Kaulan alaosassa sijaitseva pieni kilpirauhanen voi aiheuttaa äärimmäistä kipua. Kuvat: Shutterstock
Kaulan alaosassa sijaitseva pieni kilpirauhanen voi aiheuttaa äärimmäistä kipua. Kuvat: Shutterstock

Vatsakipua. Turvotusta. Palelemista. Ääretöntä väsymystä. Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet ovat niin voimakkaita, että ne voivat lamauttaa täysin hyväkuntoisenkin.

”Lääkärinikään ei aluksi ymmärtänyt, mikä minua vaivaa. En hikoillut, silmät kuivuivat, kynnet liuskoittuivat ja minulla oli nielemisvaikeuksia. Väsymykseni oli kovaa ja käteni kipeät. Vatsani tähystettiin ja minusta otettiin paljon verikokeita.”
 
Me Naiset kysyi lukijoiltaan, miltä kilpirauhasen vajaatoiminnan sairastaminen tuntuu ja millaisia oireita se on aiheuttanut. Väsymys, paleleminen ja aineenvaihduntaan liittyvät asiat ovat monelle tuttuja juttuja – jopa lääkityksen aloittamisen jälkeen.

– Kymmenellä prosentilla kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavista on oireita lääkityksen aikanakin. Osa johtuu kilpirauhasesta, osa muista liitännäissairauksista, sisätautilääkäri Esa Soppi kertoi aiemmin Me Naisten haastattelussa.

Suomalaisista noin 5,7 prosenttia käyttää lääkitystä kilpirauhasen vajaatoimintaan. Se tarkoittaa hiukan vajaata 314 000 potilasta. Heistä kuitenkin jopa 35 000 potilasta käyttää kilpirauhashormonia turhaan, toteaa Soppi. Toisaalta moni ei edes tiedä sairastavansa kilpirauhasen vajaatoimintaa.

– Arvioni on, että 30 000–50 000 potilasta sairastaa tietämättään. Mutta täsmälleen samanlaisia oireita voivat aiheuttaa myös raudan puutos, D- ja B12-vitamiinin puute sekä muutkin sairaudet, kuten uniapnea, metabolinen oireyhtymä ja diabetes.

Nyt oireistaan kertoo yhdeksän ihmistä, jotka kaikki ovat saaneet kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnoosin. Osalla sen saaminen on kuitenkin kestänyt vuosia ja vaatinut monia erilaisia toimenpiteitä.

Lue myös! 18 tunnin unia, muistikatkoksia, haluttomuutta – Veera Korhonen kertoo, miltä kilpirauhasen vajaatoiminta tuntuu

1. Sairaus sumensi ostopäätöksetkin

”Kärsin pitkään oireista ennen kuin sain työterveyslääkäriltä kokeiltavaksi Thyroxin-lääkkeet. Puhuin kyllä oireistani, joita oli pitkä lista: muun muassa paleleminen, hiustenlähtö, äänen käheys, lihassäryt, väsymys ja aloitekyvyttömyys. Esimerkiksi kaupassa käynti oli ihan tuskaa, koska en osannut päättää, mitä ostan. Kokeita otettiin ja sain lähetteen erikoislääkärille, jonka mielestä minussa ei ollut mitään vikaa. Hän sanoi vain, että palaa asiaan, jos oireet eivät helpota. Hän siis tuijotti labra-arvoja enemmän kuin oireitani.

Menin toisen asian takia työterveyslääkärille ja varovasti kerroin käynnin lopuksi oireista. Hän sitten ehdotti, että jospa kokeilisin sitten Thyroxiniä. Olo alkoi heti helpottaa, ja hiuksistani tuli lopulta parempikuntoiset. Sen totesi myös luottokampaajani. Paleluni loppui ja nyt olo on ihan erilainen, jaksan paremmin. Yritän huolehtia, että kerran vuodessa otettaisiin kokeet.”

Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa turvottaa nivelet niin, että niiden taivuttaminen tekee kipeää, varsinkin aamuisin. Kuva: Shutterstock
Kilpirauhasen vajaatoiminta saattaa turvottaa nivelet niin, että niiden taivuttaminen tekee kipeää, varsinkin aamuisin. Kuva: Shutterstock

2. Keskustelut saivat tuntemaan hölmöksi

”Lääkitys antoi minulle uuden elämän seitsemän vuotta sitten! Olin niin väsynyt, että hyvä jos kouluun pääsin silloin tällöin. Turvotus oli kovaa: aamuisin ei saanut käsiä nyrkkiin, sormet olivat isot nakit ja kävely sattui.

Pitkissä keskusteluissa oli melko vaikeaa pysyä mukana. Välillä tuntui, etten edes ymmärtänyt, mistä muut keskustelijat puhuivat. Yritin osallistua keskusteluihin, mutta ajatukseni takkuilivat ja tunsin väsymystä. Ajattelin olevani vähän hölmö tai tietämätön. Oli suuri helpotus saada diagnoosista vastaus aivosumuuni. En tiennyt, että kilpirauhasen vajaatoiminta voisi aiheuttaa ajatuksen hitautta.

Hoitotason löytämiseen meni vuosia, mutta nyt jo kolmisen vuotta olen tuntenut oloni melko hyväksi. Lääkitys on varmasti myös mahdollistanut pienen pojan alkuunsaannin.”

3. 20 vuoden piina

”1990-luvun taitteessa hiukseni alkoivat lähteä hurjaa vauhtia. Hiusten lähtö oli lääkärin mielestä normaalia, eikä kilpirauhastani tutkittu. Painoni nousi, ja päänahka alkoi vilkkua. Veriarvoja katsottiin joskus ja todettiin, että viitteissä mennään vielä. Asialle tehty mitään.

Kului yli 20 vuotta, ennen kuin veriarvoni lopulta menivät katolleen. Kilpirauhanen ultrattiin, ja siitä otettiin näyte. Lääkitystä ei kuitenkaan vieläkään aloitettu. Töissä olin kuin etana.

”Hiusten lähtö oli lääkärin mielestä normaalia eikä kilpirauhastani tutkittu. Painoni nousi, ja päänahka alkoi vilkkua.”

Vihdoin eräs fiksu lääkäri työterveydessä sanoi, että aloitetaan koelääkitys, ja sillä tiellä nyt olen. Sain Thyroxin-lääkityksen, jonka avulla pystyn edes jotenkin selviämään työpäivistäni.

Paino ei silti putoa. Hiuksetkaan eivät kasva takaisin, sillä lääkityksen aloittaminen kesti liian kauan.”

Liikunnasta palautuminen kestää helposti usein päiviä – ja jopa yli viikon, kuten yksi lukija kirjoittaa.
Liikunnasta palautuminen kestää helposti usein päiviä – ja jopa yli viikon, kuten yksi lukija kirjoittaa.

4. Päivystys tuli tutuksi

”Ennen diagnoosin saamista olin tosi huonossa kunnossa. Lääkärinikään ei aluksi ymmärtänyt, mikä minua vaivaa. En hikoillut, silmät kuivuivat, kynnet liuskoittuivat ja minulla oli muun muassa nielemisvaikeuksia. Vatsani tähystettiin ja minusta otettiin paljon verikokeita. Väsymykseni oli kovaa, ja rinnanseudusta säteili kumpaakin käsivarteen kipua.

Vatsani tähystettiin, ja minusta otettiin paljon verikokeita. Aluksi lääkäri luuli, että vatsassani tai ruokatorvessani oli ongelmia, ja sainkin monta eri vatsalääkettä apuun. Joka toinen viikonloppu juoksin kuitenkin päivystyksessä, kun kipu oli niin paha.

Sitten eräänä aamuna töissä alkoi tuntua pahalta: kurkussa oli lamaannuttava tunne, ja lähdin ensiapuun, jossa sain kipupiikin. Se auttoi hetkeksi. Ensimmäiset kilpparikokeet osoittivat, että arvot olivat alakantissa. Lääkitykseni aloitettiin, ja elämästä on tullut paljon helpompaa.”

5. Masennusdiagnoosi tuntui loukkaavalta

”Olen 22-vuotias nainen ja sain diagnoosin kilpirauhasen vajaatoiminnasta noin viisi vuotta sitten. Jatkuvan väsymyksen ja uupumuksen laitoin pitkien koulupäivien piikkiin. Liikuin paljon ja söin terveellisesti, joten kokonaisvaltainen väsymys oli poikkeuksellista. Kuitenkin vasta toistuvat paniikkikohtausten kaltaiset oireet ja sydämen rytmihäiriöt saivat minut menemään tutkimuksiin.

”Ensimmäisenä lääkäri arveli masennusta, koska lukioikäinen ei hänen mukaansa voi sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.”

Ensimmäisenä lääkäri arveli masennusta, koska lukioikäinen ei hänen mukaansa voi sairastaa kilpirauhasen vajaatoimintaa. Masennusdiagnoosi tuntui loukkaavalta, ja vaadin päästä kilpirauhaskokeisiin, koska useat lähisukulaiseni sitä sairastavat. Lukuisten tutkimusten jälkeen minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta. Vasta-aineet olivat  yli kymmenkertaiset viitearvoihin verrattuna.

Aloitin Thyroxin-lääkityksen, joka toi avun useimpiin vaivoihin, kuten rytmihäiriöihin, väsymykseen, heikkouteen sekä kylmiin ja sinertäviin sormenpäihin. Myös kuukautiset tulevat nykyään säännöllisemmin. Stressinsietokyky on edelleen heikko ja hiuksia lähtee yhtä paljon kuin ennen lääkityksen aloittamista. Lisäksi kuiva iho ja kylmyys vaivaavat edelleen. Olen huomannut, että voin parhaiten, kun kuuntelen oman kehoni vaatimuksia: liikun edelleen, mutta lepään silloin, kun keho sitä tarvitsee. Toivon todella, että saan pidettyä oireet kurissa ja ettei sairaus estä lapsihaaveitani.”

Palan tunnetta kurkussa? Se on yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista.
Palan tunnetta kurkussa? Se on yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista.

6. Turvotusta ja alhaista sykettä

”Sairastin kilpirauhasen vajaatoimintaa ainakin vuoden ennen kuin se sattumalta diagnosoitiin. Sitä ennen olin ollut uskomattoman väsynyt koko ajan. Kymmenen tuntia unta oli vähimmäismäärä, eikä sekään tuntunut aina riittävät. Kotihommat tuntuivat raskailta. Minua paleli koko ajan, ja sydämeni syke oli tosi alhainen.

Tuntui siltä, että elämä on yhtä sumua. Olin turvonnut, ja mahakin vaivasi todella usein, ummetusta ja ripulia vuoron perään. Vaikka syön nyt lääkkeitä, painoni on vielä viimeisen vuoden aikana noussut kymmenisen kiloa. Saisinpa elää edes yhden päivän täysin terveenä.”

7. Palautuminen kesti pahimmillaan yli viikon

”En loppupelissä edes ole varma, milloin oireeni alkoivat. Mutta kun väsymystä, lihomista, palelua, lihaskipua ja muita oireita alkoi olla enemmän, kysyin lääkäriltä, olisiko siihen joku syy. Kysymykseni kuitattiin yleensä sillä, että lääkäri kysyi: Oletko syönyt tarpeeksi monipuolisesti? Nukutko tarpeeksi? Liikutko tarpeeksi?

Kun sitten töissä unohtelin asioita ja torkahdin työpöydän ääreen, aloin olla varma, että joku syy taustalla on oltava. Liikuin viikottain kahdeksan tuntia, joista kuntosalikäyntejä oli kaksi–kolme. Palautuminen kesti jopa puolitoista viikkoa. Olin jo epätoivoinen.

Söin kaikkien taiteen oppien mukaan terveellisesti, mutta paino vain nousi. Minua paleli koko ajan. Hiukseni alkoivat lähteä. Olin henkisesti aika loppu. Kolmen tunnin tanssinohjauksen jälkeen tulin eräänä päivänä kotiin. Jalkani olivat ihan jääkylmät, ja menin peiton alle lämmittelemään. Silloin tilasin lääkäriajan ja päätin että nyt en anna periksi. Asia on pakko selvittää. Tällä kertaa lääkäri katsoi minua silmiin ja sanoi, että tämä ei ole normaalia, nyt tutkitaan, mistä tämä johtuu. Se, että löytyi joku, joka ei vähätellyt oireitani ja asia saatiin tutkittua, oli suuri asia. Sain lääkityksen, ja nyt parin vuoden jälkeen moni asia on helpottanut.”

