Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti uskoo, että läheisillä on merkittävä rooli masennuksen hoidossa – kunhan he vain tietävät, mitä tehdä. ”Moni vetäytyy ja ajattelee, että meillä on se hieno hoitojärjestämä, jonka kuuluu hoitaa potilas kuntoon”, Lehti sanoo. Kuva: Shutterstock
Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti uskoo, että läheisillä on merkittävä rooli masennuksen hoidossa – kunhan he vain tietävät, mitä tehdä. ”Moni vetäytyy ja ajattelee, että meillä on se hieno hoitojärjestämä, jonka kuuluu hoitaa potilas kuntoon”, Lehti sanoo. Kuva: Shutterstock

Psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti uskoo, että masennus on mahdollisuus muutokseen.

Suurin osa ihmisistä tuntee ajoittain alakulon ja masennuksen tunteita, sanoo psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti.

– 99 prosenttia masennusreaktioista on hyödyllisiä ja lyhyitä, muutaman tunnin tai päivän mittaisia, Lehti sanoo.

– Välillä kuuluu ketuttaa ja mennä itseensä. Alakulon tunne on tärkeä. Suurin osa näistä terveistä masennusreaktioista käydään läpi pitämättä niitä masennuksen kaltaisina tiloina.

Läpi käyminen tarkoittaa sitä, että ongelma ja siihen liittyvät tunteet analysoidaan ja käsitellään: Mistä olossani on kyse? Miksi joku toimi niin kuin toimi? Miksi se jäi harmittamaan?

Toisinaan ongelmat ovat niin suuria tai niitä on niin paljon, että tavalliset selviytymiskeinot eivät toimi ja pidempiaikainen masennus pääsee kehittymään. Lehti uskoo, että se on signaali muutoksen tarpeesta – mahdollisuus muuttaa epäkohtia, kuten kuormittavaa työtä tai onnetonta parisuhdetta.

”Myönteisessä olotilassa on taipuvaisempi kieltämään ongelmat tai vähättelemään niitä.”

Lehti ottaa esimerkiksi työuupumuksen. Monet liikaa töitä tekevät kokevat itsensä hyödyllisiksi vain tekemällä valtavasti töitä. Kun he masentuvat, työlle on pakko asettaa rajat.

– He joutuvat miettimään, voisiko hyödyllisyyden kokemuksen saada jostain muualta, Lehti sanoo.

– Tilanteen uudelleen analysointi onnistuu ihan toisella tavalla alakuloisena kuin silloin, kun on iloinen ja reipas ja kirmaa villavarsan tavoin kedolla. Myönteisessä olotilassa on taipuvaisempi kieltämään ongelmat tai vähättelemään niitä.

Jotta vastoinkäymisen voi kääntää voitoksi, sitä pitää osata käsitellä.

Lehti uskoo, että masennusta voi hoitaa myös omatoimisesti. Hän vinkkaa viisi työkalua, joiden avulla alakuloa voi opetella hoitamaan ja ennaltaehkäisemään itse.

1. Tee inventaario. Mikä elämässäsi ei toimi?

Jotta ongelman voi korjata, se täytyy ensin paikallistaa. Juha Lehti uskoo, että masennuksen syihin paneutuminen on sen hoidossa kaikkein tärkeintä.

– Hoitokulttuuri nojaa usein siihen, että poistetaan oireet. Kun ne on poistettu, ajatellaan, että potilas on terve, Lehti sanoo.

– Päällepäin näkyvin syy ei usein ole todellinen syy. Esimerkiksi työuupumuksen syy ei usein ole työn määrä vaan ajatukset, jotka pakottavat ottamaan töitä niin paljon.

”Päällepäin näkyvin syy ei usein ole todellinen syy.”

Elämän purkaminen pienempiin osiin voi auttaa ongelman paikallistamisessa. ”Mikä elämässäni on vialla?” on monelle liian suuri kysymys.

– Masentunut ei useinkaan jaksa miettiä sellaista.

On helpompi aloittaa pienemmästä. Mikä työssä tai parisuhteessa on vialla? Mikä tunteissani tai käyttäytymisessäni aiheuttaa toistuvia ongelmia? Mitä haluaisin muuttaa? Millainen ihannetilanne olisi?

2. Kirjoita vaikeista tunteista. Piilotteletko kiukkua?

Lehden mukaan monen on vaikea sallia itselleen kielteisiä tunteita, kuten vihaa, pelkoa, surua tai ärtymystä. Tukahdutettuina ne voivat aiheuttaa ongelmia.

