Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa, ja se tuottaa tyroksiinihormonia. Kuva: Shutterstock
Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa, ja se tuottaa tyroksiinihormonia. Kuva: Shutterstock

Pystyykö kilpirauhasen vajaatoimintaa helpottamaan ruokavaliolla? Miten sairaus vaikuttaa seksuaalisuuteen? Sisätautilääkäri Esa Soppi kertoo vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

1. Olet työskennellyt sisätautilääkärinä vuodesta 1984. Kun puhutaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mikä on muuttunut 30 vuodessa, Esa Soppi?

”Potilaiden tietoisuus on lisääntynyt, ja kilpirauhaslääkityksen käyttö on kasvanut valtavasti. Pelkästään vuodesta 2008 vuoteen 2015 saakka kilpirauhashormonia käyttävien potilaiden määrä on lisääntynyt 105 000:lla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla potilailla olisi kilpirauhasen vajaatoiminta. Todennäköisesti Suomessa on 20 000–35 000 potilasta, jotka käyttävät kilpirauhashormonia turhaan.”

2. Kuinka yleistä kilpirauhasen vajaatoiminta on Suomessa?

”Suomalaisista noin 5,7 prosenttia käyttää kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkkeitä. Se tarkoittaa hiukan vajaata 314 000 potilasta, ilmenee Kelan vuoden 2015 tiedoista. Sairastavia naisia on neljä kertaa enemmän kuin miehiä.”

3. Miksi kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisempää naisilla kuin miehillä?

”Jos lähisukulaisilla, erityisesti naispuolisilla – kuten äidillä ja sisarilla – on kilpirauhasen vajaatoiminta, niin sairastumisriski on suurentunut murrosiän jälkeen.
Suurin osa kilpirauhasen sairauksista on autoimmuunisairauksia, ja lähes kaikki autoimmuunisairaudet ovat naisvoittoisia. Onko perimmäinen syy naissukupuolihormoni vai mikä – sitä ei varmuudella tiedetä.”

4. Mikä on Suomen tilanne verrattuna muihin maihin?

”Suomi ei eroa millään lailla. Tilanne on samanlainen muissakin länsimaissa. Kilpirauhaslääkitystä käyttävien potilaiden lääkitys on lisääntynyt samassa tahdissa kuin Suomessa johtuen siitä, että asiasta on käyty paljon keskustelua, muun muassa netin keskustelupalstoilla. Tieto ja tietämys leviävät. Se on hyvä asia, että potilaat pääsevät hoitoon, mutta tilanne on johtanut myös liialliseen diagnosointiin.”

Lue myös: Kärsitkö tietämättäsi kilpirauhasen vajaatoiminnasta? Testaa!

5. Kuinka moni sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa tietämättään?

”Vajaatoiminnan diagnostiikka on vaikeaa silloin kun tsh eli tyreotropiiniarvo on alle 10. Arvioni on, että 30 000–50 000 potilasta sairastaa tietämättään. Mutta täsmälleen samanlaisia oireita voivat aiheuttaa myös raudan puutos, D- ja B12-vitamiinin puute sekä muutkin sairaudet, kuten uniapnea, metabolinen oireyhtymä ja diabetes.”

6. Voiko kilpirauhasen vajaatoiminnan puhkeamista estää jotenkin?

”Ei voi. Ainoastaan tupakoinnilla katsotaan olevan vaikutusta, ja tupakoinnin lopettaminen auttaa ennen oireiden alkamista.”

7. Kun epäillään kilpirauhasen vajaatoimintaa, mitä tehdään ensimmäiseksi?

”Ensimmäiseksi otetaan aina kilpirauhaskokeet. Sitten tiedustellaan potilaan muita sairauksia ja suvun sairauksia, että onko suvussa kilpirauhassairauksia, keliakiaa tai B12-vitamiinin puutosta.
Sekä keliakia että B12-vitamiinin puutos liittyvät autoimmuunisairauksina läheisesti kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymiseen. Myös D-vitamiinin käyttö tutkitaan.
Sitten selvitetään erittäin tarkkaan se, että millaiset kuukautiset ja raskaudet ovat olleet – vähintään 20 vuotta taaksepäin. Myös verenluovutushistoria on syytä selvittää, koska raudan puute on yleisin kilpirauhasen vajaatoiminnan tyyppisten oireiden aiheuttaja, ja se täytyy sulkea aina pois.”

8. Miksi raudan puute pitää selvittää?

”Raudan puute on huonosti tunnettu terveydenhuollossa, koska vaikea raudanpuute saattaa esiintyä ilman että hemoglobiini on laskenut ollenkaan. Potilaalla saattaa olla hemoglobiini 140 ja samalla vakava raudan puute. Raudan puute on kaksi kertaa yleisempi kuin kilpirauhasen vajaatoiminta ja sillä on täysin samat oireet.”

”Täsmälleen samat oireet voivat liittyä raudan puutteeseen tai D-vitamiinin puutteeseen.”

9. Millaiset kilpirauhasarvot ovat normaalit?

”Tähän ei ole täydellistä vastausta. Laboratoriotulokset pitää soveltaa aina potilaan tilaan ja oireisiin. Viitearvot eivät tarkoita, että kilpirauhasarvot olisivat normaalit. On täysin mahdollista, että potilaalla on kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikka kilpirauhashormoniarvot olisivat viitearvoissa.
Absoluuttista rajaa ei voi siis sanoa. Tietenkin, mitä matalampi on tsh, sitä epätodennäköisempää on että potilaalla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Jos potilaalla ei ole suvussa vajaatoimintaa, sekin laskee edelleen todennäköisyyttä.”

10. Mitkä ovat yleisimmät vajaatoiminnan oireet?

”Yleisimmät ovat väsymys, turvotus, aivosumu, lihasheikkous, suorituskyvyttömyys, hikoilun puute ja kuukautishäiriöt. Mutta täsmälleen samat oireet voivat liittyä raudan puutteeseen tai D-vitamiinin puutteeseen. Oireiden perusteella ei kuitenkaan määritellä koskaan potilaan tautia.”

11. Mikä on poikkeavaa väsymystä?

”Muistan nuoren naisen, joka kertoi, että torkahti joka luennon väliajalla. Joku kertoi, että töissä oli ihan pakko ottaa hetken torkut. Osa kertoo, että selviää juuri ja juuri työpäivästä, mutta kotona ei jaksa enää mitään. Väsymyksen kokeminen on hyvin yksilöllistä.
Poikkeavaa väsymystä ovat ainakin toistuvat päiväunet. Sitä on myös se, että hyvä pitkä yöuni ei piristä, mutta potilaalla ei ole uniapneaa eikä hän kuorsaa.
Väsynyt ei kykene tavallisiin suorituksiin. Kaikki nämä ovat poikkeavaa väsymystä ja pitäisi herättää miettimään terveyttään.”

Sisätautilääkäri Esa Soppi sanoo, että kilpirauhasen vajaatoiminnan tyypillisimmät oireet ovat väsymys, turvotus, aivosumu ja lihasheikkous. Kuva: Annakaisa Vääräniemi
Sisätautilääkäri Esa Soppi sanoo, että kilpirauhasen vajaatoiminnan tyypillisimmät oireet ovat väsymys, turvotus, aivosumu ja lihasheikkous. Kuva: Annakaisa Vääräniemi

12. Voiko kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita helpottaa jotenkin?

”Jos potilaalla on todellinen kilpirauhasen vajaatoiminta, ainoa hoito on lääkehoito eli tyroksiini. Keliakiaa ja B12-vitamiinin puutosta pitää myös etsiä, sillä ne ovat kohtuullisen yleisiä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla. Keliakiaa ja B12-vitamiinin puutosta löytyy noin 1–2 prosentilta kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilta.”

13. Milloin aloitetaan lääkitys?

”Kun TSH on alle 10, hoito voidaan aloittaa oireiden perusteella edellyttäen, että muut sairaudet on ensi suljettu pois.  Hoito aloitetaan sitä pienemmällä annoksella, mitä iäkkäämpi ja monisairaampi potilas on.”

14. Missä tahdissa lääkitystä yleensä nostetaan?

”Se riippuu aloitusannoksesta, mutta nuorella ihmisellä tyroksiinin aloitusannos voi olla 75–100 mikrogrammaa. Mutta jos potilas on iäkäs, hänellä on sydänsairauksia ja hän sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, aloitusannos voi olla 12,5 mikrogrammaa päivässä. Yleensä silloin annostusta nostetaan yhden tai kahden viikon välein.

15. Kuinka usein potilaan pitää käydä kontrolleissa?

”Ensimmäinen kontrolli on yleensä kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Kun kilpirauhasarvot ovat lähellä normaalialuetta eikä ole selvää, onko kyse vajaatoiminnasta, silloin tehdään hoitokokeilu tyroksiinilla. Sen kesto on kolme–kuusi kuukautta. Silloin aloitusannos on yleensä 75–100 mikrogrammaa. Annos pysyy yleensä ensimmäiset kolme kuukautta samana. Sitten mitataan uudestaan kilpirauhasarvot, kysytään potilaan vointia ja annosta nostetaan mahdollisesti seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.
Jos ensimmäisen puolen vuoden aikana potilaan kilpirauhasarvot eivät käyttäydy normaalisti, eli tsh putoaa ja t4v nousee, silloin oireisiin etsitään vielä muita syitä.
Jos kyse on kilpirauhasen vajaatoiminnasta, ja kun kilpirauhasarvot ja vointi normalisoituvat, kontrollit ovat kerran vuodessa.”

16. Voiko lääkkeen annostelu muuttua vuosien aikana?

”Yksilölliset vaihtelut ovat isot tyroksiinin annostelussa, ja ne voivat vaihdella eri kausina. Osa potilaista tulee toimeen 75 mikrogrammalla, osa vaatii 200 mikrogrammaa. Mutta jos annos on yli 200 mikrogrammaa, se on kyllä jo sellainen poikkeus, että täytyy miettiä, missä on oikeasti vika.”

17. Miten lääke otetaan?

”Tyroksiini pitää ottaa ennen aamiaista tyhjään vatsaan. Aamiainen voi kyllä sisältää esimerkiksi annoksen jogurttia ja maitotuotteita, mutta välissä pitää olla noin 15–20 minuuttia. Mutta muun muassa rauta-, kalkki- ja magnesiumlääkitys sekä happosalpaajat estävät tyroksiinin imeytymistä, ja niiden ero tyroksiiniin pitää olla neljä tuntia.”

18. Millainen riski kilpirauhasen vajaatoiminta on hoitamattomana?

”Jos kilpirauhasen vajaatoiminta on hoitamaton, siitä voi seurata vajaatoimintakriisi. Mutta se on äärimmäisen harvinaista. Olen nähnyt opiskeluaikanani yhden tällaisen potilaan, joka on ollut lähellä vajaatoimintakriisiä. Nykyään olisin hämmästynyt, jos sellainen potilas tulisi vastaan. Iäkkäillä ja muilla sairailla on mahdollista, että kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet hukkuvat muiden sairauksien alle.”

19.  Minkä ikäisenä vajaatoiminta voi puhjeta?

”Se voi puhjeta iäkkäämpänäkin, kun taas alle murrosikäisillä vajaatoiminta on erittäin harvinaista. 60–80-vuotiailla on eniten lääkitystä. Tässä ikäryhmässä joka kymmenennellä miehellä ja kuudennella naisella on kilpirauhaslääkitys. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että vajaatoiminnan kehittymiselle on jäänyt riittävästi aikaa.”

20. Voivatko kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet loppua kokonaan?

”Kyllä. Oireet voivat loppua kokonaan. Mutta tässä täytyy sanoa, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on elämänlaatu yleisesti huonompi kuin terveillä verrokeilla.”

21. Mikä erityisesti heikentää kilpirauhaspotilaiden elämänlaatua?

”Ensimmäiseksi, tyroksiini tulee elimistöön eri tavalla kuin omasta kilpirauhasesta. Toiseksi, tärkeämpi seikka on, että elimistössä on käynnissä autoimmuuniprosessi, joka johtaa vajaatoimintaan ja vaikuttaa elämänlaatuun. Myös muut liitännäissairaudet heikentävät elämänlaatua, esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja keliakia.”

Kilpirauhanen on perhosen muotoinen, noin 25 grammaa painava umpirauhanen. Kuva: Shutterstock
Kilpirauhanen on perhosen muotoinen, noin 25 grammaa painava umpirauhanen. Kuva: Shutterstock

22. Pystyykö kilpirauhasen vajaatoimintaa helpottamaan ruokavaliolla?

”Tämä on yksilöllinen asia, mutta tieteellistä näyttöä asiasta ei ole. Kilpirauhasen toimintaan vaikuttaa kolme hivenainetta:

  • jodi, jota tarvitaan tyroksiinin tuottamiseen

  • seleeni, jota tarvitaan kilpirauhasen hormonien muuttamiseen toisekseen

  • rauta, jota tarvitaan kilpirauhashormonien syntymiseen

Niissä maissa, joissa maaperän seleenipitoisuus on pieni, esimerkiksi Välimerenmaat, seleenilisällä on saatu positiivisia vaikutuksia. Mutta Suomi ei kuulu näihin maihin.
Jos potilaalla on liitännäissairauksia, kuten diabetes tai keliakia, niin silloin ravinnolla on merkitystä. Mutta varsinaisesti ruokavaliolla tai lisäravinteilla ei taudin kulkuun voi vaikuttaa. En anna kilpirauhaspotilailleni ruokavalio-ohjeita, jos hän ei tarvitse niitä muuten.”

Lue myös! Ravitsemusterapeutti: ”Suomalaisilla on lievä jodin puutos” – näin korjaat tilanteen

23. Mikä jodin saannin tilanne on Suomessa?

”THL:n vuoden 2014 selvityksen mukaan jodin saanti on pienentynyt. Nyt teollisuus on alkanut käyttää jodioitua suolaa, joten jodin saanti paranee. Joillakin potilailla saattaa olla jodinsaannissa häiriöitä, ja se voi vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan, mutta silloin puhutaan muutamista yksilöistä.”

24. Miten alkoholin kulutus vaikuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaan?

”Alkoholi on toksiini. Suurkuluttajilla on enemmän kilpirauhashäiriöitä kuin ei-suurkuluttajilla. Kun kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole hoitotasapainossa, herkkyys saattaa lisääntyä. Sosiaalisella alkoholinkäytöllä ei tuskin ole suurta merkitystä, mutta en voi kenellekään suositella humalajuomista tai suurkulutusta.”

”Lihasheikkouden häviämiseen voi kestää kuukausia ja jopa pari vuotta.”

25. Mikä merkitys on liikunnalla: voiko kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava harrastaa sitä?

”Jos potilaalla on hoitotasapainossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta, voi elää ihan normaalia elämää, eikä liikunnan suhteen ole erityissuosituksia. Maailmasta löytyy huippu-urheilijoita ja olympiavoittajiakin, joilla on kilpirauhasen vajaatoiminta.
Täytyy kuitenkin muistaa, että jos kilpirauhasen vajaatoiminta on ollut pitkään ennen kuin sitä aletaan hoitaa, siihen voi liittyä lihasheikkoutta. Kilpirauhashormonihoidon aloittamisen jälkeen lihasheikkouden häviämiseen voi kestää kuukausia ja jopa pari vuotta.”

26. Mistä johtuu, että paino nousee niin helposti kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla – vai onko se pelkkä uskomus?

”Ei ole. Kyllä energia-aineenvaihdunta hidastuu. Noin 60 prosentilla potilaista paino nousee, 20–30 prosentilla pysyy ennallaan ja noin 10 prosentilla paino putoaa.
Paino jakaantuu kolmeen osaan: yleensä kertyy normaalia turvotusnestettä 3–5 kiloa, mutta se häviää kohtuullisen nopeasti tyroksiinihoidon jälkeen.
Sitten on turvotusta, joka ei ole nestettä, vaan geelimäistä soluväliainetta, joka pikkuhiljaa häviää, kun hormonitasapaino on normaali. Yleensä sitä on pari kiloa.
Lopuksi on ylimääräinen rasvakerros. Laihtuminen on mahdollista, mutta painoa pitää pudottaa. Tyroksiini ei laihduta.”

”Yleensä kertyy normaalia turvotusnestettä 3–5 kiloa, mutta se häviää kohtuullisen nopeasti tyroksiinihoidon jälkeen.”

27. Laihduttaminen ei ole siis kiellettyä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville?

”Ei. Normaalin painonhallinnan menetelmät ovat sallittuja.”

28. Voiko kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa ongelmia hoidettunakin?

”Kyllä kymmenellä prosentilla on oireita lääkityksen aikanakin. Osa johtuu kilpirauhasesta, osa muista liitännäissairauksista. Yleisin on raudan puute.”

29. Miten vajaatoiminta vaikuttaa seksuaalisuuteen?

”Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla keskenmenoriski on jonkin verran suurempi ja raskaaksi tulemisen mahdollisuus on pienempi. Mutta siitä ei ole tutkimustuloksia, vaikuttaako sairaus naisen seksuaalisuuteen.
Miehillä on erektiohäiriöitä, ennen aikaista siemensyöksyä ja haluttomuutta. Jos ei ole mitään muuta syytä, ne yleensä korjautuvat hoitotasapainon saavuttamisen jälkeen.”

Sairastatko kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Millaisia oireita sairaus on aiheuttanut? Miten se vaikuttaa elämääsi?
Kerro kokemuksiasi kilpirauhasen vajaatoiminnasta alla olevassa tekstikentässä nimettömänä. Me Naiset saattaa käyttää tarinaasi jutun teossa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sopella ei viitteitä

Milloin väsymys on poikkeavaa, ja 28 muuta kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Kirjoituksessa ei mainita mitään varsinaisesta aktiivisesta kilpirauhashormonista eli T3 hormonista. Ei mainita myöskään muunto-ongelmista, kuten dejodinaasihäiriöistä, joista osaa voidaan Suomessakin testata geenitesteillä. Kirjoitus oli tältä osin puutteellinen. Soppi heittelee välillä asiaa, välillä hän heittelee ihan omiaan. Millä perusteella nämä "turhaan lääkityt" ja mistä on saatu luku hoitamattomista? Mistä on saatu luku, että raudanpuutetta kärsii kaksinkertainen määrä? Ehkä kärsii,...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin väsymys on poikkeavaa, ja 28 muuta kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Kirjoituksessa oli hyvien havaintojen seassa vääriä ja epäilyttäviä. Alussa oleva luku 30-50 tuhatta tietämättään sairastavia? Ehkä kunhan lisätään 100 tai 200 tuhatta tietäen sairastavia, joilta osaamattomat lääkärit eivät ole muka löytävinään vajaatoimintaa. Osasyynä virheelliset "viitearvot" ja niiden virheellinen tulkitseminen. Vakioverikokeissa suuri osa ei näykään ja pitäisi selvittää vuorokausivirtsan T3-mittauksella. Eri oireiden ennustavuusarvoissa on hurjia eroja. Akillesrefleksi on...
Lue kommentti

Torkuttaminen tuntuu useimpina aamuina täysin välttämättömältä, mutta tavasta on enimmäkseen vain haittaa.

Herätyskello soi, mutta ääni saa lähinnä kääntämään kylkeä. Vielä viisi minuuttia… eikun sittenkin vielä kolme… Monet laittavat lukemattomia herätyksiä päälle vain sen takia, että ylös nouseminen tuntuu ylitsepääsemättömän vaikealta. Toiset torkuttavat, koska se on niin ihanaa ja lohduttavaa.

– Myönnetään. Minä torkutan. Siitäkin huolimatta, että tiedän hyvin, ettei niin kannattaisi tehdä. Olen monet kerrat lukenut, kuinka torkuttaminen tekee tokkuraiseksi, pilaa unirytmin ja muutenkin asiantuntijoiden mukaan vaikuttaisi tuhoavan elämän. Mutta minkäs teet, kun torkuttaminen on niin ihanaa, kertoo Milla, 25.

”Torkutan ihan puhtaasti siksi, että se on niin pirun nautinnollista.”

Hän torkuttaa puhtaasti nautinnollisista syistä.

– Herään usein arkiaamuina puoli tuntia tavallista aiemmin, jotta voin torkuttaa kunnolla. Torkuttaminen on ihanaa tietenkin siksi, että on aamulla mainiota herätä tietoon, että voi nukkua vielä vähän pidempään. Lisäksi lyhyiden torkahdusten välillä voi parhaimmillaan nähdä suloisia unia.

Vaikka torkuttamisesta voisikin aamutuimaan saada hetkeksi lohtua, se ei pidemmän päälle ole hyvä keino pidentää unen määrää. Vaikka unien venyttämisen voisi kuvitella auttavan väsymykseen, ovat torkutuksen vaikutukset todellisuudessa päinvastaiset.

Lue myös: Teitkö sinäkin taas nämä virheet? 5 asiaa, joita ei kannata himoita heti aamusta, jos haluaa olla virkeä

Huffpost-sivuston mukaan sekä unen kesto että laatu vaikuttavat siihen, kuinka virkeältä olo tuntuu päivällä. Torkuttaminen voi aiheuttaa kehnon olon johtuen niin sanotusta heräämisen hitaudesta. Se aiheuttaa uneliaisuutta, ärtyneisyyttä ja sekavaa oloa.

Kun torkuttaa, alkaa joka herätyskellon pirinän jälkeen uusi unisykli, joka keskeytyy toistuvasti.

Heräämisen vaikeus johtuu siitä, että torkutusuni on paljon huonolaatuisempaa kuin tavallinen uni. Torkuttaessa jokaisen herätyskellon pirinän jälkeen alkaa uusi unisykli. Toistuvien herätyksien takia unisykli ei pääse loppuun asti, vaan keskeytyy toistuvasti. Kaikkein virkeimmillään ihminen on herätessään unikierroksen päätteeksi.

Miten torkutuksesta voi sitten päästä eroon? Kokosimme siihen viisi vinkkiä.

1. Laita herätyskello niin kauas, ettet yllä siihen sängystä käsin 

Kun herätyskello on esimerkiksi huoneen toisella puolella pöydällä tai lattialla, on pakko nousta ylös sammuttamaan se. Mitä kauemmas herätyskellon vie, sen parempi: silloin myös sänky jää kauas taakse ja houkutus palata vällyjen väliin ei ole niin paha. Siinähän sitä on jo pystyssä, joten samalla vauhdilla voi jatkaa keittiöön aamupalalle.

2. Aseta herätyskello soimaan mahdollisimman myöhään

Herätyskelloa ei kannata laittaa soimaan liian aikaisin, muuten jättää itselleen turhaan torkutusvaraa. Optimaalisinta on asettaa herätys ajankohtaan, jolloin on pakko viimeistään nousta ylös. Kyseinen aika on monille kutakuinkin sama joka aamu. Pitkällä aikavälillä keho tottuu heräämään aina tiettyyn aikaan ja oppii päättämään unisyklin herätyskellon soimiseen. Ihminen herää kaikkein virkeimmillään, kun herätys ei keskeytä unisykliä.

3. Mieti, mitä oikeasti haluat ehtiä tehdä aamulla 

Aika moni vannoo esimerkiksi käyvänsä suihkussa, föönaavansa hiukset sekä meikkaavansa ajatuksella. Kun herätyskello soi, sitä päätyy kuitenkin usein kääntämään kylkeä ja toteamaan, että kyllä ne ripsarit ehtii bussissakin taiteilla. Ole rehellinen itsellesi äläkä varaa sitä turhaa varttia hiusten kihartamiselle, jota et kuitenkaan tule tekemään. Kannattaa mieluummin nukkua keskeytyksettä 15 minuuttia kauemmin.

4. Tee itsellesi ihana aamiainen valmiiksi tai sovi aamupalavuoroista esimerkiksi kumppanin kanssa

Jos herätessä tietää, että jääkaapissa odottaa herkullinen marjatuorepuuro tai smoothie, nousemiseen saa ihan uudenlaista motivaatiota. Jos taas kumppani on tehnyt ruisleivät valmiiksi, ei edes kehtaa jäädä sänkyyn köllimään.

5. Ajasta kahvinkeitin

Monissa kahvinkeittimissä on ajastinvaihtoehto, jota kannattaa hyödyntää. Ajasta kahvi porisemaan samaan aikaan, kun herätyskellosi soi. Kahvin herkullinen tuoksu ja tieto siitä, ettei tarvitse kuin kaataa juomaa mukiin ilman keittämisen vaivaa, saavat heräämisen tuntumaan helpommalta.

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?