Niveloireita aiheuttavat muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminta ja kihti.

Arkuutta, turvotusta ja jomotusta – jokaisella on joskus ollut nivelkipua vaikkapa flunssan yhteydessä. Flunssassa nivelkivun hoitokeinoiksi riittävät tulehduskipulääke ja parasetamoli sekä lepääminen. Kivuista kannata ottaa sen enempää stressiä, sillä yleensä oireet häviävät parissa päivässä tai viikossa.

Jos niveloireet jatkuvat kuitenkin pidempään, on syytä hakeutua lääkärin luokse oikean hoitomuodon löytämiseksi. Nebraskan yliopiston professori, reumalääkäri James O’Dell listaa Time-lehdessä kahdeksan mahdollista syytä, joista nivelkipu voi johtua.

  1. Kihti
    Joka on joskus kärsinyt kihtistä, tietää taatusti, mitä kipu on. Siihen herää keskellä yötäkin sikeimmästä unesta.
    – Se on erittäin kivuliasta ja tekee heikoksi, sanoo O’Dell.
    Kihtikipu alkaa yleensä isovarpaan tulehduksesta, joka voi aiheuttaa turvotusta ja arkuutta. Kipu kestää tyypillisimmillään kolmesta kymmeneen päivään ja voi pitkittyä monesta syystä, vaikkapa stressin tai ylipainon takia. Merkittävin syy on kuitenkin elimistön kohonnut uraattipitoisuus.
    Elintapatautina kihti on onneksi hoidettavissa esimerkiksi ruokavalion avulla. O’Dell suosittelee välttämään puriiniaineita, joita on paljon esimerkiksi alkoholissa ja punaisessa lihassa.
  2. Nivelreuma
    Yksi yleisimpiä autoimmuunisairauksia kilpirauhasvaivojen lisäksi on nivelreuma, jonka puhkeamissyy on tuntematon. Sen tyypillisimpiä oireita on nivelten jäykkyys aamuisin ja levon jälkeen. Erityisesti sitä esiintyy käsissä ja jaloissa, mutta tauti voi levitä koko kehoon. Lisäksi nivelet voivat turvota, kuumottaa tai punoittaa. 
    Reumaliiton mukaan nivelreumaa sairastaa noin 35 000 suomalaista. Tupakointi ja ylipaino lisäävät riskiä sairastua. Lääkehoito on tärkeää sairauden hoidossa, mutta niin on myös omaehtoinen liikkuminen. Jotkut tarvitsevat sen tueksi myös kipulääkitystä.
  3. Fibromyalgia
    Fibromyalgia eli pehmytkudosreuma on oireyhtymä, jota sairastavalla esiintyy kipuja sekä jäykkyyttä muiden oireiden lisäksi. Fibromyalgian syntysyystä ei tiedetä paljon, mutta yhdeksi syyksi epäillään fyysistä tai henkistä stressiä. Useimmilla nivelkivut hellittävät lämpimässä, kuten saunassa. Yhtä hoitomuotoa ei ole, sillä sairaus on monimuotoinen ja syyt erilaisia. Stressin välttäminen ja hellävarainen liikunta helpottavat fibromyalgian oireita ja nivelkipuja.
  4. Kilpirauhasen vajaatoiminta
    Lähes kaikki autoimmuunisairaudet ovat erityisesti naisten ongelmia. Sitä on myös kilpirauhasen vajaatoiminta. Nivelkivut ja -tulehdukset ovat yksi sen lukuisista oireista. Moni potilas kärsii myös turvonneista ja jäykistä nivelistä etenkin aamuisin tai urheilusuorituksen jälkeen.
    Jos potilaalla on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, ainoa hoito on lääkehoito eli tyroksiini. Myös apteekista saatavat kipulääkkeet saattavat helpottaa nivelkipua, mutta niillä ei hoideta koskaan kilpirauhasen oireita.
    Lue myös: 29 kysymystä kilpirauhasen vajaatoiminnasta – lääkäri Esa Soppi vastaa
  5. Nivelrikko
    Maailman yleisintä nivelsairautta, nivelrikkoa, esiintyy eniten sorminivelissä, selkänikamissa, polvissa ja lonkissa. Usein kuvitellaan, että nivelrikko on vanhusten sairaus, mutta siitä kärsivät nuoretkin. Riskitekijöitä ovat ylipaino, liian rankka liikunta ja fyysinen työ. Nivelkipu on pahinta yleensä liikkuessa, mutta pitkittyneessä nivelrikossa jomotusta voi olla yölläkin. O’Dellin mukaan tulehduskipulääkkeet ja liikunta voivat auttaa kivuissa, mutta liikkuminen täytyy aloittaa varovaisesti. Säännöllinen ja pitkäkestoinen liike- ja lihasvoimaharjoittelu on myös tärkeää. 
    Nivelreuma alkaa usein käsistä ja sormista.
    Nivelreuma alkaa usein käsistä ja sormista.
  6. SLE
    Noin 90 prosenttia SLE-autoimmuunisairauden saaneista on naisia. Se on harvinainen reumasairaus, jossa on monenlaisia oireita. Melkein kaikilla esiintyy nivelkipua, -turvotusta ja -jäykkyyttä. Niitä ilmenee erityisesti aamuisin, mutta kipu on usein läsnä koko päivän. Tautiin liittyy usein myös ihottumia, muita tulehduksia ja verimuutoksia. O’Dellin mukaan SLE ei kuitenkaan tuhoa niveliä kuten nivelreuma.
  7. Lymen tauti
    Lymen tauti on borrelioosi, jota puutiaispunkki levittää. Oireina on muun muassa nivelkipua ja -turvotusta; tulehtunut nivel on usein polvessa. Kipua voi esiintyä heti tartunnan jälkeen tai vasta vuosien päästä. Ensisijaisesti tautia hoidetaan antibiooteilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
    Lue lisää! Borrelioosi vei Kristiina Leskisen työkyvyn: “Sairauteni on lähentänyt minua ja Leriä”
  8. Nivelpsoriaasi
    Nivelpsoriaasin muotoja on useita, ja tyypillisin niistä on kärkinivelten sairaus. Makkaramainen turvotus varpaissa tai sormissa saattaa kuulua myös oireisiin. Nivelpsoriaasis on helppo todeta, jos potilaalla kärsii myös ihosairaus psoriaasista. Joidenkin nivelkivut hoituvat tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla; myös auringonvalo saattaa lievittää kipuja sekä muita sairauden oireita.