– Tunne survotaan mielen syvimpään loukkoon ja teljetään jollain sekundaaritunteella, Lehti sanoo.

 – Vaikeiden tunteiden tunteminen on kuitenkin hirveän tärkeä osa masennuksesta parantumista.

Tunteita voi kohdata ja analysoida esimerkiksi kirjoittamalla niistä.

– Ihmiset, jotka tekevät niin, näyttävät parantuvan paremmin.

3. Tunnista epärealistiset ajattelumallit. Oletko vääristyneiden luulojen vanki?

On tavallista, että ihmiset juuttuvat ajattelumalleihin, jotka eivät pidä paikkaansa.

– Esimerkiksi työuupumuksesta kärsivä ajattelee, että olen turvassa ja hyväksytty vain, jos olen todella hyödyllinen. Siitä ajatusmallista pitää kiinni, kunnes on tarpeeksi hyvä syy päästää irti, Lehti sanoo.

Monet ajatusmalleista ovat universaaleja. Kun epärealistisen ajatuskuvion tunnistaa, sen voi opetella korvaamaan realistisemmalla: Minulla on taipumusta uskoa näin, vaikka se ei ole totta. Olen riittävän hyvä tällaisena kuin olen. Tekemäni asiat eivät määrittele arvoani.

4. Kartoita sosiaaliset suhteesi. Voisitko itse toimia toisin?

Juha Lehden mukaan ihmiset miettivät usein, miten muut voisivat muuttua, että oma olomme paranisi. Se on harvoin realistinen toive. Hänestä olisi hyödyllisempää pohtia, mitä voisi itse tehdä vuorovaikutuksen helpottamiseksi.

5. Pyydä apua läheisiltä. Kuuntelisiko joku?

Lehti uskoo, että lähipiirin tuella on valtava merkitys masennuksen hoidossa.

– Läheisten rooli on usein tärkeämpi kuin psykoterapeutin tai lääkärin, mutta heidät jätetään usein täysin ulkopuolelle. On ihmisiä, jotka ovat käyneet vuosia hoidossa, mutta vanhempia tai puolisoa ei ole ikinä pyydetty mukaan edes yhdelle käynnille, Lehti sanoo.

– Suomessa on päädytty ajattelemaan, että masennus on yksilön ongelma. Muiden kuuluu vain taputella selkään, ei kantaa masennusta.

”Suomessa on päädytty ajattelemaan, että masennus on yksilön ongelma.”

Lehden mukaan läheiset pitäisi valjastaa mukaan hoitoon, jotta masennus ei kroonistuisi. He huolestuvat ja ahdistuvat kuitenkin – eivätkä usein tiedä, mitä voisivat tehdä auttaakseen.

Selkeän roolin saaminen parantaisi lähipiirinkin oloa.

– Kun läheisillä on selkeä rooli, auttaminen ei ole vain ahdistunutta sähläämistä. Negatiivinen olotila pitää valjastaa paranemisen prosessiin. Muuten se kääntyy vastavoimaksi.

Jos ei tiedä, mitä masentuneen läheisen kanssa tekisi, huomioiminen on hyvä alku.

– Potilas tarvitsee sitä, että häntä kuunnellaan. Voi soittaa vain kysyäkseen, millainen päiväsi oli ja voinko tehdä jotain hyväksesi.

Kaikille omatoiminen hoito ei sovi. Osa masennusta sairastavista haluaa keskustella, sanoa asioita ääneen ja tulla kuulluksi, peilata oloa muiden kautta. He hyötyvät omatoimisesta hoidosta vähemmän kuin ihmiset, joilla on jo tukiverkko omasta takaa ja jotka kaipaavat lähinnä työkaluja, joilla tilannetta lähtisi ratkaisemaan.

Myös todella vaikeaa masennusta voi olla hankalaa hoitaa itse.

– Jos ei pääse sängystä ylös tai ei ole käynyt viikkoon suihkussa, nämä harjoitukset voivat olla vaikeita.

Vierailija

Masennuksen tunteesta voi seurata jotain hyvää, sanoo erikoislääkäri – 5 tapaa parempaan oloon

Kommentti työuupumukseen, useinkaan ei ole kyse siitä, että työntekijä "ottaisi liikaa töitä" vaan kyse on siitä, että työnantajan taholta painostetaan tekemään töitä enemmän kuin normaalityöajassa pystyy (kaiken lisäksi ilmaisia ylitöitä). Ja miksi? Koska ei ole tarpeeksi porukkaa jakamaan työtä ja työnantaja (pomo, projektipäällikkö tms.) on mennyt lupaamaan asiakkaalle aikatauluja, erittäin hyvin tietoisena siitä, että kyseisiä aikatauluja ei normaalissa työajassa pystytä tekemään. Ja miksi...
Lue kommentti
Vierailija

Masennuksen tunteesta voi seurata jotain hyvää, sanoo erikoislääkäri – 5 tapaa parempaan oloon

Vierailija kirjoitti: Ja vielä lisäys edelliseen, vaatii erittäin suurta luonteelujuutta ja rohkeutta, että pystyy yksinäisenä susena vastustaa ns. talon tapaa tai jopa koko alan tapaa ja työkulttuuria. Harva siihen kovan paineen alla varsinkaan asuntolainojen kanssa pystyy. Helppoa sen sijaan moraalittomalle ja tunnottomalle on savustaa ahkera tai myötätuntoinen tai jollain lailla itsevarma susi pois keräämällä ja manipuloimalla hovi häntä vastaan? Näin voi vaikeuttaa yhden työtä ja varmistaa...
Lue kommentti

Suomalainen unitutkija Olli Polo väittää Helsingin Sanomissa, että pitkäaikainen väsymys on jo epidemia.

Unitutkija, fysiologian dosentti Olli Polo on tutkinut ja hoitanut uransa viimeiset kymmenen vuotta kroonista väsymysoireyhtymää. Hänen mielestään väsymyksestä on syntynyt jo yhteiskunnallinen epidemia, joka näkyy erityisesti lapsissa ja nuorissa.

– Koskaan aiemmin urallani en muista, että olisin joutunut kirjoittamaan näin paljon lausuntoja lapsille ja nuorille, että heillä on niin vaikea-asteinen väsymys, että se haittaa aivotoimintaa ja sen takia tarvitaan lyhennettyä koulupäivää tai kotiopetusta, Polo kertoo Helsingin Sanomille.

Polo sanoo, että pitkäaikainen ja toimintakykyä heikentävä väsymys alkaa olla kansansairauden luokkaa.

– Noin kolmasosa väestöstä kärsii siitä. Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.

”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä, mutta sekin on vain jäävuoren huippu.”

HS:n mukaan Polo on hoitanut väsymysoireyhtymäpotilaita klinikallaan kokeellisin hoitomenetelmin, jotka ovat synnyttäneet muissa lääkäreissä vastustusta ja johtaneet Valviran varoitukseen. Unitutkijan itsensä mielestä väsymystä ei haluta myöntää kansanterveydellisenä ilmiönä, koska sen pelätään lisäävän terveydenhuollon kustannuksia.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa?

Krooninen väsymysoireyhtymä on tila, jossa keskeisenä oireena on yli kuusi kuukautta jatkunut väsymys ja potilaan toimintakyky on merkittävästi heikentynyt, kertoo Duodecim.

Ennen kuin kirjoitat hakukenttään ”krooninen väsymysoireyhtymä”, kannattaa pysähtyä ja miettiä!

Krooninen väsymysoireyhtymä ei ole todellakaan ainoa asia, joka aiheuttaa väsymyksen tunnetta. Voimattomuutta saattaa aiheuttaa esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, raudan puute tai stressaava elämäntilanne.

Linkin korjaus 21.24: Duodecim-linkki on vaihdettu uudempaan artikkeliin.

Markus Jansson

Unitutkija väsymysepidemiasta HS:lle: ”Kroonista väsymysoireyhtymää Suomessa sairastaa ainakin 50 000 ihmistä”

Teillä on VANHA JA VÄÄRÄ LINKKI DUODECIMIN JUTTUUN!!! Uusi artikkeli Kroonisesta väsymysoireyhtymästä on tämä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01194 Kyse on somaattisesta, neuroimmunologisesta dysautomiaa aiheuttavast aineenvaihduntasairaudesta, jonka uusi nimi on Systeeminen Rasitusintoleranssisairaus (SEID). Sillä ei ole mitään tekemistä minkään "väsymyksen" kanssa, älkää käyttäkö tuota harhaanjohtavaa ja vähättelevää termiä! Tukiryhmä FB:ssä https://www...
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti