Ihanat tarjoilut! Mutta sopiikohan mikään keliaakikolle? Kuva: Shutterstock

Keliaakikko ei välttämättä koe jäävänsä mistään paitsi – jos uskaltaa yhä mennä juhliin ja kyläilemään.

Joillekin gluteeniton ruokavalio on dieetti tai elämäntapavalinta, toisille ainoa tapa pysyä terveenä. Gluteenittoman ruokavalion suosion kasvu on parantanut keliaakikkojen tilannetta siltä osin, että gluteenittomien tuotteiden valikoima on kasvanut. Toisaalta gluteenittomuuden asema muotidieettinä voi myös aiheuttaa ongelmia niille, jotka saavat vakavia oireita jo hippusesta gluteenia. 

Niinpä Me Naiset kysyi keliaakikoilta, miltä elämä pysyvän autoimmuunisairauden kanssa oikeasti tuntuu. 

Tiina, 35:

”Olin jo pitkään kärsinyt ripulista, vatsakivusta, epämääräisestä olosta vatsassa ja ennen kaikkea turvotuksesta. Hemoglobiini keikkui hieman alle sadassa, joten olin koko ajan todella väsynyt. Osasin liittää oireet leipään. Ajattelin, että kyseessä on joko hiivaherkkyys tai keliakia.

Seitsemän vuotta sitten päätin mennä lääkäriin. Keliakiahan se oli. Olin helpottunut siitä, että oireet eivät olleet mielikuvitukseni tuotetta. Onneksi tauti todettiin, koska elämänlaatuni on parantunut huomattaavasti, kun oireet ovat kadonneet.

”Mielestäni ei ole asiallista kysyä, onko gluteenittomuuden syynä sairaus.”

Aluksi olin yllättynyt siitä, miten monessa tuotteessa voi olla gluteenia – esimerkiksi mausteissa ja jogurtissa. Keliakia ei ole vaikuttanut elämääni taloudellisesti, koska syön lähinnä luontaisesti gluteenittomia tuotteita. Ei kenenkään terveyden ylläpitäminen vaadi leipää tai makaronia.

Edelleen löytyy sellaisia ravintoloita, joissa on vain yksi gluteeniton vaihtoehto. Jotkut ystävät eivät aina ymmärrä ravintolailtaa suunnitellessa, että en halua maksaa itseäni kipeäksi huonosta ainoasta gluteenittomasta vaihtoehdosta.

Moni ravintola ottaa meidät keliaakikot todella hyvin huomioon, mutta kerran eräässä ravintolassa tiedusteltiin, miten gluteenittomana pizzani haluan. Olin melko tuohtunut, koska joko pizza on gluteeniton tai sitten se ei ole. Tarjoilija selvitti kysyvänsä asiaa siksi, että on niin paljon muotivillityksenä gluteenittomasti syöviä. Mielestäni ei ole asiallista kysyä, onko gluteenittomuuden syynä sairaus.

”Keliakian rinnastaminen laktoosi-intoleranssiin jaksaa hämmästyttää minua.”

Olen ollut todella ilahtunut siitä, että ulkomailla matkustellessa keliakia ei ole ollut mikään ongelma. Ainoastaan Yhdysvalloissa ei ole tiedetty joka paikassa, mistä on kyse. 

Keliakian rinnastaminen laktoosi-intoleranssiin jaksaa hämmästyttää minua. Ajatellaan, että gluteenia voi syödä ja siitä tulee vain ripuli. Ihmiset eivät ymmärrä, että gluteeni laukaisee tulehdustilan suolistossa, ja kun suolinukka vaurioituu, ravintoaineet eivät imeydy. Suolinukka palautuu, mutta siinä voi kestää todella kauan.

Ihmiset kommentoivat joskus, että on varmaan ikävää, kun ei voi syödä sitä ja tätä. Itse en koe jääneeni mistään paitsi.”

Saija-Leena, 21:

”Lapsena pituuskasvuni pysähtyi, painoni nousi ja näytin ihan ilmapallolta. Aloin pyörtyillä, olin väsynyt ja kalpea, ja migreenini nousi ihan uusiin sfääreihin. Kaikki taudit tarttuivat ja kärsin vatsavaivoista.

Minulla oli paha astma, joten luultiin, että pituuskasvun pysähtyminen johtui astman hoitoon käytetystä kortisonista. Kun pituuskasvun pysähtymistä alettiin tutkia, otettiin myös keliakiakokeet. Selvisi, että tuho suolistossa oli paha. 

”Ruokaan liittyvät sosiaaliset tilanteet ovat ihan painajaista.”

Kun suolistostani otetusta koepalasta tuli positiivinen tulos, järjestettiin sopeutumisvalmennus. Siellä kerrottiin, ettei tämä olekaan maata kaatava juttu. Aiemmin oli peloteltu, että jos keliaakikko poikkeaa ruokavaliosta, tulee vatsasyöpä. 

Ruokaan liittyvät sosiaaliset tilanteet ovat ihan painajaista. Keliaakikkona muualla kuin kotona syöminen on aina arpapeliä. Jos esimerkiksi juhlissa kieltäytyy syömästä, leimataan nirsoksi. Siksi juhliin meno hirvittää. En aina haluaisi pahoittaa emännän mieltä. 

Jos gluteenitonta ruokaa ei ole valmistettu tarkasti ja hygieenisesti, saan siitä rajut vatsaoireet, kipuja ja ripulin, ja saatan olla pitkään ihan vetämätön. Muutaman kömmähdyksen jälkeen olen alkanut välttää tilanteita, joissa ruoka voisi aiheuttaa oireita.

Ulkoa syöminen vaatii joustoa muulta porukalta. Pääsääntöisesti ystäväni suhtautuvat tosi hyvin. He tietävät, että tulen oikeasti tosi kipeäksi vääränlaisesta ruuasta.

”Aiemmin oli peloteltu, että jos keliaakikko poikkeaa ruokavaliosta, tulee vatsasyöpä.” 

Kun opiskelin viimeistä vuotta, Kelan keliakiakorvaus poistettiin. Korvaus oli ollut iso apu, kun tulot olivat pienet. Kustannusten takia gluteenittoman ruokavalion noudattaminen oli opiskelijana järjettömän vaikeaa. Varsinkin gluteeniton pasta, jauhot ja leipä ovat tosi kalliita.

Koska gluteenittomuus on monelle muotidieetti, ihmisten asenne on sellainen, että ei varmaan haittaa, jos syöt palan tavallista kakkua. Syöhän tuo toinenkin, joka sanoo olevansa gluteeniton. Moni vanhempi ihminen varsinkin ajattelee, että ei se haittaa, jos voitelet gluteenittoman leipäsi tällä samalla voiveitsellä, jolla juuri voideltiin ruisleipä. Sellaisissa tilanteissa häkellyn enkä aina osaa sanoa mitään järkevää.”

Arja, 62:

”Keliakiani diagnosoitiin vuonna 1996. Olin aina todella väsynyt ja uupunut, mutta en muista, että minulla olisi ollut muita oireita. Merkit sairaudesta olivat tulleet pikkuhiljaa, ja olin tottunut niihin. Kun menin lääkäriin ja verikokeisiin, hemoglobiinini oli 89, eli olin todella aneeminen. 

Kun sain diagnoosin, en ollut koskaan edes kuullut koko sairaudesta. Tuotevalikoima oli lapsenkengissä. Olen aina tehnyt ruokaa ja leiponut itse. Kaikki piti opetella uusiksi: Millaisia tuotteita voi käyttää? Miten saa leivät ja muut onnistumaan jauhoista, joissa ei ole sitkoa?

