Vielä kun keksittäisiin sovellus tai laite, jolla saisi automaattisesti muutaman ylimääräisen tunnin unta. Kuva: Shutterstock
Vielä kun keksittäisiin sovellus tai laite, jolla saisi automaattisesti muutaman ylimääräisen tunnin unta. Kuva: Shutterstock

Unen seurannasta sovelluksilla ja laitteilla ei ole mitään haittaa, mutta saman tuloksen voi saada kynällä ja paperilla sekä miettimällä, onko aamulla virkeä.

Oman hyvinvoinnin seuraaminen on valtava trendi, joten myös unen seuraamiseen löytyy iso valikoima sovelluksia ja laitteita. Esimerkiksi monilla aktiivisuusmittareilla voi nykyään mitata unta. Suomessa kehitetty Beddit-laite puolestaan laitetaan lakanan alle seuraamaan nukkujan liikkeitä, ja sama tavoite on monella puhelinsovelluksella.

Osa sovelluksista ja laitteista pyrkii herättämään nukkujan aamulla mahdollisimman sopivaan aikaan, joka määräytyy yöllä kerättyjen tietojen perusteella. 

Mittauksia mielenkiinnosta

Kauneusyrittäjä Anne Kukkohovi on seurannut untaan sekä sovelluksilla että Bedditillä.

– Olen käyttänyt laitetta ja mobiilipalveluita silkasta mielenkiinnosta. Mutta osittain myös siksi, että ymmärtäisin fysiikkaani, temperamenttiani ja fyysistä kuntoani paremmin, Kukkohovi kertoo.

Hänen mukaansa laite ja sovellukset ovat auttaneet rauhoittumaan unille ajoissa ja tiedostamaan, mihin aikaan itse on syvän unen vaiheessa.

– Välillä olen näissä aktiivisempi, välillä laiska, Kukkohovi toteaa.

Testissä kaksi ranneketta

Testasimme toimituksessa muutaman viikon ajan aktiivisuusrannekkeita, Fitbitin Alta- ja Charge 2 -malleja. Rannekkeet mittaavat unta sen mukaan, kuinka paljon ranne liikkuu yön aikana. Yön jälkeen mobiilisovelluksesta näkee, miten unet ovat kulkeneet: mihin kellonaikaan nukahtaminen ja herääminen ovat tapahtuneet ja missä vaiheessa on tullut pyörittyä sängyssä. 

Lyhyen testin perusteella rannekkeet antoivat unesta totuudenmukaisen kuvan ja arvioivat nukahtamis- sekä heräämisajat tarkasti. Toinen testaaja pitää itseään hyväunisena, ja sovellus kertoikin hänen liikehtineen yön aikana useimmiten vain noin vartin verran. Huonouniseksi tunnustautuvan kollegan sovellus puolestaan oli tylyä luettavaa: kääntyilyä ja pyörimistä saattoi sovelluksen tietojen mukaan olla kaksi tai kolmekin tuntia yöstä. 

”Tärkein mittari on se, kuinka virkistävältä uni tuntuu.”

– Unen katkonaisuudesta ranneke kertoo hyvin. Jos sitä jaksaa pitää useita öitä peräkkäin, kyllähän se kertoo, onko uni muuttunut yhtenäisemmäksi vai onko se yhä katkonaista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen toteaa. 

Rannekkeiden ongelma on Partosen mukaan se, että kaikki liikkeiden mittaamiseen perustuvat rannekkeet tulkitsevat liikkumatta valveilla makaamisen uneksi.

Unen vaiheita ei saa selville

Kaikkea kiinnostavaa unidataa ei nykyisillä laitteilla ja sovelluksilla saa käsiinsä. 

– Laitteet eivät pysty arvioimaan unen vaihetta, eli onko uni syvää vai kevyttä, Partonen sanoo. 

Unen vaiheet voisivat olla mielenkiintoista seurattavaa, sillä ihminen tarvitsee eri univaiheita, jotta uni olisi virkistävää. Terveellä ihmisellä kevyen ja syvän unen sekä REM-unen vaiheet seuraavat toisiaan, ja hän on noin prosentin uniajastaan valveilla – mutta nämä heräämiset ovat niin lyhyitä, ettei niitä aamulla muista. Valitettavasti univaiheiden arvioimiseen tarvitsee aivosähkökäyrän, joka mitataan päälaesta. 

”Yöunen jälkimmäisellä puolella uni on kevyempää ja häiriöille altista.”

Kiinnostavaa on, että kevyeen uneen kuuluu pieni liike, ja testattujen aktiivisuusrannekkeiden sovellukset raportoivat käännähdykset ja muun liikkeen sanalla restless, levottomuus. 

Partosen mukaan on luonnollista, että uni on erilaista ilta- ja aamuyöstä. 

– Iltayön ensimmäisissä tunneissa on paljon syvää unta, josta ihminen on vaikea saada hereille. Yöunen jälkimmäisellä puolella uni on kevyempää ja häiriöille altista.

Kynä ja paperi riittävät

Timo Partosen mukaan unen seuranta ei vaadi laitteita tai sovelluksia, vaan oman olon tunnustelua.

– Tärkein mittari on se, kuinka virkistävältä uni tuntuu. Paperille voi kirjata nukkumaanmenoajan, arvioidun nukahtamisajan ja herätysajan. Sillä päästään melko pitkälle, eikä siihen tarvitse ranneketta. 

Oman unensa laatuun ja univaiheiden toistumiseen ihminen ei juuri voi vaikuttaa. Siksi olennaista on vaikuttaa määrään, eli jättää nukkumiselle tarpeeksi aikaa. Vaikka apuna olisi mitä mittausteknologiaa, keinot unen parantamiseen ja ajoissa nukkumaan menemiseen on yhä löydettävä itse.

Unitutkijan vinkit: Näin voit parantaa unen laatua

Mikä avuksi, kun sovellus kertoo unien jäävän lyhyiksi ja levottomiksi? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen neuvoo. 

1. Unta pitää arvostaa sen verran, että pyrkii turvaamaan mahdollisuuden nukkua tarpeeksi. Unentarve vaihtelee useimmilla aikuisilla 6–9 tunnin välillä. Jos aamulla ei ole virkistynyt tunne, on nukkunut liian vähän.

2. Mieti, onko sinulla stressaava minuuttiaikataulu ja kiire nukkumaanmenoon asti. Jos kyllä, pitää löytää keinoja riisua sosiaalista lukujärjestystä. Tuntia ennen nukkumaanmenoa pitäisi olla rento, unta houkutteleva ilmapiiri.

3. Jos stressaat, käsittele stressaavat asiat aiemmin illan aikana esimerkiksi huolipäiväkirjan avulla. Rentoutumisharjoituksia voi tehdä tuntia tai puolta tuntia ennen nukkumaanmenoa.

4. Nukkumaanmeno- ja heräämisaikojen pitäminen säännöllisenä auttaa aina. 

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.