Endometrioosi aiheuttaa kipua muun muassa ulostaessa ja yhdynnässä. Kuvat: Shutterstock
Endometrioosi aiheuttaa kipua muun muassa ulostaessa ja yhdynnässä. Kuvat: Shutterstock

Endometrioosi aiheuttaa monenlaisia elämää vaikeuttavia oireita. Onneksi niitä voidaan helpottaa ja hoitaa, vaikka sairaus ei paranekaan.

”Kuulun itse siihen ryhmään, jonka kuukautiskivut ovat olleet aina kovat, mutta niitä ei ole otettu terveydenhuollossa tosissaan. Kävin säännöllisesti puhumassa oireistani. Vasta kun olin kolme päivää toimintakyvytön kuukautisten aikana, oksensin kivusta ja meinasin pyörtyä suolistokipujen vuoksi kirjaston hyllyjen väliin, sain asiallista hoitoa ja kuulin ensimmäistä kertaa sanan endometrioosi.”

Näin ylöjärveläinen Jutta Laino-Tabell, 40, kertoo vuodesta 2002, jolloin hänellä diagnosoitiin endometrioosi. Se on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy kohdun ulkopuolella. Pesäkkeet aiheuttavat kroonisen tulehdusreaktion kudokseen. Syytä ei tunneta.

”Vasta kun olin kolme päivää toimintakyvytön, oksensin kivusta ja meinasin pyörtyä, sain asiallista hoitoa.”

Jutta on ollut kohta 15 vuotta mukana Endometrioosiyhdistyksessä ja vetänyt muun muassa vertaistukiryhmää. Vuoden alussa hän aloitti yhdistyksen ensimmäisenä toiminnanjohtajana. Pyysimme häntä vastaamaan sairautta koskeviin kysymyksiin.

1. Kuinka moni sairastaa endometrioosia?

Arvioiden mukaan suomalaisnaisista endometrioosia sairastaa 10–15 prosenttia eli jopa noin 200 000 henkilöä, mikä on Tampereen väkiluvun verran naisia.

Viime keväänä Barcelonassa Eshren (European Society of Human Reproduction and Embryology) seminaarissa julkaistiin uudet arviot sairastavien määrästä. Aikaisemmin puhuttiin, että endometrioosia sairastaa 6–10 prosenttia kaikista maailman naisista, mutta nyt puhutaan 10–15 prosentista.

2. Kuka voi sairastua endometrioosiin?

Kuka tahansa ja minkä ikäinen tahansa voi sairastua endometrioosiin tai hänen oireensa voivat puhjeta missä vaiheessa vain. Eniten sairastavia löytyy 15–50-vuotiaista. Endometrioosi voi kuitenkin oireilla jo ennen kuukautisia.

Tyypillistä voi olla esimerkiksi se, että tyttö on saanut nuorena e-pillerit kovien kuukautiskipujen vuoksi. Hän on syönyt pitkään e-pillereitä, jotka ovat pitäneet sairauden kurissa, ja kun hän lopettaa pillerit esimerkiksi lapsitoiveen vuoksi, endometrioosi pääsee vauhtiin. Oireet ja voimakkaat kivut saattavat ilmestyä hyvinkin nopeasti.

3. Onko endometrioosi perinnöllistä?

Endometrioosin ei voi sanoa suoraan olevan perinnöllistä, mutta sinulla on seitsemänkertainen riski sairastua, jos ensimmäisen asteen sukulaisella on endometrioosia. Sairaus voi tulla myös isän puolelta.

4. Mitkä ovat tyypillisimmät endometrioosin oireet?

  • Runsaat ja/tai kivuliaat kuukautiset, kipu ennen kuukautisia
  • Krooninen kipu alavatsan, sukupuolielinten ja/tai lantion alueella
  • Yhdyntäkipu tai kipu välittömästi yhdynnän jälkeen
  • Tihentynyt virtsaamistarve
  • Suolen toiminnan häiriöitä, veri ulosteessa
  • Kipua ulostaessa
  • Hartiapisto
  • Tärinäkipu, yleensä alavatsan alueella
  • Vatsan toistuva turvotus
  • Selkäkipu, iskiaskipu
  • Krooninen väsymys
  • Alentunut hedelmällisyys, lapsettomuus

5. Mitkä oireet pitää ottaa vakavasti?

Kaikki oireet pitää ottaa vakavasti ja puuttua niihin, sillä pitkittyessä sairaus pääsee jylläämään vapaasti ja näin ollen esimerkiksi kivut kroonistumaan. Oikeanaikaisella hoidolla pystytään myös ehkäisemään hedelmällisyyden alenemista ja säilyttämään paremmat mahdollisuudet raskaudelle.

Kolme hyvää kysymystä, jotka kannattaa esittää itselleen:

  1. Vievätkö tavalliset kipulääkkeet kivut pois?
    Jos ne eivät auta, on syytä epäillä endometrioosia.
  2. Alkavatko kivut ennen kuin kuukautisvuoto?
    Jos alkavat, on syytä epäillä aiheuttajaksi endometrioosia.
  3. Tuleeko kipujen tai kuukautisten vuoksi poissaoloja työstä, opiskelusta, harrastuksista tai joutuuko niiden takia perumaan osallistumisia erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin?
    Jos joutuu, niin on syytä epäillä endometrioosia.

6. Millaista endometrioosin aiheuttama kipu pahimmillaan on?

Pahimmillaan kipu on lamaannuttavaa, invalidisoivaa ja kipujen vuoksi voi olla useamman päivän täysin toimintakyvytön.  Kipuun saattaa liittyä oksentamista, tajunnanmenetystä ja pyörtymistä.  Osa joutuu hakeutumaan päivystykseen tai osastolle kipuoireiden takia.

7. Miten endometrioosi diagnosoidaan?

Diagnoosiviive on edelleen 6–9 vuotta, joka on erittäin pitkä aika kärsiä kivuista ja ihmetellä syytä. Nykyisin diagnoosi pitäisi pystyä tekemään oirekuvan perusteella.

8. Miksi tämä tauti on niin vaikea diagnosoida?

Haasteena on, että endometrioosista kärsivät eivät usein tunnista oireita tai terveydenhuollossa ei oteta niitä tosissaan.
Perusterveydenhuollossa ei ole vieläkään riittävästi tietoa sairaudesta. Edelleen saamme kuulla vääriä olettamuksia sairaudesta jopa lääkäreiden suusta.

Näitä tyypillisiä vääriä väittämiä ovat muun muassa, että ”raskaus parantaa endometrioosin” tai ”nuorella tytöllä ei voi olla endometrioosia” tai ”ei sinulla ole endometrioosia, kun ultrassa ei näy mitään”. Vain munasarjan endometrioosi eli endometrioomat näkyvät ultrassa eli pinnalliset tai syvät pesäkkeet ei näy ultraäänitutkimuksessa.

”Haasteena on, että endometrioosista kärsivät eivät usein tunnista oireita tai terveydenhuollossa ei oteta niitä tosissaan.”

Myös terveydenhuollon asenteiden tulisi muuttua. Kyseessä eivät ole vain kipeät kuukautiset, jotka tulisi kestää, tai kipu vain pään sisällä, sillä tämä on krooninen sairaus, jota voi hoitaa ja siten helpottaa sitä sairastavan elämää.

Sairauden diagnosointi viivästyy usein sen monimuotoisten oireiden takia, ja se voi juuri johtaa kipujen kroonistumiseen ja hedelmällisyyden heikkenemiseen. Diagnoosiviive aiheuttaa myös paljon kustannuksia yhteiskunnalle. Arvioidaan, että endometrioosin vuosittaiset kustannukset ovat Suomessa noin 1,5 miljardia euroa. Se on samaa luokkaa kuin esimerkiksi astman tai diabeteksen kustannukset. Oikea-aikainen ja asianmukainen hoito ja diagnosoinnin parantuminen olisivat avainasemassa näiden kustannusten pienentämisessä.

Endometrioosista kärsivät eivät usein tunnista oireitaan. Kuva: Shutterstock
Endometrioosista kärsivät eivät usein tunnista oireitaan. Kuva: Shutterstock

9. Voiko endometrioosista parantua?

Kyseessä on krooninen sairaus eli endometrioosista ei voi parantua. Sairauteen ei ole löytynyt parantavaa hoitoa, mutta oireita pystytään lievittämään usein hormonilääkityksellä ja/tai leikkauksella.

Luonnollisten vaihdevuosien jälkeen ei uusia endometrioosipesäkkeitä pitäisi syntyä, mutta silti vanhat pesäkkeet saattavat oireilla ja aiheuttaa kipuja.

Endometrioosiyhdistys haluaakin tukea endometrioosia sairastavia sillä näkökulmalla, että mitä on elämä endometrioosin kanssa ja kuinka siitä voi tehdä itselleen mahdollisimman hyvän sairaudesta huolimatta.

10. Miten endometrioosia hoidetaan?

Hoitotoimenpiteiden valintaan vaikuttavat muun muassa:

  • potilaan ikä
  • endometrioosin levinneisyys, laajuus ja sijainti
  • oireiden vakavuus
  • potilaan toiveet raskauden suhteen.

Vaikka kyseessä on krooninen sairaus, suurimmassa osassa tapauksia oireita voidaan tehokkaasti lievittää:

  • tulehduskipulääkkeillä
  • hormonilääkkeillä (esimerkiksi ehkäisypillereitä syödään pitkään useampi liuska putkeen ja sitten pidetään lyhyempi vuototauko)
  • kipukynnystä nostavilla lääkkeillä
  • leikkauksella.

”Tehokkaasta hoidosta huolimatta potilaan endometrioosi voi uusiutua ja oireilu jatkua.”

Tehokkaasta hoidosta huolimatta potilaan endometrioosi voi uusiutua ja oireilu jatkua. Moni kokeilee myös vaihtoehtoisia hoitomuotoja oireiden lievittämiseen. Osa on kokenut saavansa apua esimerkiksi akupunktiosta tai vyöheketerapiasta. Ruokavaliolla voi olla myös merkitystä.

