla kansansairauden luokkaa.

– Noin kolmasosa väestöstä kärsii siitä. Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.

”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.”

HS:n mukaan Polo on hoitanut väsymysoireyhtymäpotilaita klinikallaan kokeellisin hoitomenetelmin, jotka ovat synnyttäneet muissa lääkäreissä vastustusta ja johtaneet Valviran varoitukseen. Unitutkijan itsensä mielestä väsymystä ei haluta myöntää kansanterveydellisenä ilmiönä, koska sen pelätään lisäävän terveydenhuollon kustannuksia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa keskeisenä oireena on yli kuusi kuukautta jatkunut väsymys ja potilaan toimintakyky on merkittävästi heikentynyt, kertoo Duodecim.

Ennen kuin kirjoitat hakukenttään ”krooninen väsymysoireyhtymä”, kannattaa pysähtyä ja miettiä!

Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole todellakaan ainoa asia, joka aiheuttaa väsymyksen tunnetta. Voimattomuutta saattaa aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, raudan puute tai stressaava elämäntilanne.

Linkin korjaus 21.24: Duodecim-linkki on vaihdettu uudempaan artikkeliin.

Markus Jansson

Unitutkija väsymysepidemiasta HS:lle: ”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä”

Teillä on VANHA JA VÄÄRÄ LINKKI DUODECIMIN JUTTUUN!!! Uusi artikkeli Kroonisesta väsymysoireyhtymästä on tämä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194 Kyse on somaattisesta, neuroimmunologisesta dysautomiaa aiheuttavast aineenvaihduntasairaudesta, jonka uusi nimi on Systeeminen Rasitusintoleranssisairaus (SEID). Sillä ei ole mitään tekemistä minkään "väsymyksen" kanssa, älkää käyttäkö tuota harhaanjohtavaa ja vähättelevää termiä! Tukiryhmä FB:ssä https://www...
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti