Laserilla hoidetaan Suomessa useita intiimialueen ongelmia. Kuva: Colourbox
Laserilla hoidetaan Suomessa useita intiimialueen ongelmia. Kuva: Colourbox

Gynekologit ovat huolissaan naisille markkinoiduista laserhoidoista, joiden väitetään auttavan lukuisiin vaivoihin.

Suomessa on muutaman vuoden ajan ollut tarjolla emättimen kiristyshoitoja, joita tehdään laserilla. Toimenpiteessä emättimeen viedään laservaloa johtava sauva, jonka avulla kudosta valotetaan, ja se lämpenee noin 60 asteeseen. Hoito kestää 20–40 minuuttia kertaa kohden.

Suomen Gynekologiyhdistys otti hiljattain kantaa näihin emättimen nuorennushoitoinakin tunnettuihin toimenpiteisiin. Yhdistyksen lausunnon mukaan laseriin tai lämpöön ja mikroaaltoihin perustuvien hoitojen hyödyllisyydestä ei ole tieteellistä näyttöä.

– Lausunto tehtiin, koska erilaiset kaupalliset tahot ovat alkaneet markkinoida aggressiivisesti erilaisia lämpö- ja laserlaitteita. Potilaan on hyvin vaikea tietää, mikä teho laitteilla on, dosentti Tomi Mikkola, HYKS Naistenklinikan urogynekologian osastonylilääkäri kertoo.

Iän tai synnytysten myötä löystyneitä paikkoja kiristellään ainakin Cityklinikan Helsingin ja Turun toimipisteissä sekä raumalaisessa Tohtoripalvelussa. Kaikissa paikoissa laserhoitoja tekee sama mies, gynekologi Lasarus Mitrofanoff.

”Hoidon antaminen perustuu ei-lääketieteelliseen näyttöön.”

Cityklinikan verkkosivujen mukaan kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että laserilla tehty emättimen kiristys on ”tehokas, potilaalle hyvin helppo ja täysin turvallinen hoitomenetelmä”. Hoitoja klinikalla tekevä Lasarus Mitrofanoff kuitenkin myöntää, että kiristyshoito ei perustu lääketieteelliseen tutkimukseen.

– Kiristyshoitoa ei ole lääketieteellisesti tutkittu ollenkaan, mutta lääkärit ovat tutkineet, että emätin kiristyy jo ensimmäisen hoidon jälkeen. Hoidon antaminen perustuu ei-lääketieteelliseen, kokemusperäiseen näyttöön, Mitrofanoff sanoo.

Koska kunnollinen tutkimustieto emättimen kiristyshoidoista puuttuu, Mitrofanoff kertoo tukeutuvansa laitteita valmistavan yrityksen antamiin tietoihin.

– Toivon, että asiaa innostuttaisiin tutkimaan yliopistotasolla Suomessa. Jos joku nuori tutkija tekisi aiheesta väitöskirjan ja osoittaisi, ettei hoidoista olekaan hyötyä, sittenhän asia olisi selvitetty, hän miettii. 

Eettisiä ongelmia

Cityklinikan verkkosivuilla kehutaan, että 95 prosenttia laserilla hoidetuista potilaista on ollut tyytyväisiä. Korkean prosenttiluvun takana on laitevalmistajaan sidoksissa oleva taho, jonka tekemässä tutkimuksessa on ollut mukana vain 21 naista. 

– Lumevaikutus on aika iso tämäntyyppisissä hoidoissa, Mikkola sanoo.

– Jos joku haluaa uskoa, että laser- tai lämpöhoito nuorentaa emätintä ja haluaa siihen rahansa laittaa, se on jokaisen oma asia, kunhan tietää, ettei hoito ole tutkitusti tehokasta. Lumehoidon antaminen potilaalle, joka luottaa saavansa tehokasta hoitoa, taas on eettisesti hyvin tuomittavaa.

Vielä nuorennus- ja kiristyshoitoja tuomittavampana Mikkola pitää sairauksien hoitamista laserilla ja lämpöhoidoilla. Emättimen kiristäminen ei nimittäin ole ainoa toimenpide, johon Suomessa käytetään laseria. Mitrofanoffin mukaan laserista olisi apua ponnistusvirtsankarkailuun, vaihdevuosien jälkeiseen emättimen kuivuuteen ja kohdun laskeuman oireisiin.

Näihin vaivoihin on olemassa myös tieteellisesti tehokkaiksi todistettuja hoitoja. Virtsankarkailuun auttavat esimerkiksi fysioterapia ja leikkaus, joskus myös painon pudottaminen. Laskeumia taas hoidetaan yleensä leikkauksilla, sekä yksityisessä että julkisessa terveydenhuollossa. 

– On eettisesti arveluttavaa uskotella, että laserhoidoilla saa saman hyödyn kuin leikkauksella. Pahimmillaan potilas maksaa sekä lumehoidosta että myöhemmin oikeasta hoidosta, Mikkola sanoo. 

”Pahimmillaan potilas maksaa sekä lumehoidosta että oikeasta hoidosta.”