11. Miten endometrioosi vaikuttaa arkeen?

Endometrioosi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti sekä naisen että hänen läheistensä elämään. Endometrioosin voi katsoa heikentävän elämänlaatua.

Fyysisten oireiden lisäksi endometrioosin sairastaminen kuormittaa henkisesti ja vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, kun sairauden takia joutuu esimerkiksi perumaan menoja ja tapaamisia. Se vaikuttaa myös perhe-elämään ja parisuhteisiin sekä seksuaalisuuteen ja perheen perustamiseen: yhdyntäkivut voivat vaikeuttaa läheisyyttä, lapsettomuus kuormittaa parisuhdetta ja läheisten ymmärtämättömyys vaikeuttaa elämää.

Endometrioosi vaikuttaa työhön sairauspoissaolojenkin myötä. Huoli, häpeä ja pettymys sairaudesta sekä toistuvista poissaoloista on suuri, myös opiskelijoilla.

Sairaus vaikuttaa myös jokapäiväiseen elämään ja päivittäisiin askareisiin. Tärinän aiheuttaman kivun vuoksi moni joutuu jättämään rakkaita harrastuksiaan.

Endometrioosi vaikuttaa minäkuvaan, naiseuteen ja henkiseen jaksamiseen. Sairaus vie pahimmassa tilanteessa valinnanvapauden ja vaikuttaa siihen, mitä voit tehdä työksesi, mitä harrastaa ja kuinka voit osallistua sosiaaliseen elämään.

Lisäksi mukana on lapsettomuuden uhka. Noin 50 prosentille endometrioosia sairastavista tulee eteen lapsettomuus. Mutta endometrioosidiagnoosi ei ole yhtä kuin lapsettomuustuomio, sillä noin 70–80 prosenttia heistä onnistuu tulemaan raskaaksi esimerkiksi erilaisten lapsettomuushoitojen ansioista.

12. Kuka selviää lääkkeillä ja kenet joudutaan leikkaamaan?

Endometrioosi on hyvin yksilöllinen ja monimotoinen sairaus. Esimerkiksi pesäkkeiden määrä tai koko ei korreloi kivun määrän kanssa tai siihen, että kuka pitää leikata. Muun muassa endometrioomat eli munasarjan endometrioosi ei vaadi aina leikkausta.

Pienet endometrioomat eli munasarjassa olevat kasvaimet eivät tosin useinkaan selitä kipuja. Joten jos on kovia kipuja, on syytä etsiä myös endometrioosipesäkkeitä muualta.

13. Voiko oireita lievittää itse jotenkin?

Omilla elintavoilla on vaikutusta. Samoin sillä, että tuntee kehonsa ja oireilunsa. Lanseerasimme Moona-oirepäiväkirjan (ks. kysymys 14) tukemaan sitä, että jokaisesta tulisi oman kehonsa asiantuntija kaikissa kuukautiskiertoon liittyvissä tuntemuksissa.

Ruokavalion muutos auttaa monella: vehnä ja maitotuotteet pois ja paljon kasviksia. Useimmilla alkoholi pahentaa oireita.

”Ruokavalion muutos auttaa monella, varsinkin etelän ruokavalio: vehnä ja maitotuotteet pois ja paljon kasviksia.”

Ruokavalion lisäksi moni on kokenut saavansa selvästi apua akupunktiosta. Tärkeintä on seurata, miten oma keho reagoi syömisiin ja liikuntaan.

14. Mikä on Moona-päiväkirja ja miten se auttaa?

Moona-oirepäiväkirja on helppokäyttöinen työkalu, suomenkielinen puhelinsovellus, jonka tarkasti valittu oirekuvasto auttaa selventämään kuukautiskierron vaikutuksia naisen elämään ja ymmärtämään oireita. Oirepäiväkirja auttaa tunnistamaan kuukautiskierron vaikutuksia kehossa, reagoimaan epätyypillisiin kuukautisoireisiin ja sanoittamaan niitä. Moona auttaa endometrioosia sairastavia seuraamaan oireita ja kipujaan.

Moonasta saa lähetettyä tiedot sähköpostiin ja tulostettua ne mukaan lääkärikäynnille.

Moonan avulla kaikki naiset voivat seurata hormonien ja kuukautiskierron vaikutuksia elämäänsä. Tavoitteena toki on, että Moona tavoittaisi myös endometrioosia tietämättään sairastavat naiset ja he osaisivat hakeutua hoitoon.

Kysely

Onko sinulla epäilty endometrioosia?

Kyllä
Kyllä
83.8%
Ei
Ei
16.1%
Ääniä yhteensä: 416

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Lybia

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Mutta oletteko kokeilleet jutussa mainittuja treenejä? Punttia ja hiittiä? Itse olen ja siksi allekirjoitan jutun väitteen. Olen kokenut sen että kyseisiä treenimuotoja ruokavalioon yhdistämällä saa vyötärön pienenemään pikavauhtia. Tosin tiimalasivartaloa ei voi saada jollei ole sellainen luonnostaan. Mutta lähemmäs toki voi päästä.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!