On ihan ok velloa ajatuksissaan, sanoo tutkija. Kuva: Shutterstock
On ihan ok velloa ajatuksissaan, sanoo tutkija. Kuva: Shutterstock

Surussa voi velloa, kun siltä tuntuu – koska murehtimisella on hyviäkin puolia.

Eteenpäin vievää voimaa. Ratkaisuapua ongelmiin. Jopa parempaa unta.
Eipä heti uskoisi, että pelkojen murehtiminen etukäteen ja vanhojen, ikävien asioiden märehtiminen on hyödyllistä.

Varsinkin siinä tilanteessa, kun murhe valtaa ajatukset, sinne ei tunnu mahtuvan enää mitään muuta. Usein tämä ikävä tunne tai ajatus poistuu mielestä niin pian kuin se on sinne saapunutkin. Joskus kuitenkin alakulo jää pidemmäksi aikaa; masennustilasta puhutaan, kun oireet kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi viikkoa.

Murehtimisvaiheessa on jotain hyvää. Kuten ahdistus, myös masennus saattaa olla merkki jostakin ihan muusta, pinnan alla piilevästä ongelmasta ja silloin on hyvä miettiä ongelmiaan. Moni yrittää olla tehokas ja tehdä vaikkapa töitä, että ajatukset siirtyisivät muihin asioihin. Mutta se ei aina kannata, ei ainakaan kanadalaisen McMasterin yliopiston tutkijan, evoluutiopsykologi Paul Andrewsin mukaan. Hänen tutkimuksistaan kertoo New York Magazine.

Andrews katsoo, että masennustila on evolutiivinen sopeuma. Tällä hän tarkoittaa sitä, että masennus voi auttaa monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa.  Masennustila on kimppu oireita, joihin kuuluvat muun muassa murehtiminen ja kyvyttömyys tuntea mielihyvää nautinnollisista asioista. Kun masentuneet ihmiset vellovat ongelmissaan säännöllisesti, he saavat myös enemmän aivoille tärkeää REM-unta.

Nämä kaikki oireet helpottavat masentuneita ihmisiä siirtymään eteenpäin, unohtamaan arjen tavalliset hulinat sekä keskittymään ongelmaan, Andrews uskoo. Ne saattavat auttaa ymmärtämään tai jopa ratkaisemaan sen pulman, joka laukaisi masennusjakson.

New York Magazine kertoo myös masennustutkimuksesta, jossa 80 prosenttia tutkittavista henkilöistä koki, että he hyötyivät vellomisesta. Se auttoi esimerkiksi ongelmien määrittämisessä ja uusien ongelmien välttämisessä.

Viime viikolla uutisoimme tutkimuksesta, jonka mukaan mielenterveyden sairaudet ovat erittäin yleisiä. Lääkärit kuitenkin muistuttavat, että pitkään jatkunut alakuloisuus ei kuitenkaan ole normaalia. Mielen sairaus on tavallinen ja monia muitakin vaivaava asia, johon kannattaa hakea apua, samalla tavalla kuin flunssaan tai murtuneeseen luuhun.
Lue lisää: Uusi tutkimus todistaa, ettei mielen sairaus tee kenestäkään epänormaalia – päinvastoin
 

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!