Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa, ja se tuottaa tyroksiinihormonia. Kuva: Shutterstock

Pystyykö kilpirauhasen vajaatoimintaa helpottamaan ruokavaliolla? Miten sairaus vaikuttaa seksuaalisuuteen? Sisätautilääkäri Esa Soppi kertoo vastaukset yleisimpiin kysymyksiin.

1. Olet työskennellyt sisätautilääkärinä vuodesta 1984. Kun puhutaan kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mikä on muuttunut 30 vuodessa, Esa Soppi?

”Potilaiden tietoisuus on lisääntynyt, ja kilpirauhaslääkityksen käyttö on kasvanut valtavasti. Pelkästään vuodesta 2008 vuoteen 2015 saakka kilpirauhashormonia käyttävien potilaiden määrä on lisääntynyt 105 000:lla. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikilla potilailla olisi kilpirauhasen vajaatoiminta. Todennäköisesti Suomessa on 20 000–35 000 potilasta, jotka käyttävät kilpirauhashormonia turhaan.”

2. Kuinka yleistä kilpirauhasen vajaatoiminta on Suomessa?

”Suomalaisista noin 5,7 prosenttia käyttää kilpirauhasen vajaatoiminnan lääkkeitä. Se tarkoittaa hiukan vajaata 314 000 potilasta, ilmenee Kelan vuoden 2015 tiedoista. Sairastavia naisia on neljä kertaa enemmän kuin miehiä.”

3. Miksi kilpirauhasen vajaatoiminta on yleisempää naisilla kuin miehillä?

”Jos lähisukulaisilla, erityisesti naispuolisilla – kuten äidillä ja sisarilla – on kilpirauhasen vajaatoiminta, niin sairastumisriski on suurentunut murrosiän jälkeen.
Suurin osa kilpirauhasen sairauksista on autoimmuunisairauksia, ja lähes kaikki autoimmuunisairaudet ovat naisvoittoisia. Onko perimmäinen syy naissukupuolihormoni vai mikä – sitä ei varmuudella tiedetä.”

4. Mikä on Suomen tilanne verrattuna muihin maihin?

”Suomi ei eroa millään lailla. Tilanne on samanlainen muissakin länsimaissa. Kilpirauhaslääkitystä käyttävien potilaiden lääkitys on lisääntynyt samassa tahdissa kuin Suomessa johtuen siitä, että asiasta on käyty paljon keskustelua, muun muassa netin keskustelupalstoilla. Tieto ja tietämys leviävät. Se on hyvä asia, että potilaat pääsevät hoitoon, mutta tilanne on johtanut myös liialliseen diagnosointiin.”

Lue myös: Kärsitkö tietämättäsi kilpirauhasen vajaatoiminnasta? Testaa!

5. Kuinka moni sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa tietämättään?

”Vajaatoiminnan diagnostiikka on vaikeaa silloin kun tsh eli tyreotropiiniarvo on alle 10. Arvioni on, että 30 000–50 000 potilasta sairastaa tietämättään. Mutta täsmälleen samanlaisia oireita voivat aiheuttaa myös raudan puutos, D- ja B12-vitamiinin puute sekä muutkin sairaudet, kuten uniapnea, metabolinen oireyhtymä ja diabetes.”

6. Voiko kilpirauhasen vajaatoiminnan puhkeamista estää jotenkin?

”Ei voi. Ainoastaan tupakoinnilla katsotaan olevan vaikutusta, ja tupakoinnin lopettaminen auttaa ennen oireiden alkamista.”

7. Kun epäillään kilpirauhasen vajaatoimintaa, mitä tehdään ensimmäiseksi?

”Ensimmäiseksi otetaan aina kilpirauhaskokeet. Sitten tiedustellaan potilaan muita sairauksia ja suvun sairauksia, että onko suvussa kilpirauhassairauksia, keliakiaa tai B12-vitamiinin puutosta.
Sekä keliakia että B12-vitamiinin puutos liittyvät autoimmuunisairauksina läheisesti kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymiseen. Myös D-vitamiinin käyttö tutkitaan.
Sitten selvitetään erittäin tarkkaan se, että millaiset kuukautiset ja raskaudet ovat olleet – vähintään 20 vuotta taaksepäin. Myös verenluovutushistoria on syytä selvittää, koska raudan puute on yleisin kilpirauhasen vajaatoiminnan tyyppisten oireiden aiheuttaja, ja se täytyy sulkea aina pois.”

8. Miksi raudan puute pitää selvittää?

”Raudan puute on huonosti tunnettu terveydenhuollossa, koska vaikea raudanpuute saattaa esiintyä ilman että hemoglobiini on laskenut ollenkaan. Potilaalla saattaa olla hemoglobiini 140 ja samalla vakava raudan puute. Raudan puute on kaksi kertaa yleisempi kuin kilpirauhasen vajaatoiminta ja sillä on täysin samat oireet.”

”Täsmälleen samat oireet voivat liittyä raudan puutteeseen tai D-vitamiinin puutteeseen.”

9. Millaiset kilpirauhasarvot ovat normaalit?

”Tähän ei ole täydellistä vastausta. Laboratoriotulokset pitää soveltaa aina potilaan tilaan ja oireisiin. Viitearvot eivät tarkoita, että kilpirauhasarvot olisivat normaalit. On täysin mahdollista, että potilaalla on kilpirauhasen vajaatoiminta, vaikka kilpirauhashormoniarvot olisivat viitearvoissa.
Absoluuttista rajaa ei voi siis sanoa. Tietenkin, mitä matalampi on tsh, sitä epätodennäköisempää on että potilaalla on kilpirauhasen vajaatoiminta. Jos potilaalla ei ole suvussa vajaatoimintaa, sekin laskee edelleen todennäköisyyttä.”

10. Mitkä ovat yleisimmät vajaatoiminnan oireet?

”Yleisimmät ovat väsymys, turvotus, aivosumu, lihasheikkous, suorituskyvyttömyys, hikoilun puute ja kuukautishäiriöt. Mutta täsmälleen samat oireet voivat liittyä raudan puutteeseen tai D-vitamiinin puutteeseen. Oireiden perusteella ei kuitenkaan määritellä koskaan potilaan tautia.”

11. Mikä on poikkeavaa väsymystä?

”Muistan nuoren naisen, joka kertoi, että torkahti joka luennon väliajalla. Joku kertoi, että töissä oli ihan pakko ottaa hetken torkut. Osa kertoo, että selviää juuri ja juuri työpäivästä, mutta kotona ei jaksa enää mitään. Väsymyksen kokeminen on hyvin yksilöllistä.
Poikkeavaa väsymystä ovat ainakin toistuvat päiväunet. Sitä on myös se, että hyvä pitkä yöuni ei piristä, mutta potilaalla ei ole uniapneaa eikä hän kuorsaa.
Väsynyt ei kykene tavallisiin suorituksiin. Kaikki nämä ovat poikkeavaa väsymystä ja pitäisi herättää miettimään terveyttään.”

Sisätautilääkäri Esa Soppi sanoo, että kilpirauhasen vajaatoiminnan tyypillisimmät oireet ovat väsymys, turvotus, aivosumu ja lihasheikkous. Kuva: Annakaisa Vääräniemi
Sisätautilääkäri Esa Soppi sanoo, että kilpirauhasen vajaatoiminnan tyypillisimmät oireet ovat väsymys, turvotus, aivosumu ja lihasheikkous. Kuva: Annakaisa Vääräniemi

12. Voiko kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita helpottaa jotenkin?

”Jos potilaalla on todellinen kilpirauhasen vajaatoiminta, ainoa hoito on lääkehoito eli tyroksiini. Keliakiaa ja B12-vitamiinin puutosta pitää myös etsiä, sillä ne ovat kohtuullisen yleisiä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla. Keliakiaa ja B12-vitamiinin puutosta löytyy noin 1–2 prosentilta kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilta.”

13. Milloin aloitetaan lääkitys?

”Kun TSH on alle 10, hoito voidaan aloittaa oireiden perusteella edellyttäen, että muut sairaudet on ensi suljettu pois.  Hoito aloitetaan sitä pienemmällä annoksella, mitä iäkkäämpi ja monisairaampi potilas on.”

14. Missä tahdissa lääkitystä yleensä nostetaan?

”Se riippuu aloitusannoksesta, mutta nuorella ihmisellä tyroksiinin aloitusannos voi olla 75–100 mikrogrammaa. Mutta jos potilas on iäkäs, hänellä on sydänsairauksia ja hän sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa, aloitusannos voi olla 12,5 mikrogrammaa päivässä. Yleensä silloin annostusta nostetaan yhden tai kahden viikon välein.

15. Kuinka usein potilaan pitää käydä kontrolleissa?

”Ensimmäinen kontrolli on yleensä kolmen kuukauden kuluttua lääkityksen aloittamisesta. Kun kilpirauhasarvot ovat lähellä normaalialuetta eikä ole selvää, onko kyse vajaatoiminnasta, silloin tehdään hoitokokeilu tyroksiinilla. Sen kesto on kolme–kuusi kuukautta. Silloin aloitusannos on yleensä 75–100 mikrogrammaa. Annos pysyy yleensä ensimmäiset kolme kuukautta samana. Sitten mitataan uudestaan kilpirauhasarvot, kysytään potilaan vointia ja annosta nostetaan mahdollisesti seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.
Jos ensimmäisen puolen vuoden aikana potilaan kilpirauhasarvot eivät käyttäydy normaalisti, eli tsh putoaa ja t4v nousee, silloin oireisiin etsitään vielä muita syitä.
Jos kyse on kilpirauhasen vajaatoiminnasta, ja kun kilpirauhasarvot ja vointi normalisoituvat, kontrollit ovat kerran vuodessa.”

16. Voiko lääkkeen annostelu muuttua vuosien aikana?

”Yksilölliset vaihtelut ovat isot tyroksiinin annostelussa, ja ne voivat vaihdella eri kausina. Osa potilaista tulee toimeen 75 mikrogrammalla, osa vaatii 200 mikrogrammaa. Mutta jos annos on yli 200 mikrogrammaa, se on kyllä jo sellainen poikkeus, että täytyy miettiä, missä on oikeasti vika.”

17. Miten lääke otetaan?

”Tyroksiini pitää ottaa ennen aamiaista tyhjään vatsaan. Aamiainen voi kyllä sisältää esimerkiksi annoksen jogurttia ja maitotuotteita, mutta välissä pitää olla noin 15–20 minuuttia. Mutta muun muassa rauta-, kalkki- ja magnesiumlääkitys sekä happosalpaajat estävät tyroksiinin imeytymistä, ja niiden ero tyroksiiniin pitää olla neljä tuntia.”

18. Millainen riski kilpirauhasen vajaatoiminta on hoitamattomana?

”Jos kilpirauhasen vajaatoiminta on hoitamaton, siitä voi seurata vajaatoimintakriisi. Mutta se on äärimmäisen harvinaista. Olen nähnyt opiskeluaikanani yhden tällaisen potilaan, joka on ollut lähellä vajaatoimintakriisiä. Nykyään olisin hämmästynyt, jos sellainen potilas tulisi vastaan. Iäkkäillä ja muilla sairailla on mahdollista, että kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet hukkuvat muiden sairauksien alle.”

19.  Minkä ikäisenä vajaatoiminta voi puhjeta?

”Se voi puhjeta iäkkäämpänäkin, kun taas alle murrosikäisillä vajaatoiminta on erittäin harvinaista. 60–80-vuotiailla on eniten lääkitystä. Tässä ikäryhmässä joka kymmenennellä miehellä ja kuudennella naisella on kilpirauhaslääkitys. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että vajaatoiminnan kehittymiselle on jäänyt riittävästi aikaa.”

20. Voivatko kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet loppua kokonaan?

”Kyllä. Oireet voivat loppua kokonaan. Mutta tässä täytyy sanoa, että kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla on elämänlaatu yleisesti huonompi kuin terveillä verrokeilla.”

21. Mikä erityisesti heikentää kilpirauhaspotilaiden elämänlaatua?

”Ensimmäiseksi, tyroksiini tulee elimistöön eri tavalla kuin omasta kilpirauhasesta. Toiseksi, tärkeämpi seikka on, että elimistössä on käynnissä autoimmuuniprosessi, joka johtaa vajaatoimintaan ja vaikuttaa elämänlaatuun. Myös muut liitännäissairaudet heikentävät elämänlaatua, esimerkiksi tyypin 1 diabetes ja keliakia.”

Kilpirauhanen on perhosen muotoinen, noin 25 grammaa painava umpirauhanen. Kuva: Shutterstock
Kilpirauhanen on perhosen muotoinen, noin 25 grammaa painava umpirauhanen. Kuva: Shutterstock

22. Pystyykö kilpirauhasen vajaatoimintaa helpottamaan ruokavaliolla?

”Tämä on yksilöllinen asia, mutta tieteellistä näyttöä asiasta ei ole. Kilpirauhasen toimintaan vaikuttaa kolme hivenainetta:

  • jodi, jota tarvitaan tyroksiinin tuottamiseen

  • seleeni, jota tarvitaan kilpirauhasen hormonien muuttamiseen toisekseen

  • rauta, jota tarvitaan kilpirauhashormonien syntymiseen

Niissä maissa, joissa maaperän seleenipitoisuus on pieni, esimerkiksi Välimerenmaat, seleenilisällä on saatu positiivisia vaikutuksia. Mutta Suomi ei kuulu näihin maihin.
Jos potilaalla on liitännäissairauksia, kuten diabetes tai keliakia, niin silloin ravinnolla on merkitystä. Mutta varsinaisesti ruokavaliolla tai lisäravinteilla ei taudin kulkuun voi vaikuttaa. En anna kilpirauhaspotilailleni ruokavalio-ohjeita, jos hän ei tarvitse niitä muuten.”

Lue myös! Ravitsemusterapeutti: ”Suomalaisilla on lievä jodin puutos” – näin korjaat tilanteen

23. Mikä jodin saannin tilanne on Suomessa?

”THL:n vuoden 2014 selvityksen mukaan jodin saanti on pienentynyt. Nyt teollisuus on alkanut käyttää jodioitua suolaa, joten jodin saanti paranee. Joillakin potilailla saattaa olla jodinsaannissa häiriöitä, ja se voi vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan, mutta silloin puhutaan muutamista yksilöistä.”

24. Miten alkoholin kulutus vaikuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavaan?

”Alkoholi on toksiini. Suurkuluttajilla on enemmän kilpirauhashäiriöitä kuin ei-suurkuluttajilla. Kun kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole hoitotasapainossa, herkkyys saattaa lisääntyä. Sosiaalisella alkoholinkäytöllä ei tuskin ole suurta merkitystä, mutta en voi kenellekään suositella humalajuomista tai suurkulutusta.”

”Lihasheikkouden häviämiseen voi kestää kuukausia ja jopa pari vuotta.”

25. Mikä merkitys on liikunnalla: voiko kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastava harrastaa sitä?

”Jos potilaalla on hoitotasapainossa oleva kilpirauhasen vajaatoiminta, voi elää ihan normaalia elämää, eikä liikunnan suhteen ole erityissuosituksia. Maailmasta löytyy huippu-urheilijoita ja olympiavoittajiakin, joilla on kilpirauhasen vajaatoiminta.
Täytyy kuitenkin muistaa, että jos kilpirauhasen vajaatoiminta on ollut pitkään ennen kuin sitä aletaan hoitaa, siihen voi liittyä lihasheikkoutta. Kilpirauhashormonihoidon aloittamisen jälkeen lihasheikkouden häviämiseen voi kestää kuukausia ja jopa pari vuotta.”

26. Mistä johtuu, että paino nousee niin helposti kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla – vai onko se pelkkä uskomus?

”Ei ole. Kyllä energia-aineenvaihdunta hidastuu. Noin 60 prosentilla potilaista paino nousee, 20–30 prosentilla pysyy ennallaan ja noin 10 prosentilla paino putoaa.
Paino jakaantuu kolmeen osaan: yleensä kertyy normaalia turvotusnestettä 3–5 kiloa, mutta se häviää kohtuullisen nopeasti tyroksiinihoidon jälkeen.
Sitten on turvotusta, joka ei ole nestettä, vaan geelimäistä soluväliainetta, joka pikkuhiljaa häviää, kun hormonitasapaino on normaali. Yleensä sitä on pari kiloa.
Lopuksi on ylimääräinen rasvakerros. Laihtuminen on mahdollista, mutta painoa pitää pudottaa. Tyroksiini ei laihduta.”

”Yleensä kertyy normaalia turvotusnestettä 3–5 kiloa, mutta se häviää kohtuullisen nopeasti tyroksiinihoidon jälkeen.”

27. Laihduttaminen ei ole siis kiellettyä kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville?

”Ei. Normaalin painonhallinnan menetelmät ovat sallittuja.”

28. Voiko kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa ongelmia hoidettunakin?

”Kyllä kymmenellä prosentilla on oireita lääkityksen aikanakin. Osa johtuu kilpirauhasesta, osa muista liitännäissairauksista. Yleisin on raudan puute.”

29. Miten vajaatoiminta vaikuttaa seksuaalisuuteen?

”Kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavilla keskenmenoriski on jonkin verran suurempi ja raskaaksi tulemisen mahdollisuus on pienempi. Mutta siitä ei ole tutkimustuloksia, vaikuttaako sairaus naisen seksuaalisuuteen.
Miehillä on erektiohäiriöitä, ennen aikaista siemensyöksyä ja haluttomuutta. Jos ei ole mitään muuta syytä, ne yleensä korjautuvat hoitotasapainon saavuttamisen jälkeen.”

Sairastatko kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Millaisia oireita sairaus on aiheuttanut? Miten se vaikuttaa elämääsi?
Kerro kokemuksiasi kilpirauhasen vajaatoiminnasta alla olevassa tekstikentässä nimettömänä. Me Naiset saattaa käyttää tarinaasi jutun teossa.

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Vierailija

Milloin väsymys on poikkeavaa, ja 28 muuta kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Kirjoituksessa oli hyvien havaintojen seassa vääriä ja epäilyttäviä. Alussa oleva luku 30-50 tuhatta tietämättään sairastavia? Ehkä kunhan lisätään 100 tai 200 tuhatta tietäen sairastavia, joilta osaamattomat lääkärit eivät ole muka löytävinään vajaatoimintaa. Osasyynä virheelliset "viitearvot" ja niiden virheellinen tulkitseminen. Vakioverikokeissa suuri osa ei näykään ja pitäisi selvittää vuorokausivirtsan T3-mittauksella. Eri oireiden ennustavuusarvoissa on hurjia eroja. Akillesrefleksi on...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin väsymys on poikkeavaa, ja 28 muuta kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta

'Niissä maissa, joissa maaperän seleenipitoisuus on pieni, esimerkiksi Välimerenmaat, seleenilisällä on saatu positiivisia vaikutuksia. Mutta Suomi ei kuulu näihin maihin.' Ihmettelen, miten ylimalkaan lääkäri on tämän todennut. On yleisesti tiedetty asia, että Suomen maaperästä seleenin saanti on riittämätöntä, minkä vuoksi 80-luvulla seleeniä alettiin lisätä maatalouden lannoitteisiin. Tämän ansiosta suomalaisten seleeninsaanti on kohtuullisella tasolla, tosin osa väestöstä ei saa...
Lue kommentti

Sisäilmasairaus oireilee ensin kuin flunssa. Jopa puolet pitkään altistuneista sairastuu monikemikaaliyliherkkyyteen.

Sisäilmasairaiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta arvioiden mukaan noin 800 000 suomalaista altistuu kosteusvaurioille tai homeelle kotonaan tai työpaikallaan. Samoja ongelmia on lukemattomissa kouluissa ja päiväkodeissa.

Homesairaus on vain yksi sisäilmasairauden muoto. Oireita aiheuttavat myös kemikaalit ja rakennus- ja sisustusmateriaalien haitalliset voc-yhdisteet.

Professori ja sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Valtonen kertoo, mitkä ovat sisäilmasairauden ensimmäiset oireet ja miten sairaus yleensä etenee.

  • Tyypillisimmät ensioireet ovat yskä, nenän tukkoisuus, jatkuva nuha ja silmien kirvely ja punoittaminen.

Oireet liittyvät lähes aina rakennuksessa oleskeluun ja helpottavat sieltä poistuttaessa.

– Jos tässä vaiheessa siirtyy terveisiin tiloihin, yleensä paranee. Jos altistuminen jatkuu, sairaus siirtyy seuraavaan vaiheeseen, Ville Valtonen sanoo.

Sisäilmasairauden diagnosointi on hankalaa, koska sen toteamiseen ei ole yksiselitteistä testiä eikä iso osa altistuneista oireile ensin mitenkään.

  • Ensioireita seuraavat usein jatkuvat keuhkoputkentulehdukset, pitkittyneet limaiset yskät, hengenahdistus, poskiontelotulehdukset, päänsärky ja väsymys.

Joillekin tulee reumaattisia oireita, kuten lihas- ja nivelkipuja, toisille neurologisia oireita, kuten huimausta, puutumista ja keskittymisvaikeuksia.

– Joillekin voi tulla muutaman sekunnin mittaisia muistikatkoksia. Ei muista jonkin asian nimeä tai sitä, mitä oli tekemässä.

”Olen nähnyt ihmisiä, jotka pystyivät ennen juoksemaan maratonin, mutta eivät pysty nyt kävelemään sataa metriä.”

Joillakin hengenahdistusoireet kehittyvät astmaksi. Myös krooniseen väsymysoireyhtymään sairastuminen on mahdollista, mutta harvinaista.

– Silloin fyysinen suorituskyky romahtaa yli puolella. Olen nähnyt ihmisiä, jotka pystyivät ennen juoksemaan maratonin, mutta eivät pysty nyt kävelemään sataa metriä.

  • Valtosen mukaan noin puolet pitkään altistuneista sisäilmasairaista sairastuu lopulta monikemikaaliyliherkkyyteen.

– Sille tyypillistä on se, että saa ärsytysoireita hyvin pienistä pitoisuuksista kemikaaleja, Valtonen sanoo.

– Herkistynyt voi saada voimakasta ärsytystä vaikka bussissa viereen istuvan hajusteista ja joutua poistumaan seuraavalla pysäkillä.

Tyypillisesti ärsytystä aiheuttavat esimerkiksi hajuvedet, huuhteluaineet, meikit, pesuaineet, deodorantit, hiuslakka, tupakansavu, nuotion savu, vaatteiden suoja-aineet, katupöly, pakokaasut ja liikennesaasteet.

Jos ärsyttäville kemikaaleille altistuu pitkään, hajuaisti voi herkistyä niin, että homeen haistaa jopa 100 kertaa herkemmin kuin muut. Herkistyneen hajuaistin on tarkoitus varoittaa kehoa vaarasta.

– Se on vuosien homealtistuksen seurausta. Silloin sairaus on jo pitkällä.

Miten sisäilmasairaus muuttaa elämää? Sisäilmasta sairastunut Eeva kertoo tarinansa Me Naisten numerossa 12/2017.

 

MarjaMummu

Oletko jatkuvasti vähän nuhainen? Erikoislääkäri listaa sisäilmasairauden ensimmäiset oireet

Toimistomme oli vuosia tiloissa, joissa tunnistimme sisäilmaongelmia. Mutta ongelmaa oli vaikea todistaa. Kärsin silmätulehdukista, käheästä äänestä, nuhasta ja lihas- ja nivelkivuista. Ne ikään kuin kuuluivat elämään - ei lääkäri voinut sanoa, että sisäilma olisi syynä. Useilla työntekijöillä oli erilaisia kombinaatioita oireista. Nyt olemme olleet pari vuotta uusissa tiloissa, ja silmätulehduksia ei ole ollut kertaakaan, lihas- ja nivelkivut ovat poissa. Nuha on jäljellä. Vatsanväänteitä,...
Lue kommentti

Nenäsumutteen pitäisi helpottaa tukkoisuutta, mutta sitä ei saa käyttää pidempään kuin ohjeissa sanotaan.

Valmistetta voi käyttää yhtäjaksoisesti enintään viiden vuorokauden ajan.

Lääkkeiden pakkausselosteita ei aina tule luettua kovin tarkkaan, mutta tukkoisuutta helpottavan nenäsumutteen käyttöohjeista tulisi aina tarkistaa, kuinka monena peräkkäisenä päivänä lääkettä saa käyttää. Ohjetta kannattaa myös noudattaa, sillä jatkuva nenäsuihkeen käyttö saattaa jopa pahentaa nenän tukkoisuutta.

Nenäsuihkeriippuvuuden kerran kokeneet tietävät, että kyseessä on todellinen ilmiö. Suihkaus tuo hetkeksi ihanan helpotuksen, mutta sen jälkeen tukkoisuus palaa nopeasti – ja kierre on valmis.

Nuhan aiheuttama tukkoisuus menee yleensä sen verran nopeasti ohi, että sen ajan käytetystä nenäsuihkeesta ei ole haittaa. Pitkän allergiakauden alussa kannattaa kuitenkin olla tarkkana.

Tuloksena lääkenuha

Lääkäri selittää Women's Healthin artikkelissa, että jo kolmen tai neljän päivän jatkuva käyttö tekee nenän verisuonet riippuvaiseksi suihkeen sisältämistä lääkkeistä, jotka vähentävät verisuonten ja limakalvojen turvotusta.

– Verisuonet alkavat turvota normaalia kokoaan isommiksi, koska ne odottavat kemikaalin vaikutuksen alkamista, lääkäri Madeleine Schaberg selittää jutussa.

Seurauksena voi olla kuukausien tai jopa vuosien mystinen tukkoisuuskierre. Ylen artikkelissa kerrotaan, että sitä kutsutaan lääkenuhaksi. Siitä on kyse, kun nenä ei ole enää tukossa nuhan tai allergian vuoksi, vaan syynä ovat nenäsumutteet.

Riippuvuudelta välttyy helposti noudattamalla ohjeita. Allergiaoireita voi hoitaa myös pitkäaikaiseen käyttöön sopivalla, lääkärin määräämällä nenäsumutteella, joka sisältää kortisonia. Myös allergialääkkeistä ja suolavesihuuhtelusta voi olla apua allergiakaudella.

 

Endometrioosi eli kohdun limakalvon sirottumatauti muutti Jutan, 40, elämän. Hän sai myös kuulla, ettei voisi koskaan saada lapsia luonnollisella tavalla. Jutan mukaan sairaudesta on puhuttava, koska moni nainen kärsii siitä tietämättään.

Ylöjärveläinen Jutta Laino-Tabell kuuli ensimmäisen kerran sanan endometrioosi vasta lääkärin vastaanotolla. Hän ei ollut tehnyt itsediagnooseja kivuliaista kuukautisistaan, eikä kukaan ollut maininnutkaan endometrioosi-sanaa ennen kuin hänen oireensa muuttuivat todella rankoiksi.

– Kuukautiskipuni ovat olleet aina kovat, mutta niitä ei otettu terveydenhuollossa tosissaan. Kävin opiskeluaikanakin säännöllisesti lääkärissä puhumassa oireistani, mutta vasta kun olin kolme päivää toimintakyvytön kuukautisten aikana, oksensin kivusta ja meinasin pyörtyä suolistokipujen vuoksi kirjaston hyllyjen väliin, sain asiallista hoitoa.

Lue myös! Kuukautiset yhtä tuskaa, yhdyntä sattuu, vatsa vaivaa? 14 kysymystä kivuliaasta endometrioosista

Lääkäri löysi Jutan molemmista munasarjoista yli kymmenen sentin endometrioomat, ja Jutta sai kiireellisen leikkausajan sairaalaan. Elettiin vuotta 2002, ja Jutta oli 26-vuotias. Hän teki graduaan yliopistossa ja oli muuttanut miehensä kanssa ensimmäiseen yhteiseen asuntoon. Jutta sai kuulla, että häntä uhkaa lapsettomuus.

– Isossa avoleikkauksessa minulta jouduttiin poistamaan toinen munasarja ja toisestakin munanjohtimet ja munatorvi sekä leikkaamaan muun muassa suolistoa. Tuomiona leikkauksen jälkeen oli se, etten koskaan voi saada lapsia luonnollisella tavalla.

– Diagnoosi oli toki helpotus, koska silloin sain syyn kivuilleni, huonovointisuudelleni ja turvotukselleni, mutta samalla se oli iso sokki ja aiheutti kriisin. Sain tietää olevani kroonisesti sairas, ja kyseessä on vielä sairaus, joka aiheuttaa lapsettomuutta. Olin aina halunnut olla äiti, ja nyt se oltiin viemässä minulta pois. Mitkään kyyneleet eivät ole koskaan sattuneet niin paljon kuin lapsettomuuden vuoksi vuodatetut.

”Diagnoosi oli helpotus, koska silloin sain syyn kivuilleni, huonovointisuudelleni, mutta samalla se oli iso sokki.”

Jutan mukaan taistelutahto ja huumori eivät koskaan silti kadonneet. Siitä voi kiittää osin hänen ystäviään ja perhettään sekä puolisoa. He kaikki jaksoivat tukea ja kannatella kipeimmissäkin hetkissä, Jutta sanoo.

Vaihdevuodet lääkkeiden avulla

Ensimmäisen leikkauksen jälkeen Jutta oli kolme kuukautta vaihdevuosihormonihoidolla eli hänelle tehtiin vaihdevuodet lääkkeiden avulla. Tavoitteena oli kuivattaa endometrioosipesäkkeitä ja parantaa näin lapsettomuushoitojen onnistumismahdollisuuksia.

– Vaihdevuosikuukausien jälkeen kokeilimme ensimmäisen kerran IVF-hoitoa eli koeputkihedelmöitystä, mutta se epäonnistui, sillä vuosin nestettä kohtuun ja sen takia minut piti leikata vielä toisen kerran. Tämän jälkeen endometrioosi uusiutui jälleen ja hoitava lääkäri sanoi, että tilanne näyttää siltä, etten tule koskaan saamaan lapsia omilla munasoluilla.

Juttaa hoitanut lääkäri ehdotti jälleen vaihdevuosihoitoa, koska se oli tehonnut viimeksikin hyvin. Tämän jälkeen myös IVF-hoito onnistui, ja Jutta sai kaksostytöt.

– Raskaus ja synnytys sujuivat hyvin, ja endometrioosin oireetkin pysyivät melko hyvin kurissa yli vuoden ajan synnytyksestä, mutta sen jälkeen ne räjähtivät taas ja sain ajan kohdun ja munasarjojen poistoon, Jutta muistelee vuotta 2005.

”Tuntui hullun hommalta lähteä hedelmöityshoitoihin, kun kotona oli vuoden ikäiset kaksoset, mutta endometrioosi oli pistänyt meidät selkä seinää vasten.”

– Meistä kuitenkin tuntui mieheni kanssa, että perheestämme puutuu vielä joku ja päätimme kaikesta huolimatta kokeilla yksityisellä klinikalla kolmatta IVF-kierrosta. Tuntuihan se tosi hullun hommalta lähteä hoitoihin, kun kotona oli vuoden ikäiset kaksoset, mutta endometrioosi oli pistänyt meidät selkä seinää vasten eikä valinnanvapautta enää ollut. Tästä hoidosta saimme kuopustyttäremme vuonna 2006.

”Sairauteni tuli takaisin”

Viimeisimmän raskauden jälkeen Jutan endometrioosi pysyi lähes kymmenen vuotta suhteellisen hyvin kurissa. Hän sanoo saaneensa apua esimerkiksi e-pillereistä.

– Tosin pieni pelko on koko ajan ollut siitä, että koska endometrioosini uusiutuu. Eikä pelkoni ollut aiheeton, sillä syksyllä 2016 alkoivat taas kivut ja pikkuhiljaa muutkin oireet palautuivat. Lääkärikäynnillä pelkoni tuli toteen: sairauteni tuli takaisin.

Jutalla diagnosoitiin useampi endometriooma ja adenomyoosi eli endometrioosia kohtulihaksen sisällä.

– Minulla todettiin myös syvällisiä pesäkkeitä emättimen ja suolen välissä sekä pinnallisia pesäkkeitä. Nämä aiheuttavat muun muassa turvotusta ja kipuja. Tuntuu niin kurjalta taas taistella sairautta vastaan, mutta toisaalta tämä on endometrioosin luonne ja osasin siihen jo henkisestikin varautua.

Lääkärin mukaan seuraava askel voisi olla iso leikkaus, jossa Jutalta poistettaisiin sekä munasarjat että kohtu.

”Lääkärikäynnillä pelkoni tuli toteen: sairauteni tuli takaisin.”

– Tällä hetkellä endometrioosiani pyritään kuivattamaan lääkkeellä, joka on tarkoitettu vaihdevuoden jo ylittäneiden rintasyöpäpotilaiden hoitoon. Ainakin olen voinut paremmin ja toiveena olisi, etten joutuisi leikkaukseen.

Oma mieliala mietityttää

Tällä hetkellä Jutta työskentelee muiden endometrioosia sairastavien hyvinvoinnin ja edunvalvonnan eteen. Vuoden alussa hän aloitti Endometrioosiyhdistyksen ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Jo aikaisemmin hän on vetänyt vertaistukiryhmiä.

Kolmen tyttären äitinä Jutan suurimpia huolia ovat endometrioosin mahdollinen periytyminen ja oma mieliala.

– Kivut, turvotukset ja väsymyksen kestän kyllä itse. Mutta siinä vaiheessa kun sairaus tai hormonilääkitys alkaa vaikuttaa mielialoihin, ollaan kurjassa tilanteessa, koska silloin sairaus vaikuttaa myös muihin.

 

Jonna S

Jutta, 40, kertoo, miten rankkaa elämä endometrioosin kanssa voi pahimmillaan olla

Mulla operoitu kolmeen kertaa ja kystiä ym samalla. Lapsia siunaantui todella pitkän kaavan kautta😏 mutta aina se uusiutuu..koska en voi käyttää hormonihoitoja migreenin vuoksi. Niillä voisi helpottaa. Eikä kohdunpoistoa suositella vieläkään vaikka ikä 39. Ei kuulma ole hoitomuoto nykyisin😣 lähes kaikilta suvun naisilta on poistettu kohtu tai munasarjoja kasvaimien vuoksi, joten sitä odotellessa. Asiasta kärsivät varmasti tietävät että kyllä poisto vaan voisi olla hoitomuoto parempaan elämään😍
Lue kommentti

Pahanlaatuisen luomen tunnistaa VARO-muistisäännön avulla.

Melanoomasta 25 prosenttia kehittyy luomeen. Uusia luomia tulee kuitenkin ainakin nelikymppiseksi asti, ja suurin osa niistä on vaarattomia. Mistä sitten tietää, milloin luomista on syytä huolestua? Syöpäjärjestöjen mukaan pahanlaatuisen luomen tunnistamisessa auttaa helppo muistisääntö: VARO.

V – Väri vaihtuu tummaksi tai epätasaiseksi
A – Alue laajenee nopeasti
R – Reunasta tulee epätarkka
O – Osat epäsymmetriset

Edellä mainittujen muutosten lisäksi myös haavautuminen on selkeä merkki luomen pahanlaatuisuudesta, dermatologi Laura Buochard kertoi aikaisemmin Me Naisten jutussa.

Melanooma on yleistynyt Suomessa nopeasti, ja se onkin vaarallisin ihosyöpä. Yleisin ihosyöpä ei kuitenkaan ole. Yleisin ihosyöpä on tyvisolusyöpä, joita diagnosoidaan vuosittain Suomessa arviolta 15–20 000 tapausta. Okasolusyötapauksiakin on vuodessa arviolta 1500, kun melanoomaa on noin 1400.

Lisäksi luomet eivät ole ainoita ihomuutoksia, jotka saattava olla merkkejä ihosyövästä. 

– Hyvin usein ihmiset ovat huolissaan luomista, mutta ihossa voi olla jotain muitakin muutoksia, jotka kiinnittävät ihotautilääkärin huomion. Usein tarkkaillaan ruskeita luomia, mutta myös vaikkapa punaiseen kohoumaan kannattaa kiinnittää huomiota, ihotautien erikoislääkäri Carl Kyrklund kertoi muutama viikko sitten Me Naisissa.

Lue täältä Kyrklundin vinkit, milloin ihomuutosta kannattaa käydä näyttämässä lääkärissä.