Kysely

Kärsitkö säännöllisesti nivelkivuista?

Kyllä
Kyllä
85.7%
En
En
14.2%
Ääniä yhteensä: 91

Sometuksesta jumiutunut niska on hoidettavissa hyvän ergonomian ja täsmäjumpan avulla.

Puhelimella somettaminen ja viestien kirjoittaminen voi olla hauskaa, mutta ne ovat myös suorassa yhteydessä niska- ja selkäkipuihin. Helsingin Sanomat uutisoi ruotsalaistutkimuksesta, jossa seurattiin viiden vuoden ajan 7 000 nuorta aikuista. Yli 20 tekstiviestiä päivässä lähettäneet ilmoittivat useammin kärsivänsä niskan ja yläselän kivuista. 

Tutkimuksessa raportoitiin myös sormien tunnottomuudesta ja nipistelystä. Tutkijoiden mukaan kuusi tekstiviestiä päivässä näytti olevan raja, jonka jälkeen kipu- ja tunnottomuusoireet alkavat lisääntyä. Jos omaa viestittelyä alkaa laskea, huomaa, että kuusi tekstiviestiä tulee lähetettyä, noh, vähintään ennen lounasaikaa. 

Helsingin Sanomien jutussa haastateltu Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola arvioi, että vietämme älypuhelimen ääressä keskimäärin kahdesta neljään tuntia päivässä, eli hurjat 700–1400 tuntia vuodessa.

Voi toki miettiä, onko älypuhelimen ääressä tarpeellista viettää niin paljon aikaa, mutta joka tapauksessa älypuhelimen selausasentoon tulisi kiinnittää huomiota. Pää kumarassa selaaminen voi ajan mittaan aiheuttaa niskan välilevyn rappeutumista. Normaalissa asennossa pää painaa viisi kiloa, mutta kumarassa ryhdissä, 60 asteen kulmassa, niskalle kohdistuu painetta jopa 27 kilon edestä.

Someniskasta ei ole pakko kärsiä. Virkisterin fysioterapeutti Riikka Ilmivalta laati Me Naisille vinkit someniskan ehkäisyyn ja hoitoon.

Näin ehkäiset someniskan:

1. Tärkeintä someniskan ehkäisyssä on somen käytön vähentäminen. Jos vietät paljon aikaa älypuhelinta näppäillen, mieti, tarvitseeko sinun todella käyttää niin paljon aikaa somettamiseen.

2. Kiinnitä somettaessasi huomiota koko selkärangan oikeaan, luonnolliseen asentoon, jolloin pää pysyy automaattisesti rangan jatkeena. Älä nojaa kauheasti eteenpäin: jos ylävartalo on C-kirjaimen mallinen, pää roikkuu automaattisesti. Jos istut somettaessasi, nojaa selkänojaan.

3. Jatkuva käsien kannattelu somettaessa aiheuttaa särkyjä. Tue käsiä käsinojaan aina kun mahdollista. 

4. Näpyttele älypuhelinta molemmilla käsillä, ettei kroppa muutu toispuoleiseksi.

5. Aina ei tarvitse näpytellä. Käytä niin sanottua puhelimen virtuaalisihteeriä: monesti tekstiviestit voi kirjoittaa ja puhelut soittaa antaen puhelimelle äänikomentoja.

6. Jos sometat edelleen huonossa asennossa, pyydä vaikka läheistäsi ystävällisesti huomauttamaan asiasta. Voit myös hankkia työpisteen äärelle peilin, jos et muuten huomaa olevasi huonossa asennossa.

Iskikö someniska? Näin hoidat sen kuntoon:

1. Muista edelleen vähentää somen käyttöä. Mitä enemmän välttelet staattista paikallaan oloa, sen parempi. Aktiivinen elämäntapa pitää pois somen ääreltä.

2. Someniska johtuu staattisesta asennosta, joten käytä kroppaa monipuolisesti arjessa ja liikuntaharrastuksissa. Mikä tahansa liikunta hyötyliikunnasta lihaskuntoharjoitteluun edistää aineenvaihduntaa.

3. Rintarangan elastisuuden ylläpitäminen on tärkeää, sillä somettaminen ja näyttöpäätetyöskentely jäykistävät rintarankaa. Yläkroppaa voi virkistää keppijumpalla ja rintarangan kiertoliikkeillä.

4. Somettaminen tekee myös yläniskasta todella kireän. Yläniskaa voi mobilisoida vaikka automatkalla tai tuolilla istuessa: tee hyvin pieniä painalluksia takaraivolla selkänojaan, vuorotellen painaen ja rentouttaen niskaa. Liikeessä voi viedä leukaa hieman taakse ja alaspäin. 

Hei te tiimalasivartalosta unelmoivat, hyviä uutisia: pelkästään vatsan alueelta on mahdollista hoikistua!

Meille on vuosikausia hoettu, että laihtua ei voi vain tietystä kohdasta, vaan rasvaa palaa treenin ja ruokavalion ansiosta tasaisesti koko kehosta.

Nyt on selvitetty, että pitkään itsestäänselvänä pidetty sääntö ei olekaan koko totuus. Time-sivuston mukaan tutkimustieto osoittaa, että tietyistä kehonosista on helpompi karistaa rasvaa kuin toisista.

Yksi kyseistä kehonosista on vatsa. Vyötärönseudun lisäksi helpoiten palavaa rasvaa löytyy käsivarsista ja rinnan alueelta. Sen sijaan takapuolen ja reisien rasvaa on vaikeinta polttaa pois.

Tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset.

Virginian yliopiston lääketieteen professori Arthur Weltman kertoo tämän johtuvan siitä, että tietyt rasvakertymät ovat aineenvaihdunnallisesti aktiivisempia kuin toiset. Siksi niistä on helpompaa tai vaikeampaa päästä eroon urheilun ja kevyen ruokavalion avulla.

– Vatsan alueen rasva on aineenvaihdunnallisesti yksi aktiivisimmista rasvoista, Weltman kertoo.

Urheilu aiheuttaa kehossa erilaisten hormonien erittymistä. Mitä rankempaa urheilu on, sitä enemmän hormoneja erittyy ja rasvaa palaa – ja erityisesti paikoissa, jotka ovat aineenvaihdunnaltaan aktiivisinta.

Lue lisää! 18 tapaa polttaa enemmän ja tehokkaammin rasvaa

Jos siis haluaa hoikistua erityisesti vatsan alueelta, mitä kannattaa tehdä? Tutkimuksen mukaan siinä missä esimerkiksi juoksu tai uinti auttavat polttamaan rasvaa koko kehosta, vastustreenit voivat polttaa rasvaa keskitetysti esimerkiksi vatsan alueelta, koska vatsarasvat reagoivat voimakkaammin urheiluun.

Toisen tutkimuksen mukaan vatsarasvan polttamisessa ovat tehokkaita myös niin sanotut HIIT-harjoitukset eli nopeatempoiset intervallitreenit. Treenin jälkeen aineenvaihdunta käy vilkkaana ja keho polttaa rasvaa muutaman tunnin ajan treenin jälkeenkin – erityisesti sieltä vatsan alueelta.

Entinen jojoilija

Nyt se on todistettu: painoa voi pudottaa pelkästään vatsasta

Hei 'oikku', tässä toinen. Samaa kummastelin. Mutta tässä sen näkee, että meitä on yhtä moneksi kuin on näitä nettiin pykättyjä erilaisia 'tutkimuksiakin'. Ja myös ne allit, olisikin kuten tässä kirjoitelmassa mainitaan. Parinkymmenen kilon pudotuksen jälkeen voi todeta, että kyllä lähtee, mutta ei välttämättä juuri ensin ja eniten sieltä mistä itse haluaisi. Tsemppiä kaikille.
Lue kommentti

Satunnainen suuttuminen tekee enemmän hyvää kuin hallaa.

Tiskit ovat taas räjähtäneet keittiössä käsiin. Työkaveri sai verenpaineen nousemaan iltapäiväpalaverissa. Äh, suututtaa! Ja vähän myöhemmin lähinnä nolottaa, vaikka omaa ärsyyntymistä ei olisi tuonut millään lailla esille.

Suuttumista ja vihaisia tunteita ei kuitenkaan pidä yrittää estää tai hävetä. Time nimittäin kertoo, että satunnaiset vihaiset tunteet tekevät pitkällä aikavälillä elämästä onnellisempaa!

On välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan.

Uuden tutkimuksen mukaan on välttämätöntä olla toisinaan vihainen, jotta voisi myös olla kaikkein onnellisimmillaan. Tutkimuksessa selvisi, että ne ihmiset, jotka eivät juurikaan reagoineet esimerkiksi uutisiin onnettomuuksista, halusivat tuntea enemmän vihaa tai surua.

Lisäksi esimerkiksi eksiinsä rakastuneet toivoivat voivansa tuntea vähemmän positiivisia tunteita entistä kumppaniaan kohtaan.

Lue lisää! Tiesitkö? Vihan tunteesta on yllättävän paljon hyötyä

Johtava tutkija ja psykologian professori Maya Tamir toivoo, että tutkimus auttaisi arvioimaan uudelleen usein mahdottomia tavoitteita siitä, millaisia tunteita ihmiset haluaisivat tuntea. Läntisessä kulttuurissa paine voida hyvin ja tuntea jatkuvaa onnellisuutta voi olla vaikea selättää.

– Tutkimus osoittaa sen, että onnellisimpia ihmisiä ovat he, jotka tuntevat niitä tunteita joita he myös haluavat kokea. Jos siis ihmisen mielestä viha on tavoiteltavaa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuksia vastaan taistelemisen takia, on hän todennäköisesti onnellisempi tuntiessaan vihaa, Tamir selittää.

Purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu pahaksi oloksi.

Onnellisuutta on tietenkin hyvä havitella, mutta se ei tarkoita negatiivisten tunteiden tukahduttamista. On tärkeää hyväksyä erilaiset tunteet osaksi elämää aina vihaa ja surua myöten.

– Jos kokemansa tunteet toivottaa tervetulleeksi ja niille onnistuu löytämään tarkoituksen, on todennäköisesti myös onnellisempi, Tamir summaa.

Jos vihaa ei osaa tai uskalla ilmaista, voi se aiheuttaa myös ongelmia. Ylikiltteys voi pahimmillaan johtaa siihen, että purkamaton viha patoutuu sisälle ja muuttuu myöhemmin pahaksi oloksi. Silloin ihminen voi lamaantua ja masentua. Siksi vihaa kannattaa lähestyä rakentavana tunteena, joka kuuluu onnelliseen, monipuolisia tunteita sisältävään elämään.

Isot painot ja näyttävät lihakset eivät välttämättä merkitse kestävyyttä ja hyvää fyysistä kuntoa.

Jokainen on joskus törmännyt atleettiin, jonka lihakset suorastaan puskevat ulos vaatteista. Jo kaukaa näkee, että raskaat painot ovat osa hänen kuntosalitreenejään. Huh, on oltava erinomaisessa fyysisessä kunnossa saadakseen sellaiset lihakset, eikö?

Ei oikeastaan, sillä isot lihakset ja hyvä kunto ovat Helsingin Sanomien haastatteleman fysioterapeutin Georg Schleiferin mukaan kaksi eri asiaa. Vaikka lihaksia löytyisi kuinka paljon, fyysinen kunto voi silti olla pohjamudissa.

Kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa.

Schleifer kertoo HS:lle, että kuntosalista innostunut harjoittelee usein ainoastaan lihasvoimaa. Ongelmaksi muodostuu se, että yksipuolinen treenaaminen aiheuttaa pitkällä aikavälillä lähinnä vaivoja kroppaan.

– Yksipuolinen harjoittelu johtaa ylikuormitus- ja rasitusvammoihin, lihasepätasapainoon ja psyykkiseen väsymiseen, Schleifer kertoo HS:lle.

Lue myös: Älä sorru näihin! Pt paljastaa naisten yleisimmät virheet kuntosalilla – ja miten ne voi korjata

Hyvä kunto koostuu lihaskunnosta, kestävyydestä, liikkuvuudesta ja koordinaatiosta. Eri liikuntamuodot tukevat toisiaan: esimerkiksi lenkkeily auttaa palautumaan kuntosalitreenistä.

Hyvä kunto tarkoittaakin ennen kaikkea hyvää toimintakykyä. Schleifer kertoo Helsingin Sanomien artikkelissa eräästä asiakkaastaan, jolta lihaksia löytyi kyllä huimasti, mutta liikkuvuus oli lähes olematonta.

”Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen.”

– Hän oli jäykkä kuin rautakanki. Kaveri ei saanut laitettua edes paitaa selän puolelta housunkaulukseen, koska kädet eivät taipuneet taakse.

Lihaksien koko ei myöskään kerro suoraan siitä, kuinka voimakkaat treenatut lihakset ovat. Daily Mail -sivusto kertoo tutkimuksesta, jonka mukaan kehonrakentajien lihassolut ovat usein kyllä isompia kuin kestävyysurheilijoiden, mutta heikompia.

Koko ei kerro lihaksen vahvuudesta.

Yleisesti ottaen lihas pystyy tuottamaan sitä enemmän voimaa, mitä isompi se on – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Voima ei kasva samalla tavalla kuin lihaksen koko, ja siksi koko ei kerro lihaksien vahvuudesta.

Tutkimuksessa havaittiin, että erityisen vahvat lihakset löytyvät esimerkiksi pikajuoksijoilta. Lihaksien erityinen voimakkuus johtuu siitä, että pikajuoksijoiden lihaksien täytyy tuottaa voimaa huomattavasti nopeammin kuin esimerkiksi kehonrakentajien.

Älä anna siis isojen lihaksien hämätä – lihaskimpun voi voittaa mitä todennäköisemmin esimerkiksi porrasjuoksussa tai joogaliikkeissä!