Suihkaus maaperän mikrobeja iholle voi tulevaisuudessa kuulua sinunkin kauneusrutiineihisi. Kuva: Shutterstock
Suihkaus maaperän mikrobeja iholle voi tulevaisuudessa kuulua sinunkin kauneusrutiineihisi. Kuva: Shutterstock

Iholle suihkutettavat mikrobit saattavat jonakin päivänä toimia lääkkeinä muun muassa akneen ja migreeniin, ja nyt niitä myydään jo kosmetiikkana. 

Likaa naamaan, siinäpä uusimman ihonhoitotrendin perusteet. Tai no, tarkalleen ottaen kasvoille sekä vartalolle suihkitaan, voidellaan ja hierotaan purkitettuja mikrobeita. On nimittäin osoittautunut, että liika puhtaus ei ole ihmisille hyväksi. Mikrobeista ja maaperästä täysin siivottu ympäristö altistaa ihmisiä muun muassa allergioille, koska liian puhtoisessa ympäristössä elimistön mikrobisto jää yksipuoliseksi. 

Lääketieteessä tutkitaan nyt innokkaasti suolistomikrobeja, joiden on havaittu vaikuttavan esimerkiksi monien sairauksien syntyyn, lihomiseen ja mielialaan. Huonosti voiva, yksipuolinen mikrobisto voi johtaa elimistön tulehdusreaktioihin, jotka taas liittyvät sairauksiin. Tulevaisuudessa suolistomikrobeihin liittyviä ongelmia voitaneen hoitaa antamalla sopivia, potilaan tilanteeseen räätälöityjä mikrobeja kapseleina. 

Lue myös: Karsi kaksi tuttua raaka-ainetta + 4 muuta neuvoa, joilla on merkittävä vaikutus suolistosi kuntoon

Suoliston lisäksi mikrobeja on myös iholla. Niinpä ulostesiirteiden ja muiden suolistoon vaikuttavien mikrobien lisäksi nyt tutkitaan innokkaasti iholla eläviä mikrobeja. New Scientist -tiedelehdessä maaliskuussa julkaistun artikkelin mukaan kymmenet startupit, lääkeyhtiöt ja muut tekijät yrittävät kiireen vilkkaa saada markkinoille mikrobeihin perustuvia lääkkeitä. Uuden lääkkeen tuominen markkinoille vaatii kuitenkin valtavasti testausta ja on siksi hidasta. Niinpä joitakin lääkkeiksi suunniteltuja mikrobivalmisteita on nyt jo markkinoilla lisäravinteina tai ihonhoitotuotteina. 

Äiti maata naamaan

Yksi esimerkki tulevasta lääkkeestä ja nykyisestä ihonhoitotuotteesta on Yhdysvalloissa kehitetty, iholle hyödyllisiä mikrobeita sisältävä Mother Dirt -suihke, jonka nimi viittaa äiti maahan ja likaan. Likaa ja maaperästä tulevia aineita nykyisestä ihonhoidosta nimittäin puuttuu. Takavuosina kaikenlaista maa-ainesta päätyi iholle vähän väliä, varsinkin maataloudessa työskenteleville. Nykyään siistiä sisätyötä tekevä voi välttyä tehokkaasti maaperäkosketuksilta, jos ei harrasta vapaa-ajallaan esimerkiksi puutarhanhoitoa tai eläimiä. Liika kliinisyys ei ole iholle hyväksi, koska liian puhtaalla iholla ei ilmeisesti ole monipuolista mikrobistoa.

Bakteeriopin professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta kertoo, että yksipuolinen mikrobisto voi johtaa tulehdusreaktioihin niin iholla kuin suolistossakin. Iholle hyödyllisiä mikrobeja sisältävällä ja ruokkivalla suihkeella tai voiteella tulehdusta voidaan vähentää. 

– Jos tarjotaan iholle monipuolinen bakteerimaailma, ihon tulehdusvaste muuttuu toisenlaiseksi, mikä voi muuttaa esimerkiksi aknetulehdusta, Huovinen sanoo. 

Parannuskeino akneen?

Tähän mennessä Mother Dirt -suihkeen käyttäjät ovat raportoineet esimerkiksi hienhajun vähentymisestä ja ihon kirkastumisesta. Tutkimukset suihkeen todellisista vaikutuksista ovat kuitenkin kesken. New Scientistin mukaan suihkeen tehoa akneen, verenpainetautiin, allergiseen nuhaan ja migreeniin testataan lääketieteellisesti. 

The Brunette Ecoholic -ekokosmetiikkablogia pitävä Sabrina Zimmerman on yksi Mother Dirtin kannattajista. Hän kertoo New Scientistissä kärsineensä vuosikymmenten ajan kystisestä aknesta. Hänen kokemuksensa mukaan mikrobisuihke on auttanut aknea paranemaan ja lopettanut jatkuvat hiivatulehdukset. Zimmerman kertoo suihkutelleensa mikrobeita koko keholleen kerran päivässä ja kasvoilleen kahdesti päivässä. 

Mother Dirt -suihketta ei ainakaan toistaiseksi voi tilata Suomeen. Täällä monipuolista mikrobistoa voi koettaa ylläpitää esimerkiksi olemalla tekemisissä maaperän kanssa. 

– Mene metsään, poimi marjoja ja sieniä, tee puutarhatöitä ja potki lehtikasoja. Elimistömme pitäisi ilmeisesti altistua säännöllisesti pienille määrille luonnon mikrobeja. Näin immuunivasteemme saa iholla, limakalvoilla ja suolistossa sitä työtä, jota varten se on kehittynyt, Pentti Huovinen neuvoi hiljattain Me Naisten haastattelussa. 

Unitutkija Henri Tuomilehdon mukaan raskas ateria pitäisi ajoittaa iltaan, kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Unitutkija Henri Tuomilehto kritisoi Helsingin Sanomien jutussa sitä, että suomalaiset syövät väärän määrän ruokaa väärään aikaan. Raskaasti syöminen lounaalla laskee vireystasoa.

Sen sijaan päivän pääateria tulisi syödä vasta myöhään, esimerkiksi kahdeksan aikaan illalla.

Nukkumiseemme vaikuttaa unitutkijan mukaan nimittäin kaksi asiaa: vuorokausirytmi – eli se, mihin aikaan on valoisaa ja pimeää – ja unipaine. Unipaine tarkoittaa ihmisen tarvetta nukahtaa, kehon sisäistä vaatimusta levosta.

– Unipaineeseen voi vaikuttaa syömällä. Jos syö päivällisen kahdeksalta illalla, vireystila laskee ja unipaine kasvaa, jolloin nukahtaminen kello 22–23 maissa on helpompaa, Tuomilehto kertoo HS:lle.

Kysely

Monelta syöt päivällisen?

Liikunnan positiivisista vaikutuksista masennuksen hoidossa ei ole varmaa näyttöä, mutta varmin valinta on todennäköisimmin ryhmässä harrastettava liikunta.

Ylös, ulos ja lenkille – sillä se masennus ainakin helpottuu, moni saattaa ajatella. Liikunnan hyödyistä masennuksen hoidossa onkin näyttöä, mutta tulokset liikunnan vaikutuksista ovat loppujen lopuksi hyvin ristiriitaisia.

Helsingin Sanomat kertoi tutkimuksesta, jonka mukaan boulderkiipeily helpottaa masennuksen oireita. Tutkimuksessa kiipeilyn hyödyt perusteltiin sillä, että kiipeily vaatii keskittymistä, jolloin asioiden vatvominen ja murehtiminen vähenee.

Myös esimerkiksi joogan on tutkitusti todistettu auttavan masennuksesta toipumiseen. Käypä hoito -suosituksissa puolestaan kerrotaan, että säännöllinen ja riittävän usein toteutettu ryhmämuotoinen liikunta saattaa parantaa masennuksen hoidon tehoa.

Lue myös: Mielenterveyttäkin kannattaa treenata! 13 helppoa tapaa vahvistaa mieltä itse

Samaan aikaan Käypä hoito -suosituksien mukaan monessa tutkimuksessa todetaan, että liikunnalla ei ole merkitystä masennuksesta parantumisessa. Esimerkiksi espanjalaisessa tutkimuksessa huomattiin, että ne jotka liikkuivat, eivät saaneet parantumisessa sen parempia tuloksia kuin ne, jotka eivät urheilleet.

Helsingin yliopiston psykiatrian professori Erkki Isometsän mukaan tulokset ovat ristiriitaisia muun muassa sen takia, että syy-seuraussuhteita on usein vaikea todentaa.

– Tutkimuksissa haetaan usein joitain yhteyksiä, kuten onko ihmisillä, jotka kertovat liikkuvansa paljon, enemmän tai vähemmän masennusta kuin niillä, jotka kertovat liikkuvansa vähän. Tällaisissa tutkimuksissa on hyvin vaikea erottaa sitä, mikä on syytä ja mikä seurausta, eli esimerkiksi johtuuko liikkumattomuus masennuksesta vai toisin päin, Isometsä kertoo.

”On vaikea sanoa, johtuvatko positiiviset vaikutukset ryhmässä olosta vai itse liikunnasta.”

Käypä hoito -suosituksien mukaan hyviä tuloksia saavuttaneille tutkimuksille oli yhteistä nimenomaan se, että liikunta oli ohjattua ja ryhmämuotoista, ja potilaan säännöllistä osallistumista seurattiin aktiivisesti. Silloinkin on vaikea sanoa, mistä positiiviset tulokset todella johtuvat.

– Kun puhutaan esimerkiksi ryhmämuotoisesta liikunnasta, on vaikea sanoa, johtuvatko positiiviset vaikutukset ryhmässä olosta vai itse liikunnasta. Mukana olo voi antaa sosiaalista tukea kun tutustuu uusiin ihmisiin, saa uusia ystäviä ja on jotain mielekästä tekemistä. Voi siis olla vaikea todentaa, tulevatko hyvät kokemukset itse liikunnasta vai sen sosiaalisuudesta, Isometsä sanoo.

Mitä tutkimuksista pitäisi siis päätellä – onko liikunnasta hyötyä ja kannattaako sitä harrastaa helpottaakseen masennuksen oireita?

Melko varmasti voi sanoa, että kannattaa. Vaikka positiiviset vaikutukset tulisivat esimerkiksi liikunnan sosiaalisudesta, se saa aikaan kuitenkin jotain hyvää.

”Pikkuhiljaa alkaa tulla esille johdonmukaisia löydöksiä siitä, että tietyntyyppinen liikunta on masentuneille hyvä hoitokeino.”

Mielekkään urheilulajin löytäminen on asiassa avaintekijä, koska kaikki ei sovi kaikille. Toisilla ehkä kiipeily tai jooga auttaa masennuksen oireisiin, mutta jos urheilulajista ei nauti, siitä ei todennäköisesti saa paljoakaan hyvää irti. Loppujen lopuksi tärkeintä on urheilu ylipäätään, kun siitä nauttii tavalla tai toiselta – johtuivatpa hyvät tulokset suorituksesta tai liikunnan sosiaalisuudesta.

Isometsä on luottavainen sen suhteen, että liikunnan vaikutuksista masennuksen hoidossa on mahdollista saada lähivuosina paljon tarkempaa tietoa. Todennäköisesti myös varmempia faktoja siitä, mikä liikuntamuoto on kaikkein tehokkainta masentuneille.

– Tutkimukset ovat siitä hyviä, että osallistujat valitaan satunnaisesti. Kun tällaisia tutkimuksia kertyy tulevaisuudessa lisää, alkaa pikkuhiljaa tislautua esille selkeämpiä tuloksia. Silloin alkaa tulla esille johdonmukaisia löydöksiä siitä, että tietyntyyppinen liikunta on masentuneille hyvä hoitokeino, Isometsä sanoo.

– Olen luottavainen siitä, että muutaman vuoden päästä tiedämme enemmän. Toki nytkin olettaisin, että liikunta on masennuksen kannalta hyödyllistä, mutta satavarma ei voi vielä olla.

Tapio

Onko liikunnasta oikeasti apua masennuksen hoidossa? Asiantuntija kertoo, mitä ristiriitaisista tuloksista kannattaa päätellä

Ehkä ihmisten kohtaamisesta on jopa suurempi merkitys kuin itse liikkumisella. Masentunut ihminen ei saa välttämättä iloa yksin liikkumisesta, jos ympäristö ei pysty antamaan virikkeitä, joilla ahdistavaa oloa saisi häivytettyä. Pienikin ympäristön vaihdos mielestäni antaa uusia virikkeitä, jolloin henkilön olo voi kohentua jopa yksin kulkiessaan. Samaahan me huomaamme matkaillessa uudessa ympäristössä.
Lue kommentti
Tapio

Onko liikunnasta oikeasti apua masennuksen hoidossa? Asiantuntija kertoo, mitä ristiriitaisista tuloksista kannattaa päätellä

Omasta mielestäni masentuneen ihmisen olisi hyvä tavata ihmisiä, mutta masentuneena ihminen ei jaksa tai kykene olemaan sosiaalinen tai liikunnallinen. Toisaalta jos esim. olisi henkilö, joka tulisi kotiin saakka katsomaan (toki henkilön luvalla), mikä on tilanne, esim. onko jääkapissa ruokaa tai muuten onko missä kunnossa henkilö, se voisi ehkä auttaa henkilöä ulos masennuksen aiheuttamasta sisäänpäinkäpertymisestä, jota kys. sairaus saattaa aiheuttaa. Kahvinkeitto ja ulkona käynti hieman...
Lue kommentti