8. Kun saisi ymmärrystä

”Voimakasta väsymystä. Alakuloa. Pingottunut iho. Painonnousua. Kurkussa palan tunnetta. Olen sairastanut kilpirauhasen vajaatoimintaa viitisen vuotta. Lisäksi minulla on keliakia, ja hemoglobiini laskee helposti liian alas. Rautalisää joudun ottamaan purkista. Väsymys on jatkuvaa ja välillä todella uuvuttavaa. Koko ajan mennään puolivaloilla. Täytyy vain toivoa, että ympärilläni olevat ihmiset ymmärtäisivät minua.

”Sairaudesta kertominen helpottaa asiaa, mutta silti tuntuu, että välillä joutuu selittelemään olotilaansa aina vain uudestaan ja uudestaan.”

Sairaudesta kertominen tietenkin helpottaa asiaa, mutta silti tuntuu, että välillä joutuu selittelemään olotilaansa aina vain uudestaan ja uudestaan. Sairaudet ovat vaikuttaneet myös psyykkiseen puoleen. Tämä on sellaista nousua ja laskua, mutta yritän kaikesta huolimatta ajatella asioita positiivisesti. Sairauksien kanssa oppii elämään kyllä.”

Moni kuvailee kilpirauhasen vajaatoimintaa väsymykseksi, joka iskee yllättävissä tilanteissa ja vaatii torkkuja kesken tärkeiden hommien.
Moni kuvailee kilpirauhasen vajaatoimintaa väsymykseksi, joka iskee yllättävissä tilanteissa ja vaatii torkkuja kesken tärkeiden hommien.

9. Jopa 15 unia – toppahousut jalassa

”Jouduin ensimmäisen kerran sairaalaan diabetesepäilyn vuoksi ala-asteella. Painoni oli alkanut nousta, tunsin oloni väsyneeksi ja kasvoni olivat turvoksissa. Hiukseni ohenivat, ja hampaisiini alkoi tulla reikiä.

Koulun jälkeen kaaduin sänkyyn ja nukuin toppahousut jalassa peiton alla huoneen ovi kiinni, kun patteri pohotti 28 asteessa. Nukuin helposti 15 tuntia. Olin aina väsynyt. Palelin. Tukkani tippui ja päähäni alkoi tulla kaljuja läikkiä. Muistan, kun kerran saunassa äiti ihmetteli, kuinka selkääni oli alkanut kasvaa karvoja. Ihoni oli kuiva ja kalpea. Kouluterveydenhoitajani kiinnitti huomiota pysähtyneeseen pituuskasvuuni. En ollut kasvanut pituutta yli kahteen vuoteen. Sain lähetteen verikokeisiin.

”Terveydenhoitajani kiinnitti huomiota pysähtyneeseen pituuskasvuuni. En ollut kasvanut pituutta yli kahteen vuoteen.”

Kilpirauhasarvoni olivat uskomattoman matalat. Minut vietiin kiireellisenä keskussairaalaan. Lääkitys aloitettiin heti, kun pääsin osastolle. Myöhemmin todettiin, että kilpirauhaseni ei enää toimi. Olin sairaalassa viikon.

Puolen vuoden päästä näytin jo ihan uudelta ihmiseltä. Aloin viettää enemmän aikaa ystävien kanssa. Elän muutenkin tavallista elämää: otan lääkkeet aamuisin ja voin hyvin edelleenkin. 

Olen ikuisesti kiitollinen kouluterveydenhoitajalleni. Nyt olen 27-vuotias ja minulla on terve, 3-vuotias lapsikin.”

Neurologin mukaan päänsärkydiagnoosia ei pidä tehdä hartiakipujen perusteella. 

Lähes jokainen meistä kokee joskus päänsärkyä. Vanne kiristää päätä, silmän takana juilii ja särky jyskyttää ohimolla. Päänsäryn oireet ovat moninaiset, mutta niin ovat syntysyytkin. Terveyskirjaston mukaan päänsärky voi johtua esimerkiksi lihaksista, aivokalvoista, poskionteloista, verisuonista tai hampaista.

Osa päänsärkyä kokevista kärsii itse asiassa migreenistä. Päänsärkyjä on tunnistettu yli 200 erilaista, mutta migreeni on yleisin lääkärin apua vaativista päänsäryistä.

Neurologi Markku Nissilän erityisalaa ovat migreeni ja muut päänsäryt. Hänen mukaansa migreenidiagnooseja annetaan Suomessa kitsaasti, vaikka migreeni ei suinkaan ole harvinainen. Yli 90 prosenttia päänsäryn takia lääkäriin hakeutuneista kärsii migreenistä.

– Kun päänsärkyä diagnosoidaan, ajatellaan usein, että ensin pitää miettiä kaikki muut vaihtoehdot, ja migreeni on viimeinen diagnoosi, johon päädytään, Nissilä sanoo.

Neurologi vastaa kuuteen kysymykseen

1. Mistä erottaa migreenin ja muun päänsäryn?

– Jos päänsärky on sellaista, että sen takia tulee sairauspoissaoloja tai joutuu perumaan sosiaalisia menoja, ensimmäisen ajatuksen pitäisi olla, että kyseessä on migreeni.

– Seuraavat oireet liittyvät vain migreeniin: pahoinvointi ja oksentelu, säryn tuntuminen sykkeen mukana ja säryn paheneminen arkiaskareista, kuten portaiden nousemisesta. Pahoinvoinnin sijasta tai lisäksi migreeniin voi liittyä valo- ja ääniherkkyyttä. Sykkeen mukana tuntuva ja oksentelua aiheuttava päänsärky on migreeniä, vaikka särky olisi lievääkin.

”On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle.”

– Muista päänsäryistä hyvin yleinen on tensio- eli jännityspäänsärky. Sen tunnusmerkki on lievä särky, joka ei estä tekemästä asioita.

2. Hartiat ovat ihan jumissa. Johtuukohan päänsärkyni vain siitä?

– Ei. On yksi suomalaisen terveydenhuollon suurimmista virheistä, kun kuvitellaan, että hartiaseudun vaivat ovat selitys päänsärylle. Muualla maailmassa ei ajatella näin.  

– Jos päänsärystä tehdään diagnoosi sillä perusteella, että niska-hartiaseudun lihakset aristavat, tuloksena on yleensä väärä diagnoosi. Migreenistä kärsivillä on kyllä muita useammin hartiavaivoja ja migreenikohtaus voi tuntua myös niskassa sekä hartioiden yläosassa, mutta se ei tarkoita, että migreeni johtuisi jumiutuneista hartioista.

3. Kuinka yleinen migreeni on?

– Noin joka kymmenes on saanut viimeisen vuoden aikana migreenikohtauksen. Jossakin vaiheessa elämäänsä migreenistä kärsii joka kolmas nainen ja 17 prosenttia miehistä.

– Migreenikohtaukset ovat sairautta, mutta migreeni on myös ominaisuus, johon liittyy se, että säätelyhermosto reagoi herkemmin kuin muilla. Siksi migreeni-ihmisillä on muita useammin kylmät kädet ja jalat, ärtynyt paksusuoli ja matala verenpaine.

”On legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä.”

4. Miksi naisilla esiintyy enemmän migreeniä kuin miehillä?

– Naisilla ja miehillä on yhtä paljon migreenille altistavia geenejä, mutta naisilla murrosiässä alkava hormonikierto on niin voimakas ärsyke, että naisilla esiintyy tuplasti enemmän migreeniä kuin miehillä. Hormoneiden takia migreeni tulee esiin niilläkin naisilla, joilla geneettinen kuorma on aika pieni.

5. Seuraavatko migreenikohtaukset loppuelämän, jos niitä kerran alkaa saada?

– Saattavat seurata. Migreeniä voidaan kuitenkin hoitaa sekä ennaltaehkäisevillä että kohtauslääkkeillä. Täsmälääkkeet migreeniin tulivat markkinoille 1990-luvun alussa, ja sen jälkeen ei ole tapahtunut oikein mitään – kunnes ensi vuonna markkinoille tulevat ensimmäiset biologiset migreeninestolääkkeet. Niitä pistetään suoneen kerran kuukaudessa. Kokeissa havaittiin, että neljännes koehenkilöistä pääsi migreenistä kokonaan eroon biologisilla lääkkeillä.

– On ihan legendaa, että migreeni loppuisi aina viisikymppisenä. Vaihdevuosien kohdalla migreeni loppuu joillakin, mutta joillakin se pahenee.

6. Voiko migreeniä helpottaa muuten kuin lääkkeillä?

– Joillekin voi riittää kylmällä hautominen ja joillekin, varsinkin lapsille, toimii nukahtaminen. Aikuinen voi tarvita lääkkeen ja nukahtamisen, jotta kohtaus menee ohi.

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.