Lääkärinä gynekologin täytyy ensin ehdottaa potilaille hoitoja, jotka on todistettu tehokkaiksi. Osa potilaista ei kuitenkaan halua leikkaukseen, jos tarjolla on muitakin vaihtoehtoja – vaikka niiden tehoa ei olisikaan todistettu. Mitrofanoffin mukaan 80–90 prosentilla emättimen kiristykseen tulevista naisista on todellisuudessa kohdun laskeuma, joka haittaa elämää ja arkea muutenkin kuin seksin aikana. Osaa näistä laskeumapotilaista hoidetaan silti laserilla.

– Suurin osa heistä ohjataan laskeumaleikkaukseen julkiseen sairaalaan, pieni osa haluaa leikkauksen yksityisesti ja ehkä yhdestä viiteen prosentin kohdalla päädytään kokeilemaan laserhoitoa, koska asiakas ei leikkaukseen halua, Mitrofanoff toteaa.

Hän kertoo käyvänsä potilaiden kanssa ensin läpi muut hoitomuodot. 

– Vasta jos muut hoidot eivät sovellu tai asiakas ei vaikka halua leikkaukseen, niin tietysti annetaan laserhoito, Mitrofanoff vastaa.

Tomi Mikkolan mukaan laserhoidot eivät yleensä ole vaarallisia mutta eivät myöskään tehoa laskeumaan tai virtsankarkailuun.

– On järjetöntä puolustella hoitoja sillä, ettei niissä ole komplikaatioita, jos niissä ei ole hyötyjäkään. Saman lämpövaikutuksen saa menemällä lämpimään kylpyyn istumaan, se vain maksaa vähemmän. 

”Saman vaikutuksen saa menemällä lämpimään kylpyyn istumaan.”

Laserhoitoja on Suomessa annettu vasta parin vuoden ajan. Mitrofanoff arvioi tekevänsä 10–20 hoitoa vuodessa.

– Laserin vaikutuksen kesto on noin vuodesta puoleentoista vuoteen, ja sen jälkeen täytyy miettiä, mitä nyt tehdään. Minun historiani näiden hoitojen kanssa on niin lyhyt, ettei yksikään nainen, jolle hoitoa on annettu, ole vielä tullut kontrolliin, Mitrofanoff kertoo. 

Hänen mukaansa laserhoitoa puoltavia tutkimuksia on julkaistu lehdissä, jotka eivät ole sidoksissa laitevalmistajaan. Tomi Mikkolan mukaan ne tutkimukset eivät ole riittävän luotettavia.

– Potilasmäärät ovat kymmenissä ja seuranta-ajat lyhyitä, puhumattakaan siitä, että tutkimuksissa ei tehty ole vertailua tehokkaisiin hoitoihin, hän perustelee.

Kasvava ala

Lasarus Mitrofanoff esittelee itsensä esteettiseksi gynekologiksi, ja hänellä on gynekologin koulutus. Työssään hän tekee muitakin intiimialueen hoitoja, kuten täyttää ja leikkaa ulompia häpyhuulia sekä pienentää ja suurentaa häpykumpuja – mihin suuntaan asiakkaat milloinkin haluavat alapäätään muotoilla. 

Laserhoitoja hän kertoo pitäneensä ensin huuhaana, mutta alkaneensa sitten uskoa niihin.

– Kun maailma on mennyt sellaiseksi kuin on, tämä on todennäköisesti kasvava ala, Mitrofanoff sanoo.

Samaa pelkää Suomen Gynekologiyhdistys. 

– Meistä on väärin, että potilas menee hyvässä uskossa hoitoihin ja maksaa niistä eikä saa muuta kuin lämmintä sauvaa, Tomi Mikkola toteaa.

"Kun maailma on mennyt sellaiseksi kuin on, tämä on todennäköisesti kasvava ala."

Mikkola on erityisen huolissaan siitä, että monilla esteettisen kirurgian lääkäreiksi itseään kutsuvilla ei ole gynekologista koulutusta. Koulutusta tarvitaan diagnoosien tekemiseen, mikä on Mikkolan mukaan kaiken hoidon perusta.

– Sekä naisten virtsankarkailua että laskeumia on hyvin erilaisia, ja niitä myös hoidetaan eri tavoilla. Ajatus siitä, että kaikkiin näihin olisi yksi ja sama tehokas hoito, on järjetön. 

Uusien hoitomuotojen kehittämistä Gynekologiyhdistys ei Mikkolan mukaan vastusta. Mikkola kertoo nähneensä gynekologien kongresseissa ulkomailla laitevalmistajia esittelemässä erilaisia laser- ja lämpöhoitolaitteita.

– Osalla näistä hoidoista voi olla tehoa tulevaisuudessa. Mutta asia ei voi mennä niin päin, että ensin markkinoidaan ja sitten tutkitaan.

Hulluutta!

Laseria alapäähän – Suomessa tarjotaan ”emättimen nuorennushoitoja” ilman lääketieteellistä näyttöä

Naisille myydään kaikkea humpuukia ! Esim. Häpyhuulien pienennys leikkauksia ! Ne häpyhuulethan juuri tekee sen että nainen näyttää naiselta eikä lapselta! Luonnollisuus on kaunista eli jätä alapäässä nainen rauhaan ja luonnottomat tekoripset pois ja ei botoksia huuliin vaan kevyt meikki niin miehet takuulla tykkää!
Lue kommentti

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.