Nyt tarjonta on monipuolistunut ja on tullut kilpailua, mikä on pudottanut hintoja. Elämä on silti kalliimpaa, kun on keliaakikko. Valtiolta sai avustusta muutaman vuoden, mutta uusi hallitus lopetti tuen. Ruokavalio on kuitenkin ainoa keino, jolla voi elää. Tähän ei ole olemassa lääkkeitä. 

”En muista, että minulla olisi ollut muita oireita, mutta olin aina todella väsynyt ja uupunut.”

Sosiaaliset tilanteet olivat aluksi haastavia. Jos mentiin vieraisille, ei haluttu ymmärtää, miksen voi syödä tavallisesta jauhosta tehtyjä tarjottavia. Nykyään keliakia tunnetaan todella laajasti, ja kaikki läheiseni tietävät asiasta näin pitkän rupeaman jälkeen. Yleensä minulle järjestetään jotakin tarjottavaa erikseen.

Diagnoosista on niin kauan, että olen tottunut. Kaikkia herkkuja ei voi kaupasta ottaa, mutta ei se haittaa. Leipää en hirveästi edes syö.

Keliaakikoille tulee kuulemma muita helpommin suolistosyöpiä. Se on ehkä vähän pelottavaa, koska syövät eivät ilmoittele itsestään kauhean aikaisessa vaiheessa. En silti mieti sairautta joka päivä.”

Tutkimuksessa puolet ruotsalaisnaisista söi e-pillereitä ja puolet ei – arvaatko, kummat hermot kiristyivät helpommin?

E-pillereiden vaikutus mielialaan on ikuisuusaihe, johon tähän päivään saakka ei ole saatu vedenpitävää tieteellistä vastausta. Monilla on arkikokemuksia esimerkiksi mielialan tai energiatason laskusta – jopa masennuksesta. Siitä huolimatta lääketieteellisessä tutkimusessa hormonaalisen ehkäisyn vaikutuksista mielialaan ja hyvinvointiin on yllättävän vähän tietoa siitä huolimatta, kuinka yleisiä lääkkeet ovat. 

Vuoden lopulla julkaistu laaja tanskalaistutkimus käynnisti keskustelun e-pillereiden vaikutuksesta. Tutkimus nosti esille e-pillereiden yhteyden masennukseen, mutta sai osakseen myös kritiikkiä. Tärkeää oli kuitenkin sen herättämä keskustelu sivuvaikutuksista: sitä ennen ehkäisypillereiden oli kerrottu aiheuttavan lähinnä satunnaisia ”mielialan heilahteluja”. Jo koulun ehkäisyvalistuksessa varoiteltiin, että sellaisiahan saattaa aiheuttaa naisen hormonitoiminta itsessään.

Nyt e-pillereiden vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu Ruotsin Karoliinisessa instituutissa. Tutkimus todistaa vihdoin oikeaksi monen arkikokemuksen: e-pillereitä syöneet naiset arvioivat oman elämänlaatunsa plasebo-lääkettä syönyttä verrokkiryhmää huonommaksi. Tutkimuksen julkaisi Fertility and Sterility. Lisää tutkimuksesta on luettavissa Karoliinisen instituutin sivustolta

Pieni ero, joka saattaa olla merkittävä

Ruotsalaistutkimukseen osallistui 340 tervettä, 18–35-vuotiasta naista. Sokkotestissä heidät jaettiin kahteen ryhmään, joista toinen käytti kolmen kuukauden ajan suun kautta nautittavia e-pillereitä. Toinen ryhmä sai plasebotabletteja ja käytti hormonittomia ehkäisymenetelmiä. Tutkimuksessa käytetyn yhdistelmäehkäisypillerin vaikuttavat aineet olivat levonorgestreeli ja etinyyliestradioli.

Kolmen kuukauden käytön jälkeen e-pilleriryhmän naiset arvioivat sekä elämänlaatunsa että mielialansa, itsekontrollinsa ja energiatasonsa huonommaksi kuin plaseboa saaneet. Tutkimuksessa ei kuitenkaan havaittu masennusoireiden merkittävää lisääntymistä.

E-pilleriryhmän naiset arvioivat sekä elämänlaatunsa että mielialansa huonommaksi.

Tutkijat huomattavat, että koska muutokset olivat melko pieniä, tuloksiin kannattaa suhtautua tietyllä varauksella. Siitä huolimatta e-pillereiden negatiiviset vaikutukset voivat olla yksilöiden tasolla merkittäviä.

– Joissakin tapauksissa se voi aiheuttaa huonoa ohjeiden noudattamista ja pillereiden epäsäännöllistä käyttöä. Mahdollinen elämänlaadun alentuminen tulisi ottaa huomioon e-pillereitä määrätessä ja ehkäisymenetelmää valitessa, professori Niklas Zethraeus sanoo Karoliinisen instituutin uutisessa.

Kokonaisuutta arvioidessa kannattaa tietenkin muistaa myös e-pillereiden hyvät puolet – oikein käytettyinä ne muun muassa ehkäisevät raskauksia erittäin tehokkaasti.

steriloimislaki

Onko sinullekin aina väitetty, että e-pillerit eivät vaikuta mielialaan? Uusi tutkimus todistaa vihdoin toisin

Sterilointi on vaihtoehto e-pillereille. Suomessa vasta 30-v pidetään tarpeeksi kypsänä päättämään, ettei halua kolmea tai ei ollenkaan lapsia. Muissa pohjoismaissa jo 25-v saa päättää lisääntymiskyvystä luopumisesta. Nyt voi kannattaa ja jakaa kansalaisaloitetta itsemääräämisoikeuden lisäämiseksi. "Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta" https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401 Nykylain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista...
Lue kommentti
Lento Pro

Onko sinullekin aina väitetty, että e-pillerit eivät vaikuta mielialaan? Uusi tutkimus todistaa vihdoin toisin

En ymmärrä, miksi meille väkisin tyrkytetään noita pillereitä, kun ainetta niiissä pitää saada hervoton määrä, koska se kulkee ruuansulatuksen läpi. Implantaatti annostelisi aineen suoraan vereen, vaikuttavaa ainetta tarvittaisiin vähemmän ja se imeytyisi tasaisemmin. Lisäksi oksentelu ja erilaiset elämässä ilmenevät ongelmat eivät heijastu kerran hankittuun implantaattiin samoin kuin pillereihin, jolloin vahinkoraskauden riski pienenee.
Lue kommentti

Välipäivä virkistää ja antaa puhtia treeniin. Kunhan sen tekee oikein. 

Urheilulliseen elämäntapaan kuuluu terveellinen ruokavalio ja säännollinen liikunta – unohtamatta tietenkään lepoa! Women's health kokosi viisi vinkkiä, joiden avulla lepopäivästä saa kaiken hyödyn treenejä ajatellen.

1. Liiku ympäriinsä

Lepopäivä voi köllötellä koko päivän sohvalla ja katsoa Netflixiä, eikö vain? No ei ihan,

Jos haluaa palautua kunnolla, ei kannata liimautua sohvaan kiinni. Pelkkä istuminen voi saada kehon kuivumaan, kertoo fysioterapeutti Luke Greenberg.

Liikkumattomuus voi lisäksi pahentaa lihasjäykkyyttä ja -kipua. Greenberg suosittelee lepopäivinä kevyttä liikuntaa 20–30 minuutin ajan. Se voi olla esimerkiksi uimista, rentoa pyöräilyä tai kevyttä joogaa.

2. Rullaile

Urheiluvalmentaja Mark Goodman vinkkaa rentoutumaan lepopäivänä hierontarullan avulla. Keskitty niihin kehonosiin, jotka ovat erityisen kipeitä. Liikuta hierontarullaa tai palloa 10 sekunnin ajan sillä alueella, joka on jumissa. Pelkkä rullan päällä makaaminen ei riitä, Goodman muistuttaa. 

Kokeile myös tennispalloja: Tällä helpolla tennispallokikalla hierot lihakset rennoiksi

3. Ravitse

Jos tavoitteena on painon pudotus, ei lepopäivinä kannata lepsua liikaa ruokavaliosta. Ravitsemusasiantuntija Keri Glassman muistuttaa, että vaikka leopopäivänä ei olisi samalla tavalla nälkä kuin urheilupäivänä, on lihaksia silti tärkeää ravita kunnolla.

Nesteys on tärkeää lepopäivänä, koska se vaikuttaa sekä aineenvaihduntaan että ruuansulatukseen.

Joidenkin tutkimusten mukaan mustikoiden ja muiden tummien marjojen syöminen voi vähentää urheilusta johtuvia lihaskipuja.

Lehtivihannekset, parsakaali, kukkakaali ja ruusukaali parantavat aineenvaihduntaa ja pitävät yllä hyvää nestetasapainoa. Nesteys onkin erityisen tärkeää lepopäivänä, koska se vaikuttaa sekä aineenvaihduntaan että ruuansulatukseen. 

4. Kylve

Kylpeminen rentoututtaa! Jos sekaan heittää karvassuolaa saavat myös kipeät lihakset kyytiä. Karvassuolassa on yhdistelmä magnesiumia ja sulfaatteja, ja se helpottaa treenin tuomaa lihasjäykkyyttä. 

Lue lisää: Taas uusi keino vältellä liikuntaa: kylve kuumassa vedessä!

5. Hemmottele

Jos hierontarulla ei nappaa, voi itseään hemmotella hierojalla. Hieronta rentouttaa ja vaikuttaa myös hermojärjestelmään laittamalla kehon tilaan, jossa se voi levätä ja parantua.

Hierojalla kannattaa kertoa, millaista vaikutusta toivoo. Palauttavaa, rentouttavaa, stressin lievitystä vai lihaksia venyttävää? Kaikki hierontatekniikat eivät nopeuta lihasten palautumista

Lue lisää: 16 kysymystä hieronnasta – miksi menisin hierojalle?

Tiesitkö, että positiivisella tavalla kosketetuksi tuleminen on yksi ihmisen perustarpeista?

Tällä viikolla saa halailla oikein kunnolla – syleilylle löytyy vappuun asti ihan valtakunnallinenkin kannustaja. Tänään alkavan Sydänviikon kunniaksi Sydänliitto ja sen jäsenjärjestöt nimittäin kehottavat kampanjallaan kaikkia suomalaisia halailemaan niin oikeasti kuin virtuaalisesti.

Kampanjan tarkoituksena on nostaa esiin ihmissuhteiden ja myönteisten tunteiden merkitystä ihmisen elämässä. Lämmin kosketus on Sydänliiton mukaan osa ihmissuhteiden hyviä puolia. Siksi Sydänliitto kehottaakin kaikkia halailemaan ensi viikolla niin paljon kuin sielu sietää.

Rakastava, lämmin ja positiivinen kosketus tekee ihmiselle monessa mielessä hyvää lukuisten tutkimusten mukaan.

Listasimme ihmeet, joita hyvä kosketus saa aikaan:

1. Kosketus lähentää ja valaa luottamusta. Lämpimän kosketuksen rakastava voima on huomattu lukuisissa tutkimuksissa. Kun ihminen koskettaa toista, aivojen palkitsemisjärjestelmä herää. Samalla elimistö alkaa täyttyä luottamus- ja kiintymyshormoni oksitosiinista. Oksitosiinia erittyy kehossa esimerkiksi silloin, kun äiti pitelee lasta lähellään. Tutkimuksissa on huomattu, että vauva tarvitsee kosketusta kipeästi. Se auttaa luomaan hyvän pohjan myös terveille kiintymyyssuhteille aikuisuudessa.

2. Kosketus poistaa stressiä. Virginian ja Wisconsinin yliopistojen tutkimuksen mukaan lämmin kosketus stressaavassa tilanteessa saa ihmisen rauhoittumaan. Siksi kovan stressin aikana kannattaa suosiolla antautua niin sanottuun jaksuhaliin. 

3. Kosketus auttaa kestämään kipua. Samassa tutkimuksessa huomattiin myös, että kädestä pitäminen auttaa ihmistä kestämään kipua. Siksi esimerkiksi saatuaan kuhmun päähän, jonkun toisen hellä silitys voi ihan oikeasti viedä kivun mennessään.

4. Kosketus estää sairauksia. Ihminen janoaa kosketusta – se on meidän yksi perustarpeemme. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan se on jopa elinehto. Tutkimusten mukaan kosketuksen puute voi lisätä vanhusten masennusta, ahdistusta ja harhaisuutta. Kodin Kuvalehden haastatteleman Tarja Santalahden mukaan kosketuksen puute voi myös altistaa alkoholiongelmille ja olla syynä väkivaltaisuuteen.

5. Kosketus hellii sydäntä. Tutkimuksissa on huomattu, että kosketus saa sydämen sykkeen laskemaan ja verenpaineenkin madaltumaan. Erityisesti kädestä pitely vaikuttaa verenkiertoelimistöön.

Vaikka kosketus tekee hyvää, kaikki eivät nauti siitä eri syistä yhtä paljon. Muistathan siis ennen koskettamista kysyä, saako niin tehdä. Lue toimittajamme aiheesta kirjoittama kolumni tästä.

Tutkijat arvelevat, että masentuneet saattavat olla taipuvaisempia laihduttamiseen.

Tuore tutkimus on löytänyt ensimmäisen todisteen siitä, että masennus ja alhainen paino liittyvät yhteen, uutisoi The Telegraph. Tutkimuksen mukaan sekä miehet että naiset voivat saada kielteisiä ajatuksia siitä, että he ovat liian laihoja. Masennus kuitenkin koskee erityisesti naisia.

Mutta aiheuttaako masennus laihuutta vai toisinpäin? Sitä tukijat eivät vielä tiedä. 

Tutkijat analysoivat uusia havaintoja varten 183 tutkimusta, joista he löysivät myös lihavuuden lisäävän masennuksen riskiä. Mitä enemmän painoa kertyy, sitä masentuneemmaksi ihmiset tuntevat itsensä.

Lihavuuskin masentaa – mutta vain naisia

Myös lihavuus ja masennus ovat tutkijoiden mukaan yhteydessä. Tosin ainoastaan naisten kohdalla. 

”Nykyinen hoikkuuden ihanne aiheuttaa naisilla enemmän henkistä ahdinkoa, joka voi johtaa masennukseen”, tutkijat kirjoittivat The British Journal of Psychiatryssa.

Lue myös: 5 epäreilua asiaa, joita ylipainoiset naiset joutuvat kohtaamaan – Lääkäri suosittelee flunssaa sairastavalle laihduttamista

Ylipainoisilla miehillä on sen sijaan selvästi pienempi riski sairastua masennukseen. Tutkijoiden mukaan ylipainoiset miehet ovat tyytyväisempiä itseensä verrattuna ylipainoisiin naisiin.

Painon putoaminen ei lisää onnellisuutta

Tutkijoiden mukaan terveydenhuollon ammattilaisten tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota alipainoisten ja ylipainoisten mielenterveyteen. 

Psykiatri Agnes Ayton Royal Collegen syömishäiriön laitokselta kertoi The Telegraphille, että ravitsemus on tärkeää sekä fyysiselle että henkiselle terveydelle.

”Tutkimuksen löytö on tärkeä, koska syömishäiriöiset usein olettavat, että painon pudottaminen lisää heidän onnellisuutta. Tutkimus osoittaa, että se ei ole totta. Aliravitsemuksella on vahingollisia vaikutuksia mielenterveydelle.”